Lue keskustelun säännöt.
Menneisyys ahdistaa
23.09.2015 |
Olen 45 v. Nainen. Mieheni kanssa aloin olemaan kun olin 19 v. Mies samanikäinen. Meillä ollut aina hyvä ja rakastava suhde. Kuitenkin ennen kuin menimme naimisiin niin minulla oli ihastus yliopistolla toiseen mieheen. Vietimme aikaa yliopistolla(lähinnä opiskeluista puhuen) Emme vapaa-ajalla. Mies ihastui myös minuun. Emme suudelleet, emme panneet. Lopulta tunnustin miehelleni. Hän antoi anteeksi. Mutta minä en ole antanut itselleni anteeksi. Vieläkään. Minua hävettää ja tunnen itseni huonoksi ihmiseksi. Meillä on mieheni kanssa ihana avioliitto ja kolme ihanaa lasta. En ole koskaan suudellut toista miestä, panemisesta puhumattakaan. Mutta tuo menneisyys piinaa. Ja ahdistaa. Miten pääsen tuskasta eroon? Olenko teistä silloin aikoinaan pettänyt miestäni?
Kommentit (10)
Et ole pettänyt, olet elänyt. Älä murehdi tyhjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos 2 ja 3.
Ap silmät kyynelissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 21:39"]Et ole pettänyt, olet elänyt. Älä murehdi tyhjää.
[/quote]
Yksi aihe vapaan armollisimpia tekstejä
Sä olet masentunut. Syy päätelmään: YLIKOROSTUNUT SYYLLISYYDENTUNTO. Olen puhunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta, että noin puhtoisia ihmisiä on vielä olemassa! Mies on saanut hyvän naisen sinusta. Et ole tehnyt mitään väärää.
Voi. Luoja.
Helpollapa olet elämässäs päässyt, jos tuo on sun mielestä "ahdistava menneisyys".
Voi hyvänen aika...ole nyt armollinen itsellesi! Ei tuohon maailma kaadu