Vapaaehtoisesti lapsettomat?
Miten on mahdollista, että ponnistelette lähes kymmenen vuotta, kuluttaen vapaa-aikaannekin, jotta saisitte hyvän koulutuksen tai paremman oksan työelämässä, mutta ajatus saman ajan laittamisesta lapsiin ei kiinnostakaan?
Lapset työllistävät, kun ovat pieniä, mutta sen jälkeen voikin nauttia työnsä hedelmistä, parhaassa tapauksessa älykkäistä, hauskoista ja varsin itsenäisistä tulevaisuuden toivoistamme. Yhteistä tietä on kuljettu ja paljon iloa on mahtunut myös pikkulapsivaiheeseen ja jatko tuntuu suorastaan juhlalta
45 v lapsiperheellinen
Kommentit (41)
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:13"]
Olen samaa mieltä, että lapsia on hyvä tahtoa. Tarkoitan vain, että näkökulmastani on höpöhöpöä, kun ei tiedosteta elämän kulkua. Oletteko sosiaalisesti rehellisiä itsellellenne? Kyllä lapset ja perhe vaan ovat jotain erityistä, jota eivät muut asiat pysty täysin korvaamaan. Parempi myös saada lapsia nuorempana kuin päälle 40 v, enemmän uraa tehneenä ja sen nähneenä, että työ ei anna takaisin.
ap
[/quote]
Olen 41-vuotias vela. Olen hyvin erakkoluonteinen ihminen, enkä ikinä ole halunnut asua kenenkään kanssa, saati lapsia. Haluan olla hiljaisuudessa ja rauhassa. Minua perhehulina vain stressaisi ja ahdistaisi, ei tuottaisi mitään iloa. Meitä on niin erilaisia ihmisiä.
Minä en ole myöskään kiinnostunut mistään urasta. Mulla on akateeminen koulutus ja olen alan töissä, mutta se on vain "leipätyötä", ei mikään intohimo. Minun intohimoni on tavallinen elämä ja arki, sellainen elämä jota moni sanoisi tylsäksi. Mutta minä rakastan pieniä arkisia asioita enkä tarvitse mitään muuta.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:13"]Olen samaa mieltä, että lapsia on hyvä tahtoa. Tarkoitan vain, että näkökulmastani on höpöhöpöä, kun ei tiedosteta elämän kulkua. Oletteko sosiaalisesti rehellisiä itsellellenne? Kyllä lapset ja perhe vaan ovat jotain erityistä, jota eivät muut asiat pysty täysin korvaamaan. Parempi myös saada lapsia nuorempana kuin päälle 40 v, enemmän uraa tehneenä ja sen nähneenä, että työ ei anna takaisin.
ap
[/quote]
Vela ei halua lapsia missään elämänvaiheessa. Ei edes yli nelikymppisenä tai vanhana. Mikä sinulle on tässä niin vaikea käsittää?
Vastasin jo aikaisempaankin ketjuun. Olen ammatiltani luokanopettaja, eli olen päivittäin tekemisissä lasten kanssa. Vapaa-ajalla mulla on kuitenkin hoidetavana kaksi hevosta eikä voimavarani saati rahani riittäisi myös lapseen. Olen todennut, että hevoseni ovat minulle tärkeämpiä kuin mahdolliset lapset.
Onko lapset sinulle oman egon jatko, jonka avulla voit päteä?!
Ei työura ole ollut pettymys. Opiskeluaikakin oli mukavaa ja sopivan haasteellista.
Totta puhuen työelämä ei tarjoa vuosikymmeniksi riittäviä haasteita suhteessa työhön käytettävään aikaan. Aina saa olla pyytämässä lisää haasteita tai irtisanoa itsensä, vaihtaa työpaikkaa, opiskella uutta juurikin kyllästymisen vuoksi. Lapset kyllästyttivät myös, mutta siinä huomasi sitten oman kypsymättömyytensä ja irtaantumisesa todellisesta maailmasta ja palasi maanpinnalle kehittämään itseään. Lapset eivät kyllästytä enää tässä iässä. Toisin kuin työ. Joskus.
ap
Mun on vaikea tavallaan käsittää velautta, koska mun näkökulmasta kaikki maailmassa pyörii lisääntymiseen tähtäävästi. Haluaa olla kaunis, niin saa parhaan miehen siittäjäksi. Tai haluaa olla menestynyt, niin saa parhaan naisen ja hyvägeeniset lapset. Totta kai voi myös menestyä työssä, saada seksiä mutta ei lapsia ja käyttää kaikki rahat itseensä mutta... Se onkin sitten vaan siinä, mitään muuta ei jäänyt.
