Lapsettomat, missä iässä lapsiutelut loppuivat?
Niin, milloin ihmiset suostuivat ymmärtämään, että lapsia ei tosiaan ole tulossa nyt eikä myöhemminkään? Pitääkö odottaa vaihdevuosiin saakka...?
Kommentit (22)
1: eivät valitettavasti läheskään kaikki vielä tuossa iässä.
Olen vasta 43 (pain 44) vuotias, eikä toistaiseksi ole loppunut. - Ja epäilen, ettei ihan heti ole loppumassa kun vastahan sain kuulla vihjailuja, että ehdin vielä saamaan useammankin lapsen kun nyt aloitan (ikäänkuin en olisi jo aloittanut vaikka toistaiseksi tuloksetta) kun onhan mm. Laura Malmivaara s. 1973 parhaillaan raskaana.
Seisoin Tampereella bussipysäkillä ja eräs mies kysyi oletko raskaana. Vastasin en ole.
Multa ei ole koskaan udeltu, olen 28v.
Joskus tuntuu että tällaiset typerykset saattavat olla ikuinen riesa. Vaikka itse olen vielä niin verraten nuori, että uskon ja toivon vielä saavani lapsia "riittävän nuorena" -mitä se ikinä tarkoittaakin- niin olen ollut laittavinani merkille, että on sellaista typeryksiä, jotka ensin tivaavat, että milloinkas olet ajatellut hankkia lapsia. - Ja jollei lapsia johonkin ikään mennessä ole tullut saaneeksi, niin tivaavat, mikset ole ikinä hankkinut lapsia hankkinut. Vai ovatko he kaikki lehtolapsia? Kai sentään elarit maksat- Siis ikäänkuin kyse olisi aina vain omasta valinnasta ja päätöksestä.
Kyllä on totta, että olen mies, joten en varmasti ole oikein henkilö vastaamaan Ap:n avauksessa esittämään, koska luulen, että naiset joutuvat vastaamaan tähän kysymykseen miehiä enemmän.
Mutta vierastan myös ajatusta siitä, jota osa haluaa ylläpitää, että jos tai kun on mies niin voisi saada tai peräti tehdä omia lapsia kunnes -miehen oma- henki ei enää kulje.
Sinkkumies
Olin 53 v, kun vielä kysyttiin lasten "hankinnasta". Vastasin, että täytyisi täytyisi tapahtua biologinen ihme, sillä kuukautiset loppuivat jo 2 vuotta sitten.
Kyllähän sitä sai kuulla aina siihen asti kunnes viimein sain lapsen 43-vuotiaana. Ensin toki 38-vuotiaaksi "et vieläkään naimisissa" -taivastelua.
53-vuotias vanhapoikaveljeni ei 30 vuoteen ole välittänyt tavata tiettyjä sukulaisia. Arvatkaapa miksi 🙄
Aika paha, että vaihdevuosien aikaankin joku joutuu kuuntelemaan vielä lapsiuteluita!
Ei ole ainakaan vielä loppuneet, olen 41. Gynetkin kyselevät edelleen, että onko lapsihaaveita.
Olenpa onnellinen etten asu Suomessa! Toisaalta suomalaiset ovat sellaisia että joka asiasta miettivät kehtaako ja onko noloa ja onko väärin ja nauraako muut ja ihmetteekö joku - ihan joka pienestä asiasta! Ja toisaalta udellaan, miksi jollain ei ole lapsia!
Multa ei ole udeltu ikinä mutta enpä asukaan Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Olenpa onnellinen etten asu Suomessa! Toisaalta suomalaiset ovat sellaisia että joka asiasta miettivät kehtaako ja onko noloa ja onko väärin ja nauraako muut ja ihmetteekö joku - ihan joka pienestä asiasta! Ja toisaalta udellaan, miksi jollain ei ole lapsia!
Multa ei ole udeltu ikinä mutta enpä asukaan Suomessa.
Suomi ei todellakaan ole niitä pahimpia paikkoja. Itse olin nelikymppisenä yrittänyt mieheni kanssa lasta kahdeksan vuotta, toki sitä ei juurikaan kukaan tiennyt. Muut jätti minut aika hyvin rauhaan, mutta egyptiläinen kollega suitsutti toistuvasti miten lapset ovat parasta maailmassa ja miten minunkin pitäisi sellaisia hankkia. Ei ihan se keskustelu mitä puolitutun työkaverin kanssa huvittaisi käydä, mutta hän ei mitenkään ymmärtänyt miksi.
Ei kyl ole kukaan koskaan udellut.
Varmaan pahin ikä on tossa 35-50 -vuotiaana. Sen jälkeen ei moni viitsi enää kysellä. Vanhoja äitejä on nykyään niin paljon (Krista Kiuru, Laura Malmivaara ym.) ettei ole päälle nelikymppisetkään suojassa uteluilta.
Minulta kyseltiin silloin tällöin reilusti yli nelikymppiseksi asti, sittemmin on vain huomauteltu, että Hollywoodissa vielä viisikymppisenäkin ollaan hedelmällisiä. Kummastelu on liukunut siihen automaattiseen olettamukseen, että kai sinäkin haluaisit olla isoäiti. Vastaukseni siitä, että en pidä lapsista ollenkaan, yleensä riittää.
Vaikka ehkäpä nuo teini-iästä lähtien kuulemani voitonriemuiset "kyllä se mieli vielä muuttuu" -hihkujat ovat sittenkin oikeassa. Olen 57-vuotias, eikä vaihdevuosista ole näkynyt vielä merkkiäkään. Onhan tässä vielä aikaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään sitten kun nainen täyttää 36 vuotta. Silloin ajatellaan, että aha, se oli sit siinä.
No niin vissiin, tuossa iässähän se vasta alkaa, kun ei ole vieläkään niitä lapsia siunaantunut.
Olen 35-vuotias eikä minulta ole koskaan kyselty, että koskas aion lapsia hankkia. Joskus kolmenkympin kieppeillä ihmiset alkoivat kysymään, että onko minulla lapsia. Siis ihan sellaisessa neutraalissa tutustumismielessä esim. uudella työpaikalla.
Aikanaan tapailukumppani väheksyi seksuaalisia pelkojani sillä että "mitä sitten kun synnytät?", vastasin etten halua lapsia niin "olen niin nuori, että mieli ehtii muuttua vielä moneen kertaan". Nyt vajaa 20 vuotta myöhemmin olen edelleen vela. Eikä ole mieli muuttunut, mutta vielähän tässä ehtii. 🙄
Viimeistään sitten kun nainen täyttää 36 vuotta. Silloin ajatellaan, että aha, se oli sit siinä.