Rehellisesti: Mitä tiesit Ukrainasta ennen hyökkäystä?

Kyllä minä tiesin monia juttuja jo ennestään. Tiesin kuinka iso maa kyseessä. Osaan sijoittaa ja nimetä Ukrainan isommat kaupungit kartalle. Tiedän kulttuurikohteista. Tsernobylin onnettomuus tuttu. Tiedän maan tavoista ja kulttuurista. Tiedän kuinka monia kieliä siellä puhutaan. On paljon pieniä vähemmistö kansoja esim Karpaattien vuoriston alueella joilla oma kulttuuri. Samoin Krimillä on tataareita. Tataareita vainottiin ja karkotettiin. Venäläisiä paljon ja idässä monissa kaupungeissa venäläiset enemmistönä. Tiedän Ukrainan hinta tasosta ja palkkatason aika hyvin. Tiedän historiasta osana neuvostoliittoa sekä 2014 vuoden vallankumouksesta. Tiedän siitä kuinka monet vierastyöläisinä esim Saksassa tai kausitöissä muualla. Sijaussynnytyksiä paljon ja niihin liittyy myös ongelmia esim äitien terveyden huollon tai sen vuoksi jos syntyvä lapsi on vammainen tai sairas. Yksikin tälläinen tyttö hylättiin lastenkotiin. Tiesin jotakin urheilijoita esim korkeushyppääjä Bodrarenko (nimi sinnepäin). Maan tiesin olevan ns vilja-aitta ja maataloutta paljon. Aika perinteinen ja osittain vanhoollinenkin maa. Köyhyyttä on paljon. Monesti ihmiset joutuvat tinkimään jopa ruuassa. Tosin moni kasvattaa kylissä itse ruokaa. Kaupungeissa on hieno vanhaa rakennuskantaa kuten kirkkoja. Ihmiset monesti uskonnollisia. Vähemmistöjen asema heikko. Olivat he sitten esim romaneita ( he köyhiä siellä), tataareita tai vaikka sukupuoli vähemmistöjä. Tämä ainakin pienemmillä paikkakunnilla. Musiikista jotain tiedän ja kuuntelen muutamia bändejä sieltä välillä. Nyt ei tule enää muuta mieleen. Nämä kaikki tiesin ennestään. Olen 90-luvulla syntynyt ja en koskaan ole Ukrainassa käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Mikä Verka? Mikä biisi? 🥴

Jonnet ei muista:

Historian harrastajana paljonkin. Nyt venäläisetkin tietävät enemmän.

Toivottavasti saadaan alkaa jälleenrakentaminen Ukrainassa, niin, että Ukrainan suunnittelijat suunnittelee

Verka Serduska lauloi että russia goodbye.

Viljapellot, kauniit, pitkäsääriset naiset, hyvä musiikki, Pripjatin aavekaupunki, Mustanmeren rannikko.

Aika paljon tiesin jo. Hirveästi mitään uutta en ole Ukrainasta maana oppinut tämän sodan aikana. Monta ukrainalaista kaveria sieltä.

M28 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä Verka? Mikä biisi? 🥴

Jonnet ei muista:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Venäjän johtoa voinut ärsyttää

Ydinvoimalaonnettomuuden (tosin ei ollut hajua, että se on Ukrainassa).

Vierailija kirjoitti:

Ydinvoimalaonnettomuuden (tosin ei ollut hajua, että se on Ukrainassa).

Ei se ollutkaan. Oli neukuissa

Onhan sieltä hollywood tason naisnäyttelijöitä Milla Jovovich, Mila Kunis, Olga Kurylenko ja myös muita pienempiä nimiä kuten Vera Farmiga joka USA:ssa syntynyt, mutta vanhemmat Ukrainasta.

Monta hollywood naisnäyttelijää on Venäjältä tai entä Suomesta?

Öö, ää, ööö....

Voin jelpata - ei yhtään...

En paljon mitään, ajattelin vain yhtenä venäjämäisenä paikka muiden joukossa. Köyhyyden ja ahkerat kausityöläiset tiesin. Noloa tunnustaa, etten tajunnut, että Tsernobyl on Ukrainan puolella. Luojan kiitos en ehtinyt nolata itseäni töissä tai muualla tietämättömyydelläni. Nyt olen sivistänyt itseäni ja olisi hienoa matkustaakin vaikka Kiovaan joskus hamassa tulevaisuudessa.

