Mikä oli oikea syysi hankkia lapsia?

Aina ollut selkeää että lapsia haluan joskus. Nyt 27 vuotiaana se tuntuu järkevältä ja sitä toivoo. Mies on toivonut jo vuosia mutta halusin itse vielä viettää " omaa aikaa" . Maanantaina loppuu ehkäsy ja sitten toivotaan että raskaus alkaa kun on hyvä aika!

Hullua mutta totta, että tyhmät lisääntyy varmasti.

hankin lapsen kiinasta

Ekaksi halusin monistaa itseäni. Olen niin ainutlaatuinen, muita ei ole. on kiva päästä juurruttamaan omia ajatuksiaan ja tapojaan pieniin vastaanottavaisiin olentoihin.

Tokaksi halusin kodinhoitajia. En voi sietää kotitöitä.



Ihan tyytyväinen olen tällä hetkellä. Kodinhoitajien saaminen oli kyllä pidempi prosessi kuin osasin odottaakaan mutta nyt alkaa jo näyttää aika hyvältä...

Oli paljon ihanampaa kuin kuvittelin, istuin ensimmäiset viikot sängyn laidalla ja itkin onnesta imettäessäni esikoista. Isän olisin voinut valita paremmin.

ehkä mä halusin pitää mieheni niin kovasti..ja kyllä,kadun lähes joka päivä

ryhtyy. Se ei varmasti sovi kaikille.

että pakko tehdä, ettei jää luu käteen. Ja mies kun lasta halusi, niin pitihän siihen ryhtyä. Toisen tein kaveriksi ensimmäiselle. Kolmatta en enää tee, kun ei ole enää syytäkään.

perhe-elämää. Ja ollaan ihan tavallinen 3-lapsinen perhe nykyään eikä kyllä yhtään kaduta.

lapsia on hankittu yhteiskunnan vuoksi, epäitsekkäistä syistä tulevaisuuden veronmaksajiksi=), eikä siksi, että esim. haluaa pitää miehensä.

paitsi vaan halusin kokea tämän myös itse. Lapsirakas erityisesti en ole koskaan ollut. Nyt olen.

Vauvakuumetta ei varsinaisesti ollut, mutta alkoi olla sellainen tunne, että jos ei nyt, niin sitten ei koskaan.



Toinen, lähes yhtä tärkeä syy, oli työpaikkani senhetkinen stressaava tilanne sisäisine ristiriitoineen. Äitiysloma antoi hyvän syyn hypätä pois oravanpyörästä.



En ole päätöstäni katunut, vaikka tosiaan olisin ihan yhtä hyvin voinut kuvitella eläväni loppuelämäni lapsettomana.

oli käsittämätön vauvakuume! En voinut ajatella mitään muuta, hormonit jylläsivät! Se oli ihan järjenvastaista...



Ja kyllä. Olisi pitänyt harkita tarkemmin.

Ajattelin, että kaipa se vauva pitää tehdä, kun kolmekymppiä lähestyy.



Vauva-aikana kaduin koko operaatioon ryhtymistä. mut nyt olen iloinen ku mulla on ihana lapsi.

Ottaa kerrankin oikeasti vastuu toisesta.



hyvin on mennyt, ei sitten mitään valittamista.

Elää miehen rahoilla. Ja tehdä yhtä täydellisiä ja kauniita ihmisiä kuin mitä itse olen. Ja mikä vaikutti asiaan ratkaisevasti oli ruhtinaallinen kodinhoidontuki. Se on vaan jotenkin niin ihanaa kun ei tarvitse käydä ostoksilla, ostella vaatteita, ruokaa tai muuta tylsää.

Syy on sama edelleen, nyt kun toivon toista lasta.

mutta lapsettomuudesta en toipuisi ikinä!!

esikoisen kohalla kannatti ehottomasti, vaikka miehen menetinkin, mutta kuopuksen kohalla ei mulla tainnut paljoo päätä pakottaa. Vaikka rakastankin lapsiani niin yksi olisi ollut se minun lapsilukuni ehdottomasti.

8

2 lasta siis minulla. Kyllä kannatti ehdottomasti!

3 lapsi vielä haaveissa, joskus 5-10 vuoden kuluttua.