Milloin olet viimeksi itkenyt?
Kommentit (22)
Exän kanssa tuli riitaa lapsen asioista.
Kun leukemiatyyppistä sairautta sairastanut suloinen ja kiltti kissani jouduttiin lopettamaan.
En muista. En itke helposti, vaikka muuten olen empaattinen ja tunteellinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Tänään. Ikävöin kuollutta veljeä.
Viestisi on koskettava 😢
Lämmin osanotto ikävään ja kaipaukseen ❤
Voimia kovasti ❤
Tänään. Suren Ukrainan sotaa. Itketti se Butshan tilanne. Menee ihan yli ymmärryksen.
Tänään kun Outlanderia katsoessani pikku Ian jäi inkkareiden luokse.
Vierailija kirjoitti:
Kun leukemiatyyppistä sairautta sairastanut suloinen ja kiltti kissani jouduttiin lopettamaan.
🐱🐾🥰
Tästä tulikin mieleen, että surin tammikuun lopulla menehtynyttä kissaa. Kotitilan veljien kissa.
Pikkupoikana, kun jouduin vangiksi ruskeaan taloon.
Eilen, kun seurasin erään naapurin papan tuskaista puhelua. Hän käveli pihalla edestakaisin, koitti selvästi vakuuttaa häntä jonka kanssa puhui, käsi huitoi ilmassa ja samalla hän piteli kipeää selkäänsä.
Pappa on kotoisin Ukrainasta ja epäilen, että koitti järjestää / saada tietoa omaisensa asiasta.
Ukrainan sodan aikaan. Videot kidutuksesta ovat sydäntä särkeviä.
Viime kesäkuussa, kun lapsenlapseni sai ylioppilaslakin, eli suorittanut ylioppilas tutkinnon erittäin hyvin arvosanoin.
On vain kaksi lastenlasta, ja mieheni on jo kuollut.
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän sitä osaa arvostaa tulevia sukupolvia ja kannustaa heitä rakentamaan entistä parempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa kaikille täällä Suomessa asuville ihmisille, tasapuolisesti.
Me iäkkäät tunnemme menneisyyden ja nykyisyyden, mutta nuoret ovat tulevaisuuden valloittajia ja tulevaisuuden päättäjiä ja johtajia.
Noin kolme vuotta sitten. Kyyneleet on tyrehtyneet. Haluaisin itkeä mutta en pysty. Olen sisältä kuollut.
minun puolestani saat vääntää vettä uudelleenkin.
Kun miettii ja odottaa Jeesusta niin kyllä silmät kostuu usein.
Pari päivää sitten, kun kuuntelin kaunista musiikkia. Itken kauniista ja liikuttavista asioista.
Surusta en muista itkeneeni ainakaan kymmeneen viime vuoteen.