Miten tinderi on täynnä toinen toistaan kauniimpia naisia, joilla on korkeakoulutus? Mitä he siellä tekevät, luulis heidän saavan seuraa ihan ilman mitään tindereitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N33 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin kukaan tulee  kotoa hakemaan vaikka olisi kuinka kaunis joten pitäähän sitä jossain olla missä tutustuu ihmisiin. Esim. tinderissä. 

Niinpä. Sitäpaitsi tinderillä voi laajentaa aika paljon sitä valikoimaa, vaikka seuraa löytäis ilmankin.

Ainoastaan typerys jättää kilpailuttamatta.

Parisuhdekin on sinulle vain kilpailua.

Lukisiko sinun profiilissasi että olet huumorintajuinen? Et nimittäin ole.

Kännissä ja läpällä -puolustus oli Demissä hyvä mutta älä nyt enää viitsi selitellä aikuinen ihminen.

Älä vedä hernettä nenään. Olen eri kirjoittaja. Huvittaa vain palstan tosikot.

Mistä tiedät että kilpailuttaja ei ollut tosissaan? Aivan.

Ei kai se pitäisi yllättää, että korkeakoulutettuja, hyvännäköisiä naisia on sinkkuna. Kolmekin syytä tulee heti mieleen.

- Miehet voivat pitää näitä pelottavina tai arvioida, etteivät riittäisi naiselle tai ottaisivat liikaa paineita näiden naisten seurassa, eivätkä edes lähesty heitä.

- Nainen itse voi olla tietoinen hyvästä tasostaan ja on hyvin kriittinen seurastaan ja ronkeli.

- Korkeakoulutetuilla naisilla on itsellään usein hyvät tulot/järkevinä ihmisinä osaavat suhteuttaa kulunsa tuloihinsa, eivätkä näin ollen varsinaisesti tarvitse miestä elintasoaan takaamaan. Miehen pitäisi siis oikeasti tuottaa naiselle sekä henkistä että fyysistä hyvää oloa ja lisäarvoa naisen elämään, pelkkä materia tai olemassa olo ei riitä. Monikaan mies ei tähän kykene, vaan käy riesaksi, kivireeksi tai alkaa kontrolloimaan naista ja sellaista ei hyvätuloisen naisen tarvitse katsella.

Eivät kuitenkaan ole luopuneet toivosta löytää hyvä mies, joka tukisi heitä (henkisesti) urallaan ja jonka kanssa voisi nauttia seksistä ja läheisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tinderissä sen takia, että haluaisin löytää kivan, ihan tavallisen karvaisen miehen. Kyllä, pidän karvaisuudesta, mitä enemmän karvaa rinnassa ja jaloissa, sen parempi! Ja voi olla duunari tai ihan mikä vaan kunhan on kunnollinen. Itse olen korkeakoulutettu, tosin ihan tavallinen minäkin.

Suuntaa Norjaan. Viikingit oli karvaisia samoin nykynorjalaiset ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nimenomaan etsivät sitä fiksua, hyvännäköistä ja korkeakoulutettua miestä.

Koska enimmäkseen vastaan tulee vaan kouluttamattomia luonnehäiriöisiä lökäpöksyjä, joiden ulkonäkö ei riitä edes keskitasolle.

Siinä sitten toivot, että niitä löytyis edes tinderistä. Mutta koska mies kelpuuttaa mitä vaan, niin eikö ne fiksut hyvännäköiset ja koulutetut miehet ole jo päätyneet yhteen jonkun kosmetologi-kampaajan kanssa...

Miten se korkeakoulutus nyt mitenkään liittyy mihinkään pariutumisessa? Onko Suomessa nykyään joku kastisysteemi vai? Onko amiksen käynyt mies jotenkin alempiarvoinen ja tyhmä oletuksena? Tämän takia en edes vaivaudu menemään mihinkään hanttihommiin, kun sen arvo alkaa parisuhdemarkkinoilla olla pyöreä nolla, eikä siitä hanskaan sen enempääkään jää kuin tyhjäntoimittamisella. Amiksen käyneet naiset eivät ainakaan hengaile tinderissä, se on kyllä tullut todettua. He taitavat olla halutumpia parisuhdemarkkinoilla, kun heitä ei sieltä löydä, löytävät seuransa ilmankin.

Mistä ikähaarukasta tämä havainto on, ettei löydy amiksen käyneitä naisia? Nuorissa varmaan vielä löytyykin, mutta amiksen käyneet monesti pariutuvat jo viim. 20v ja tekevät lapsetkin tosi nuorena. Korkeakoulutetut herää miehen puuttumiseen vasta siinä 30-37-vuotiaana, kun biologinen kello tikittää sittenkin, vaikka alle 30v keskittyi koulutukseen ja uraan, eikä halunnut lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N33 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin kukaan tulee  kotoa hakemaan vaikka olisi kuinka kaunis joten pitäähän sitä jossain olla missä tutustuu ihmisiin. Esim. tinderissä. 

Niinpä. Sitäpaitsi tinderillä voi laajentaa aika paljon sitä valikoimaa, vaikka seuraa löytäis ilmankin.

Ainoastaan typerys jättää kilpailuttamatta.

Parisuhdekin on sinulle vain kilpailua.

Lukisiko sinun profiilissasi että olet huumorintajuinen? Et nimittäin ole.

Kännissä ja läpällä -puolustus oli Demissä hyvä mutta älä nyt enää viitsi selitellä aikuinen ihminen.

Älä vedä hernettä nenään. Olen eri kirjoittaja. Huvittaa vain palstan tosikot.

Mistä tiedät että kilpailuttaja ei ollut tosissaan? Aivan.

Siitä, että minulla on huumorintajua.

Seuran löytyminen ei katso koulutusta tai välttämättä ulkonäköäkään. Itsekin olen ihan nätti korkeakoulutettu, ja laaja kaveripiiri. Silti olen tahtomattani yksin.

Miksi? No yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikki ihmiset, joista olen ollut kiinnostunut, ovat joko olleet varattuja tai eivät kiinnostuneita minusta. Ja puolestaan ne, jotka ovat olleet minuun ihastuneita, eivät taas ole herättäneet minussa oikein mitään. Kyse ei edes ole ollut siitä, että rima olisi liian korkealle, koska yhteiskunnallinen asema tai ulkonäkö ei ole ollut kriteeni missään vaiheessa.

Baareissa en tykkää käydä, joten täytyy varmaan päätyä sinne tinderiin itsekin.

Baareissa kun ei tule ravattua, suurin osa työkavereista on naisia ja niin on muustakin kaveripiiristä, harrastukset on myös tyttömäisiä, niin pakkohan se on deittiapit ottaa käyttöön, koska missäs sitä sit muualla miehiä tapais kun tinderissä?

Ne on nirsoja. Aina löytyy miehestä joku vika miksi mies ei kelpaa.

Haiskahtaa humanistisilta pseudotieteiltä. Iso punainen lippu. Iso, iso, iso.