Tiesin Kiovan ja Osessan. Myös Maidanin tapahtumat ja Thsernobylin ydinonnettomuus olivat tuttuja. Aika paljon olen lukenut Ukrainan kohtalosta 1940-luvulla. Kasakoista olen myös lukenut ja muistan, että Ukrainan lipussa ovat samat värit kuin Ruotsin lipussa. Sitä en tiennyt/muistanut, että Ukraina on pinta-alaltaan noin suuri maa.

Krimin valtauksesta katsoin telkkarista. Azov pataljoonan ja sen neonazzismia oli paljon uutisissa vuosien varrella. Eipä muuta mielikuvaa ollut, kuin että köyhä maa jossainpäin Eurooppaa.

Tshernobylin posahduksen ja azovin tiesin.

Oranssivallankumouksesta en ole koskaan kuullutkaan, enkä jaksa googlata.

Mutta ihan hassu pikku yhteensattuma: suomalaisille tärkeä päivä: 6. joulukuuta eli itsenäisyyspäivä. On se ukrainalaisillekin pikkuruinen juhla: armeijan päivä.

Erikoista ap että mainitsit ortodoksisuuden. Kun kävin venäjällä niin uskonto näkyi. Kun kävin ukrainassa niin uskonto ei näkynyt. Ukrainassa ei oikein mikään näkynyt. Venäjällä näkyivät myös tuloerot eli oli superrikkaita ja superköyhiä. Ukrainassa taas oli tasapuolisempaa, keskiluokkaisempaa. Ja venäjällä myös se ihmisten mentaliteetti oli aivan sairas: kaikki ihmiset eli sekä rikkaat että köyhät tahtoivat ihan välttämättä ylpeillä jostain, tahtoivat löytää jotain suurta ilon aihetta jostain. Siis vaikkapa maansa mahtavuudesta, suuresta väkiluvusta, uskonnosta, klassisista kirjailijoista, klassisista säveltäjistä, öljystä,... Suunnilleen heti kun he tapasivat minut he sanoivat jotain tyyliin "tulet Suomesta? Suomessa ei ole öljyä. Venäjällä on öljyä!" tai "tulet Suomesta? Te olette protestantteja. On parempi olla ortodoksi niinkuin me venäläiset!" Eli venäläisillä oli sairaalloinen tarve heti verrata itseään muihin maihin ja löytää ihan mitä vain missä he ovat parempia. Heillä oli myös sairaalloinen tarve ylpeästi ja siekailematta ja häpeilemättä omia itselleen muiden maiden kansalaisten saavutuksia. Tai siis joistain kirjailijoista ja säveltäjistä he mainitsivat tyyliin "Gogol? Venäläinen! Chopin? Venäläinen!" jne, vaikka ne kaikki ihmiset ei nyt ihan välttämättä ihan ollenkaan ole venäläisiä.

Ukrainassa taas oli arkisempaa, harmaampaa, ankeampaa. Siellä uskonto ei ollut tietämättömän ylemmyydentunteella itseään ruokkivan kansan oopiummia, eikä mikään muukaan ollut. Ukrainassa ihmiset olivat melko normaaleita. Tai no, miehillä oli taipumusta väkivaltaisuuteen, naisilla oli taipumusta tahtoa pois Ukrainasta Eurooppaan. Ukrainassa oli melko pysähtynyttä, mitään ei ikinä tapahtunut, ei mitään ilonaihetta kenelläkään. Ihmiset elivät pientä yksinkertaista arkea johon eivät oikein olleet tyytyväisiä, hiljaa elätellen etäistä toivetta että ehkä joskus saisi jotain jotenkin muutettua. Miehillä se muutos perustui väkivaltaan, naisilla häipymiseen. Venäjällä taas kukaan ei elänyt tuollaisissa kaukaisissa hiljaisissa haaveissa, koska venäjällä kaikki olivat niin kiireisiä etsimään syytä ylpeyteen, etsimään asioita joissa venäjä on parempi kuin muut maat. Kaikki tahtoivat pysyä täydellisessä venäjässä ja näyttää kaikille muille kuinka mahtavia he ovat.

