Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen päässyt erosta ja exästä yli, mikä helpotus!
29.09.2015 |
Vuoden verran olen asunut yksikseni ja vasta viime päivinä se on kunnolla iskenyt, valtava helpotus ja suorastaan mieletön onnen tunne siitä, että saan olla omassa rauhassani, kaikki mahdollisuudet ovat auki, eikä exää tarvitse enää koskaan nähdä jos en niin halua! Emme olleet naimisissa, mutta asuimme yhdessä monta vuotta (minun ollessani 19-24 -vuotias), ja pitkään kuvittelin että tässä tämä nyt on, tämän miehen kanssa jaan elämäni. No enpäs jaakaan, ja se on ihanaa!
Nyt ihmettelen sitä, mitä tuossa miehessä kaikkina niinä vuosina edes näin. Otti minut täytenä itsestäänselvyytenä ja oli suorastaan sairaalloisen pihi (ei mm. välittänyt syntymäpäivistäni; yhdistelmä välinpitämättömyyttä ja pihiyttä sekin, lahjoja tai edes kummempia onnitteluja en koskaan nähnyt), jäi ajoittain kiinni valehtelusta (vaikkei tiettävästi varsinaisesti pettänyt koskaan), oli oikeastaan aika tyhmä ja yksinkertainen, ei mitään kunnianhimoa tai tavoitteita elämässä, äärimmäisen laiska sängyssä jnejne... Aloitettuani yliopisto-opinnot hän ei myöskään koskaan oppinut muistamaan, mitä opiskelen.... "todella kiinnostunut" oli siis minusta ja minun elämästäni.
Oli hänessä hyvätkin puolensa, ja minussakin vikani, mutta minä panostin suhteeseen aina enemmän. Ja nyt ihan hyvällä omatunnolla luettelen itselleni (ja tähän viestiin) kaiken mitä miehessä vihasin. Olen NIIN helpottunut päästyäni tuosta kaikesta eroon! Ja hänen perheestään myös. Minähän voin vielä löytää elämääni vaikka mitä ihanaa, voin myös olla onnellinen yksin, omassa siunatussa rauhassani. Ainakaan noin masentavaan suhteeseen en halua enää koskaan, enkä sinnittelisi huonossa tilanteessa niin kauan.
En tiedä mikä tämän onnen sai minussa nyt heräämään. Joko olen vihdoin päässyt erosta yli, tai sitten se tieto vaikutti, että mies on löytänyt uuden naisystävän. Mietin, miten heillä mahtaa tulevaisuudessa mennä. Tuo tyttö on korkeakoulutettu kuten minäkin. Mahtaako mies muistaa, millä alalla hän on? Mitä sitten tapahtuu, jos hän ei noteeraa myöskään uuden naisensa syntymäpäiviä tai muita tärkeitä päivämääriä? Alkaako naista ärsyttää se, että mies voi pelata viikon putkeen tietokonepelejään? On epäsiisti, ei käy kaupassa, ei halua osallistua ruokakuluihin, ei huolehdi hygieniastaankaan kunnolla? Tai se, ettei hän ole jaksanut peruskoulun jälkeen suorittaa mitään tutkintoa, ja sivistystaso on sen mukainen? Uranäkymiä ei miehellä tästä ja yleisestä motivaation puutteesta johtuen ole.
Tiedän että tämä viesti saattaa aiheuttaa mielikuvan, että olisin katkera. Olenkin tietysti niistä asioista, jotka aiheuttivat suhteen aikana minulle pahaa mieltä. Mutta nyt olen niin, niin onnellinen ja vapaa :-) Olisin todella utelias tietämään, miten miehen uudelle suhteelle käy. Jos hyvin, niin ehkä minun huonot kokemukseni hänestä perustuivat vain siihen, että olimme vääränlaiset toisillemme. Ja jos huonosti, niin meneekö heillä poikki samoista syistä kuin meillä. Käytännössä minun kannaltani näillä asioilla ei ole merkitystä, mutta utelias olen.
Minä alan nyt nauttia täysin rinnoin elämästä. Minulla on ihana asunto, aikaa olla ystävien kanssa, opiskella, tehdä töitä, matkustaa, ja keskittyä itseeni ja omaan hyvinvointiini. Ei ole ketään makaamassa kotisohvalla, sotkemassa ja tyhjentämässä jääkaappia. Aion deittailla sen verran kuin on mahdollista ja tuntuu hyvältä. Kriteerini miehelle ovat nyt eri tasolla kuin ennen: haluan että minua rakastetaan ja kunnioitetaan, että ilmapiiri kotona olisi lämmin ja yhteistyöhenkinen, ja että toinenkin osapuoli suhteessa näkisi vaivaa siistin ja viihtyisän kodin eteen. En ala enää kenellekään kotiorjaksi.
Rakastan elämääni, olen onnellinen :-)
Kommentit (11)
Piristävää minulle, että kirjoitit. Yritän toipua pidemmästä suhteessa ja toivon, että vielä olisin yhtä iloinen kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 15:42"]
Piristävää minulle, että kirjoitit. Yritän toipua pidemmästä suhteessa ja toivon, että vielä olisin yhtä iloinen kuin sinä.
