Miksi ihmiset on niin ilkeitä?

Suurin osa ihmisyyttä on varjoa. Meissä on vain valon hippusia.

Suomalaiset on. Persläpimäinen, sisäsiittoinen kansanluonne.

En tiedä, mutta juuri uutisissa tuli, että nuorten väkivalta on lisääntynyt huimasti. Puukotetaan, ryöstetään vaatteet toisten päältä aseella uhaten, hakkaamista, potkimista, päällä pomppimista.

Että sellaista ilkeyttä tämä nykyään on.

Missä maassa asut? Suomi on ainakin taas tutkitusti maailman onnellisin maa asua ja mielestäni ihmiset mukavia, eikä yhtään ilkeitä. Muuta takaisin tänne Suomeen oman kansan luokse :)

Samaa mieltä. Olisi kiva jos kilttejä tai neutraaleja ihmisiä olisi keskustelussa.

Nykyihmisellä on liian hyvät oltavat. Tarvittais joku erittäin iso luonnonmullistus, joka laittais ihmiset oikein kunnolla kärsimään varsinkin liian hyvin materiaalisesti hyvinvoivissa länsimaissa.

Ihmiset on enimmäkseen ystävällisiä ja avuliaita. 

Lukekaa uutisia tarkemmin. Suomessa asuu maailman onnellusin kansa.

Noin niiku tiedoksi vaan

Yhteiskunta on tehnyt minusta sosiopaatin, siksi.

Arkielämässäkö? Vai täällä:D

Vierailija kirjoitti:

Nykyihmisellä on liian hyvät oltavat. Tarvittais joku erittäin iso luonnonmullistus, joka laittais ihmiset oikein kunnolla kärsimään varsinkin liian hyvin materiaalisesti hyvinvoivissa länsimaissa.

Juurihan oli poikkeuksellinen pandemia, ja nyt itänaapuri uhkaa meitä, että onhan tässä actionia.

Paikka jossa  ei ole ihmisiä on ihmisetön eikä ihmiset on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta juuri uutisissa tuli, että nuorten väkivalta on lisääntynyt huimasti. Puukotetaan, ryöstetään vaatteet toisten päältä aseella uhaten, hakkaamista, potkimista, päällä pomppimista.

Että sellaista ilkeyttä tämä nykyään on.

Lähinnä muualta tulleita nuo nuoret, jotka kyseisiä asioita tekevät

Siitä se tarttuu kantaväestöönkin nämä mukavat tavat.

Varmaan siksi kun voi ja ei oikein saa mitään sanktioita.

Jos ilkeät ja kiusaavat ihmiset eristettäisiin heti ka touhu tuomittaisiin se vähenisi. Siksi että useinmat ovat laumasieluja ja haluavat jonkun joka kontrolloi niitä?

Ihminen joka kiusaa muita, on alemmalla tasolla itse.

Lopun ajat. Ihmisistä tulee ilkeitä, pahanpuhujia, kylmiä, oman edun tavoittelijoita ..ym ym. Lukee Raamatussa.

Suurin osa ihmisistä on mukavia, mutta yksi mätä omena voi pilata koko sadon. Tällaiset mädät tyypit pitäisi saada esimerkiksi työpaikoilta pois, että fiksut ihmiset saisivat tehdä rauhassa töitä.