Maa, joka oli aikoinaan Neuvostoliiton vilja-aitta. Itä-Ukrainassa oli myös teollisuutta ja kaivoksia. Shakhtar Donetsk, jalkapallojoukkue, jonka nimi viittaakin kaivostyöläisiin. Moni venäläisenä pitämämme tunnettu henkilö onkin oikeammin ukrainalainen, -enko-loppuinen sukunimi herättää aina epäilyksen! Samoin venäläisenä pitämämme borssi on oikeastaan ukrainalainen ruokalaji. Ukrainalaisessa keittiössä sianihralla on erityinen asema, sitä käytetään jopa makeisiin ruokiin. Asioista, jotka oikeasti ovatkin Ukrainan puolella, mainittakoon vielä maan halkova Dnepr-joki (alkaa kyllä pohjoisempaa), sekä 80-luvulla posahtanut Tshernobylin ydinvoimala. 

Krimin omistuksesta on sodittu moneen kertaan, 2014 ei ollut suinkaan ensimmäinen. Aikoinaan siellä on ollut oma islamilainen kaanikuntansakin. Krimin tataarit ovat eri porukkaa kuin Tatarstanin tataarit, ja kieli muistuttaa lähinnä turkkia. Yksi niistä monista sodista oli muuten se, joka Suomessa tunnetaan Oolannin sotana, ja vastakkain olivat Venäjä ja Englannin tukema liittouma. Siksi rannoillamme oli englantilaisia sotalaivoja.

Nykyisen Ukrainan maantieteellinen alue on kuulunut milloin millekin valtiolle. Länsi-Ukraina pitkiä aikoja Puola-Liettualle, mikä näkyy niin uskonnossa kuin kulttuurissakin. Venäjä (ja jo sitä ennen Novgorod) oli pitkiä aikoja tuon valtion kanssa sodassa, ja sotia käytiin myös Ukrainan alueella ja sen omistuksesta. Katariina Suuren aikoihin saivat venäläiset isoja voittoja. Venäläisten haaveet Ukrainan omistamisesta ovat siis vanhaa perua, ei vasta neukkuajoilta. 1. maailmansodan jälkeen Ukraina oli ensimmäistä kertaa oma itsenäinen valtionsa - muutaman uvoden ajan. Kunnes liittyi Neuvostoliittoon. Stalinin yksityisomistusta vastaan suunnattu maatalouspolitiikka sitten aiheutti laajan nälänhädän (holodomor), jota Ukrainassa edelleen muistellaan. Toisen maailmansodan aikaan Ukrainassa oli kansallishenkinen kapinaliike, joka liittoutui saksalaisten kanssa; toisaalta osa väestöä vastusti saksalaismiehittähiä, jotka kohtelivat ukrainalaisia alemman rodun edustajina.

(jatkoa seuraa...)

Tiesin ainakin Kiovan Dynamon ja Shaktar Donetskin. Sitten tiesin maan kansallisen lentoyhtiön (UIA). Lisäksi vuosien saatossa on tullut törmättyä moneen ukrainalaiseen escortiin. Ovat ollet kyllä kauniita jokainen.

Ja historiasta muistan, että Ukrainan aluetta kutsuttiin Neuvostoliiton vilja-aitaksi. 

96 jatkaa:

Historiansa takia Ukrainassa puhutaan monia kieliä. Noin kolmasosa väestöstä on venäjänkielistä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että olisivat venäjänmielisiä. Kielet ovat lähellä toisiaan, sanoisin etät lähempänä kuin suomi ja viro, mutta eivät kuitenkaan ilman opintoja täysin ymmärrettävissä. Silti esim. ukrainankielisissä televisio-ohjelmissa voidaan puhua sekaisin kumpaakin. Lisäksi on mm. tataareja ja kreikkalaisia Krimillä, romanialaisia Moldovan rajan tuntumassa, unkarilaisia, pienempia slaavilaisia kieliä. Itsenäisyyshurmassa venäjän kielen asemaa haluttiin heikentää määräämällä ukraina ainoaksi viralliseksi kieleksi myös venäjänkielisillä alueilla. Venäjää puhutaan etenkin maan itä- ja eteläosissa, mutta myös pääkaupunki Kiovassa.