[/quote]
Tsemppiä sinulle! Olin pitkään tietenkin masentunut erosta, ja yksin asuminen tuntui vaikealta, mutta ensin olo alkoi tuntua jotenkin neutraalimmalta, ja sitten yhtäkkiä tuli tämä riemu ja vapauden tunne!
Ap
Kivalta kuulostaa! Ihmettelen vaan, miksi olit pitkään masentunut erosta? Ehkä normaali ihminen sitten on masentunut, vaikka olisi ollut huonokin suhde, josta eroaa. Mutta itse olin aikoinaan samantyyppisen tunneköyhän, pihin ja huomioimattoman miehen kanssa, ja kun lopulta erosin, niin unohdin miehen ja suhteen saman tien. Oikein ihmettelin, miksi en jo ennemmin eronnut kun se olikin niin helppoa enkä kaivannut sitä törppöä vähääkään. Ja sitäkin ihmettelin, miksi olin niin paljon panostanut suhteeseen, kuten sinäkin kerroit tehneesi. Ero oli suunnaton helpotus jo ensimetreiltä. Olin täynnä energiaa, ja sen käytinkin nyt itseeni ja omaan hyvään olooni!
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 16:23"]
Kivalta kuulostaa! Ihmettelen vaan, miksi olit pitkään masentunut erosta? Ehkä normaali ihminen sitten on masentunut, vaikka olisi ollut huonokin suhde, josta eroaa. Mutta itse olin aikoinaan samantyyppisen tunneköyhän, pihin ja huomioimattoman miehen kanssa, ja kun lopulta erosin, niin unohdin miehen ja suhteen saman tien. Oikein ihmettelin, miksi en jo ennemmin eronnut kun se olikin niin helppoa enkä kaivannut sitä törppöä vähääkään. Ja sitäkin ihmettelin, miksi olin niin paljon panostanut suhteeseen, kuten sinäkin kerroit tehneesi. Ero oli suunnaton helpotus jo ensimetreiltä. Olin täynnä energiaa, ja sen käytinkin nyt itseeni ja omaan hyvään olooni!
[/quote]
Luulen, että minulla oli sopeutumisvaikeuksia, sillä en ollut koskaan asunut yksin tätä ennen. Siksi pelkäsin eroa jo etukäteen. Lisäksi uskon olevani hieman läheisriippuvainen, eli olen joutunut näkemään paljon vaivaa saadakseni ajatusmaailmaani muutettua. Aiemmin uskoin yksin jäämisen olevan kauhein kohtalo maailmassa, nyt sinkkuna oleminen tuntuu jo ihanalta ja upealta. Jotkin asiat, kuten kodin pysyminen siistinä, tuntuivat tietenkin hyviltä heti eron jälkeen, mutta nyt olo on sataprosenttisen mahtava!
Ap
Onnea, tuo on se merkki että on valmis menemään eteenpäin :) Varmaan exässäsi oli hyvät puolensa, mutta huonojen muisteleminen auttaa eron käsittelyä. Nuo tunteet ovat tuttuja minullekin.
N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 14:37"]
Onnea, tuo on se merkki että on valmis menemään eteenpäin :) Varmaan exässäsi oli hyvät puolensa, mutta huonojen muisteleminen auttaa eron käsittelyä. Nuo tunteet ovat tuttuja minullekin. N32
[/quote]
Se todella auttaa, että muistelee huonoja asioita. Jos joskus onkin iskenyt yksinäisyys tai muuten ikävä olo, niin kyllä helpottaa palauttaa mieleen kaikki turhautumista aiheuttaneet asiat. Sen jälkeen ei todellakaan haikaile menneitä!
Ap
Kannattaa aina tähdätä siihen että voi rakastaa omaa elämäänsä ja olla kiitollinen siitä mitä on. Et selvästikään ollut parisuhteessa onnellinen, upeaa että osaat olla sitä nyt. Vain silloin voi luoda uuden, paremman parisuhteen, jos ensin opettelee rakastamaan itseään ja nauttimaan elämästä yksinkin. Tiedät, että tulet aina pärjäämään, ilman miestäkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etpä ole tainut päästä jos asiasta täytyy täällä käydä kirjoittamassa.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 15:16"]
Etpä ole tainut päästä jos asiasta täytyy täällä käydä kirjoittamassa.
[/quote]
Kukin tulkitsee tavallaan, mutta olen tänään ollut niin hurjan onnellinen että halusin kirjoittaa tuntemukseni ylöskin :-)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse toipunut monesta tuskallisesta rakkaudesta. Kun sitten kaikki on ohi, kaipuutakaan ei enää ole, niin ilon tunne on kyllä valtava.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 15:27"]
Olen itse toipunut monesta tuskallisesta rakkaudesta. Kun sitten kaikki on ohi, kaipuutakaan ei enää ole, niin ilon tunne on kyllä valtava.
[/quote]
Juuri tämä... Kun huomaa, ettei palaisi mistään hinnasta takaisin entiseen. Ja voi muistella niitä asioita, joita ei joudu enää koskaan kestämään. Tunnen melkein puistatusta miettiessäni joitain entisen suhteeni aallonpohjista. Ei enää koskaan, olen vapaa!
Ap