En minä ponnistelisi vuosikausia ammatin takia, josta saisin kolme euroa tunnilta palkkaa ja terveyshaittoja. En myöskään tee lapsia, joista ei saisi yhtikän mitään iloa tai "työn hedelmiä". Korkeintaan hukattua aikaa ja traumoja kaikille osapuolille. Abortti on taas vaivaan nähden suorastaan sijoitus, jos vahinko pääsee käymään.
Minusta on surullista että noin ahdasmieliset ihmiset ylipäätään hankkivat lapsia.
AP vaikuttaa niiltä ihmisiltä jotka eivät ymmärrä mitään mitä eivät ole itse kokeneet/tunteeneet. Koska AP:lle lapset ovat aivan olennainen osa elämää, hänen on mahdotonta kuvitella ihmistä jonka tunne-elämä on aivan erinlaista kuin hänen omansa. Myönnettäköön että en minäkään voi kyllä kuvitella jonkun suurperheen äidin onnea, mutta voin kuitenkin tiedostaa hämmästelemättä, että tällaisia ihmisiä on, ja että he oikeasti nauttivat elämästään.
Tarkennan vielä AP:lle, että velan päätös olla hankkimatta lapsia ei pääsääntöisesti johdu siitä, että laitetaan ura ns. "edelle". Tai ajatellaan että pikkulapset ovat liian hankalia ja aikaa vieviä. Päätös johtuu siitä, että ei vain ole sitä pohjimmaista halua hankkia lapsia. Ei siis kutkuttele mielen taustalla mikään ajatus siitä miten hienoa olisikaan pienen ihmisen kanssa tehdä asiaa x, ja miten mielenkiintoista onkaan seurata minkälaisiksi aikuisiksi he aikanaan kasvavat. Kun tuollaiset ajatukset ja tunteet puuttuvat, lapsettomuus on mitä luonnollisin valinta.
Lapset eivät ole egon jatke. He ovat yksilöitä. Kun he olivat pieniä, elimme symbioosissa, mutta nyt he ovat varsin itsenäisiä, minusta irralllisia ja kukin on omanlaisensa.
Lasten menestyksestä ja erilaisista edesottamuksistakin on tosin mukava jutella varsinkin saman kokeneiden naispuolisten ystävien kanssa.
ap
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:28"]
Lapset eivät ole egon jatke. He ovat yksilöitä. Kun he olivat pieniä, elimme symbioosissa, mutta nyt he ovat varsin itsenäisiä, minusta irralllisia ja kukin on omanlaisensa.
Lasten menestyksestä ja erilaisista edesottamuksistakin on tosin mukava jutella varsinkin saman kokeneiden naispuolisten ystävien kanssa.
ap
[/quote]
Huutonaurua! :D
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:25"]
Mun on vaikea tavallaan käsittää velautta, koska mun näkökulmasta kaikki maailmassa pyörii lisääntymiseen tähtäävästi. Haluaa olla kaunis, niin saa parhaan miehen siittäjäksi. Tai haluaa olla menestynyt, niin saa parhaan naisen ja hyvägeeniset lapset. Totta kai voi myös menestyä työssä, saada seksiä mutta ei lapsia ja käyttää kaikki rahat itseensä mutta... Se onkin sitten vaan siinä, mitään muuta ei jäänyt.
[/quote]
Minä olenkin sellainen kummajainen, että mikään noista ei kiinnosta. Olen aseksuaali, joten seksi tai vastakkaisen sukupuolen viehättäminen ei kiinnosta. Ei kiinnosta urakaan, eikä ole mitään erityisiä intohimoja harrastus- tms puoleltakaan. Olen silti onnellinen ihminen. Onni on sisäinen tila, se syntyy siitä kun se mitä haluaa ja mitä saa on tasapainossa. MInä haluan vähän ja saan vähän, ja siis minulta ei puutu mitään. En kaipaa mitään lisää, olen onnellinen.
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:25"]
Mun on vaikea tavallaan käsittää velautta, koska mun näkökulmasta kaikki maailmassa pyörii lisääntymiseen tähtäävästi. Haluaa olla kaunis, niin saa parhaan miehen siittäjäksi. Tai haluaa olla menestynyt, niin saa parhaan naisen ja hyvägeeniset lapset. Totta kai voi myös menestyä työssä, saada seksiä mutta ei lapsia ja käyttää kaikki rahat itseensä mutta... Se onkin sitten vaan siinä, mitään muuta ei jäänyt.