Aggressiivisuus voi kohdistua itseään kohtaan ja/tai ulospäin muihin. Aggressiivisuutta on sekä liikkeelle puskevaa myönteistä sorttia että meille usein puhekielessä tutumpaa ns. kielteistä laatua, johon kuuluu myös sen passiiviset muodot (kuten ilkeys ja vaikkapa mykkäkoulu). Samaistun AP sinuun ja itselläni myös paha olo purkautuu mt-ongelmina (ahdistus, perfektionismi, ajoittainen masennus jne.) lähinnä itseeni, ei niinkään muihin. Sorrun tosin varmasti toisinaan passiivisaggressiivisuuteen myös ihmissuhteissa, jos en tiedä miten todelliset tunteet tulisi ilmaista niin ettei loukkaa toista turhaan. Itse uskon että aggressiivisuutta on meissä kaikissa, mutta se ei vaan kaikilla onneksi ota niitä suorempia muotoja kuten kiusaamista, uhkailua tai väkivaltaa. Itse ajattelen että on hyvä tehdä rauha sekä oman hyvän että pahan potentiaalin kanssa, eikä kieltää kummankaan olemassaoloa. Kun tulee tietoisemmaksi omastakin varjosta ja pahan olon muodoista, voi valita aina paremmin millä tapaa sitä purkaa. Uskon että kaikista ilkeimmät ihmiset ovat eniten hukassa itsensä kanssa.

Omien havaintojeni mukaan suomalaiset ovat jo kulttuurillisesti keskimäärin melko epävarmoja ihmisiä ja se huono itsetunto näkyy sitten juurikin ilkeytenä, pahan puhumisena, vähättelynä, siinä ettei kannusteta muita jne. murjottamista. Ilopillerit ärsyttävät monia koska se muistuttaa siitä mihin itsellä ei ole kosketusta, tai siitä mitä ei itse uskalla olla. Tähän vaikuttaa niin sotahistoria, elinolot, luterilaisuus kuin päihdekulttuurikin. Nykyiset vanhukset on kasvatettu nöyriksi ja tukahduttamaan tunteet. On pidetty hyveenä sellaista asennetta että ”älä tee itsestäsi numeroa” ja esim. herkkyyttä on pidetty helposti heikkoutena. Ei tuollaisia taakkoja ihan hetkessä karisteta, koska siirrämme näitä malleja huomaamattamme eteenpäin ja kasvatamme lapsetkin kätkemään jotain itsestämme ja liian usein arvostelemaan muita. Uskon esim. että oman masennukseni takana on varmasti ollut sitä, ettei aggressiolle ole ollut minkäänlaista tilaa ja on aina kasvatettu olemaan mahdollisimman ”helppo” ja hymyilemään silloinkin kun ei hymyilytä. Palkitaan siis mielummin positiivisten tunteiden esittämisestä, kuin luodaan turvaa aitojen tunteiden tuntemiselle ja ilmaisemiselle.

Tällä palstalla varsinkin tuntuu että tuomitseminen on niin yleistä, että siihen on ihan turruttu. Ajatellaan ettei se ole niin tuhoisaa, koska kaikki muutkin tekevät sitä. Mutta oikeasti ihminen tuomitessaan muita hakee vain sitä hetkellistä helpotusta siltä omalta häpeältä, eli ikään kuin siirtää omaa taakkaa toiseen. Sillä saadaan hyvin lyhyt hetkellinen tyydytys, ”ainakaan itse en ole noin nolo/huonossa tilanteessa/typerä/mitä tahansa!” Se kuitenkin vain ruokkii lisää negatiivisuuden kierrettä ja anonyymiys mahdollistaa sen että olemme netissä jatkuvasti vain raadollisempia. Ei haluta tutkiskella omia motiiveja syvemmin eikä oikeasti keskustella, joten haukutaan, provosoidaan tai vähintään laitetaan passiivisaggressiivisia alapeukkuja.

Itsekin näistä ongelmista kärsivänä tiedän järjellä, että ratkaisu olisi lempeys itseä ja muita kohtaan. Toivon kaikille palstan ilkeilijöille eheytymistä ja rohkeutta ja AP:lle valtavasti voimia ja halauksia.<3

Miettinyt samaa ja kyllästynyt siihen. Erosin facessakin lähes kaikista ryhmistä, kun ihmiset ei muuta tee kun aukoo päätä ja nälvii muita. Vituttaa kaikki kusiaivot, voispa asua täysin eristyksissä muista.

Lespoilu ja sormettaminen aiheuttaa pahaa oloa.