Uskonnollisesti Ukraina myös on sekalaista seurakuntaa. Juutalaisväestöstä suuren osan teurastivat saksalaiset ja heidän tukenaan toimineet romanialaiset 2. maailmansodan aikoihin. Ortodokseille Ukraina on tärkeä paikka, sillä Kiovassa tuhat vuotta sitten ruhtinas Vladimir Suuri otti kasteen, ja tästä katsotaan itäslaavien ortodoksisuuden saaneen alkunsa. Ukrainan ortodoksinen kirkko perinteisesti on ollut  Moskovan patriarkaatin alainen, mutta poliittisista syistä joitakin vuosia sitten hajosi, kun kaikki eivät tässäkään halunneet Moskovan alaisuutta, vaan siirtyivät Konstantinopolin patriarkaattiin. Maassa toimii siis kaksi suunnilleen yhtä isoa ortodoksikirkkoa. Lisäksi on katolilaisia etenkin maan länsiosissa.

Neuvostoliiton hajotessa Ukraina kuului hetken aikaa Itsenäisten valtioiden yhteisöön (muistaako kukaan enää tuota kummajaista?) Politiikasta koetin joskus saada tolkkua, ja vaikuttaa ettei kunnon puolueita oikein ole, vaan henkilöiden ympärille muodostuvia liittoumia. Venäjänkielisen väestönosan suosima ja Venäjä-yhteistyötä kannattava Alueiden liitto sai vaaleissa presidentiksi Viktor Janykovitshin, mutta tämä syöstiin vallasta 2014 (ilman mitään vaaleja siis, vallankumoustyyliin). Sitten Venäjä miehitti pääosin venäjänkielisten asuttaman Krimin, jossa sillä on tärkeä Sevastopolin laivastotukikohta. -Krim historiallisesti olikin ollut Venäjää; neukkujohtaja Hrushtshov aikoinaan jostakin syystä liitti sen Ukrainaan. Itä-Ukrainan venäläisväestön keskuudessa esiintyi kapinahenkeä, ja lopulta sinne muodostettiin osin Venäjän tuella kaksi ns. kansantasavaltaa (Donetsk, Luhansk). Siitä pitäen alueella onkin ollut jatkuva puolittainen sotatila Ukrainan joukkojen koettaessa saada alueita takaisin (tosin ei kovin täydellä tarmolla).

No se siitä. Seuraan itse lähinnä Ukrainan musiikkielämää, jonkin verran urheilua. Muusikoille etenkin ennen Krimin valtausta oli tyypillistä tehdä uraa myös Venäjällä, ja tämä muuten ei rajoitu vain ukrainalaisiin, vaan ex-neuvostoliitto muodosti (ennen tätä vuotta) edelleen artisteille eräänlaisen yhteisen markkina-alueen. Kaikkia tietämiäni ukrainalaisia artisteja en rupea edes luettelemaan tässä. Urheilun puolelta Klitshkon nyrkkeilijäveljekset, ja tietenkin legendaarinen seiväshyppääjä Sergei Bubka. Nykyään on pärjätty etenkin korkeushypyssä. Bohdan Bondarenko miehistä (on kyllä tainnut jo lopettaa); naisten puolella Ukraina on niin vahva, että voitaisiin järkätä Ukraina - muu maailma -ottelu, jos haluttaisiin.

Maantieteestä: Maan halkova Dnepr-joki tuli jo mainittua; sen rannoilla pohjoisessa mm. pääkaupunki Kiova. Maa on enimmäkseen alavaa viljavaa ns. mustan mullan aluetta. Länsirajojen tuntumassa on vuoristoisempia alueita (Karpaatit), samoin ihan idässä (Donetsk hiilikaivoksineen). 

Lapsikaupan, korruption ja että käytännössä ovat edelleen venäläisiä.

96, kuinka saatoin unohtaa taitoluistelija Oksana Bajulin!  Hieman traaginen tapaus kyllä hän...