Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sairaanhoitajuus vaikuttaa kaikin tavoin ikävältä. Silti haluan sairaanhoitajaksi.
07.04.2022 |
Olen lukenut paljon keskusteluja sairaanhoitajista ja heidän lakostaan, ja jostain syystä se on inspiroinut minua hakemaan sairaanhoitajakoulutukseen. Se on mielestäni tosi omituista, koska keskustelut eivät ole mitenkään positiivisia. Sairaanhoitajia pidetään tyhminä ja ilkeinä, ja sen lisäksi työolot ovat täysin paskoja.
Tykkääkö kukaan työskennellä sairaanhoitajana? Onko joku vaihtanut alalle aikuisena ja ollut tyytyväinen? Vai onko se oikeasti huonoin idea ikinä ja mustakin tulee tyhmä ja ilkeä, jos alalle vaihdan?
Kommentit (4)
Vaikea uskoa, että haluat sairaanhoitajaksi, kun puhut noin ikävästi hoitajista ja alasta. Vaikka kyse olisi huumoristakin tai siitä mitä yleensä aiheesta sanotaan tällä palstalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että haluat sairaanhoitajaksi, kun puhut noin ikävästi hoitajista ja alasta. Vaikka kyse olisi huumoristakin tai siitä mitä yleensä aiheesta sanotaan tällä palstalla...
Se työ vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja mulle paremmin sopivalta kuin toimistossa istuminen. Myös varma työllistyminen houkuttaa.
Mä olen aika positiivinen ja mulla on aina ollut kivoja työkavereita, vaikka naisvaltaisella alalla olenkin.
Mä haluan sairaanhoitajaksi, mutta mua epäilyttää, koska siitä ei oikeasti kuule koskaan mitään hyvää. Toi varma työllisyys tuntuu olevan ainoa positiivinen puoli koko hommassa, josta kaikki on samaa mieltä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että haluat sairaanhoitajaksi, kun puhut noin ikävästi hoitajista ja alasta. Vaikka kyse olisi huumoristakin tai siitä mitä yleensä aiheesta sanotaan tällä palstalla...
Se työ vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja mulle paremmin sopivalta kuin toimistossa istuminen. Myös varma työllistyminen houkuttaa.
Mä olen aika positiivinen ja mulla on aina ollut kivoja työkavereita, vaikka naisvaltaisella alalla olenkin.
Mä haluan sairaanhoitajaksi, mutta mua epäilyttää, koska siitä ei oikeasti kuule koskaan mitään hyvää. Toi varma työllisyys tuntuu olevan ainoa positiivinen puoli koko hommassa, josta kaikki on samaa mieltä.
Ap
Syystä tai toisesta julkisuudessa on se kuva että hoitajat viettäisi ihan hirveästi aikaa toistensa kanssa jutustellen ja ryhmätöitä tehden. Ehkä se kuva muodostuu osin myös opiskellessa, sellaistahan opiskelu on. Yleensä kuitenkin työ on melko "yksinäistä", työkaveria ehkä ehditään tervehtiä mutten muuten työ on niitä asiakkaiden asioiden pohtimista. Asiakastyö on toki myös sosiaalista mutta ei niiden työkavereiden kanssa vaan potilaiden ja heidän omaistensa kanssa, sen vuoksi tauoilla ei aina edes jaksa jutella niiden työkavereiden kanssa, oli miten positiivinen tahansa.
Työilmapiiriin vaikuttaa enemmän ihan muut asiat kuin se millä fiiliksellä se työkaveri sitä työtä tekee. Ilmapiiriin vaikuttaa enemmän se miten suhtaudut siihen että negatiivista palautetta tulee asiakkailta tai omaisilta nykyisin päivittäin. Se mitä asiakkaat odottaa ei automaattisesti ole se mitä työnantaja työltä odottaa. Asiakkaalta saa moitteet siitä että hänet kehotetaan menemään itse wc:hin tai hakemaan vesilasinsa, työnantaja taas odottaa että asikas kuntoutuu mahdollisimman nopeasti ja hänen kuntoutumista ja omatoimisuutta tuetaan. Työnantaja odottaa että asiakas kotiutuu mahdollisimman nopeasti, omainen sitä että eihän sitä asikasta nyt vielä voi kotiin laittaa kun minä joudun sitten hänestä kantamaan huolta.
Alue: Aihe vapaa
Sopeudut varmasti ihan hyvin joukkoon. Sairaanhoitajat eivät poikkea mitenkään muista suomalaisista. Halutaan mieluummin auttaa muita kuin itseä. Jos joskus haluaa jotakin itselleen siitä pitää tuntea huonoa omaatuntoa. Muiden asiat kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin omat. Me tiedämme paremmin naapurin asiat kuin omamme. Naapurin asioissa on paljon korjattavaa, sen sijaan meissä itsessämme ei ole koskaan mitään vikaa.