[/quote]
Näkökulmasi on omituisen kapea. Minun maailmani ei todellakaan pyöri lisääntymiseen tähtäävästi. Rakkaassa harrastuksessani, vapaa-ajan vietossani ja ystävieni seurassa ei ole mitään lisääntymiseen tähtäävää, ja hyvä näin. Työssäni taas näen liikaa tuloksia siitä, kun ihmiset joiden ei pitäisi lisääntyä, lisääntyvät (olen töissä lastensuojelulaitoksessa). Lisäksi voisin tuottaa sinulle aivan alienin konseptin: jotkut haluavat olla kauniita ja komeita ihan omaksi ilokseen, ja jotkut jopa *gasp* näyttääkseen kauniilta SAMAN sukupuolen silmissä. Ei siis siittämis-ajatusta siinäkään.
Enpä nauraisi muuta kuin ivaillakseni. En siis nauraisi ollenkaan.
Ihmiset ovat yksilöitä ja kaikille ei äitiys sovi, mutta ehkä kuitenkin useammalle kuin mitä ovat ehtineet itse ajattelemaankaan?
ap
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:13"]Olen samaa mieltä, että lapsia on hyvä tahtoa. Tarkoitan vain, että näkökulmastani on höpöhöpöä, kun ei tiedosteta elämän kulkua. Oletteko sosiaalisesti rehellisiä itsellellenne? Kyllä lapset ja perhe vaan ovat jotain erityistä, jota eivät muut asiat pysty täysin korvaamaan. Parempi myös saada lapsia nuorempana kuin päälle 40 v, enemmän uraa tehneenä ja sen nähneenä, että työ ei anna takaisin.
ap
[/quote]
Tiedostan, että elämä kulkee. Omat päivät kuluvat loppua kohti koko ajan. Ihanaa olla elossa ja nauttia siitä, eikä tarvitse huolehtia kenestäkään 24/7 ja tuhlata omaa kallisarvoista aikaa muille. Rakas mies jakaa elämän kanssani. Työstä saan rahaa, jolla maksan tämän elämisen, toivottavasti kukaan ei pidä työtä elämänsä sisältönä?
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:25"]
Mun on vaikea tavallaan käsittää velautta, koska mun näkökulmasta kaikki maailmassa pyörii lisääntymiseen tähtäävästi. Haluaa olla kaunis, niin saa parhaan miehen siittäjäksi. Tai haluaa olla menestynyt, niin saa parhaan naisen ja hyvägeeniset lapset. Totta kai voi myös menestyä työssä, saada seksiä mutta ei lapsia ja käyttää kaikki rahat itseensä mutta... Se onkin sitten vaan siinä, mitään muuta ei jäänyt.
[/quote]
Olet sinänsä kyllä ihan oikeassa. Tuossa on varmaan suurin syy sille miksi pidän elämää aika turhanpäväisenä. Kaikki pyörii lisääntymisen ympärillä niin kuin kaikilla muillakin eläimillä, mutta jotenkin en osaa nähdä tätä sukupolvien kiertoa omalta osaltani mitenkään "hienona". Jos minulla olisi lapsia niin he kuolisivat n. 30 vuotta minun jälkeen ja lapsenlapset siinä 60 vuotta myöhemmin. Viimeistään siinä vaiheessa se on aika sama olisiko minua ollut koskaan olemassa vai ei, kukaan ei sitä enää muista ja en osaa nähdä sitä hienona, että jollakin tulevaisuuden sukupolven edustajalla on hitunen minun geenejäni. Olisin kyllä varmaan onnellisempi ihminen jos kuuluisin enemmistöön joka lapsia haluaa, niin voisi vain mennä ja tehdä lapsia, ja löytää siitä merkityksen, valitettavasti sitä pohjimmaista viettiä ei vain näytä minulta löytyvän taustalta...
Aika julkea ap. Mitä se kenellekään kuuluu? Fiksuja ne vain ovat, kun eivät hanki lapsia.
En halua omia lapsia. Muiden ihmisten lapset riittää mulle oikein hyvin. 😊
[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:13"]
Olen samaa mieltä, että lapsia on hyvä tahtoa. Tarkoitan vain, että näkökulmastani on höpöhöpöä, kun ei tiedosteta elämän kulkua. Oletteko sosiaalisesti rehellisiä itsellellenne? Kyllä lapset ja perhe vaan ovat jotain erityistä, jota eivät muut asiat pysty täysin korvaamaan. Parempi myös saada lapsia nuorempana kuin päälle 40 v, enemmän uraa tehneenä ja sen nähneenä, että työ ei anna takaisin.
ap
[/quote]
Sinun näkökulmasi on aikamoista höpöhöpöä. Ei uskoisi, että äiti-ihminen on noin kapeakatseinen, viisaitahan niiden piti olla. Toivottavasti lapsesi ovat veloja.