Ongelmaton parisuhde
Onkos täällä muita, joiden parisuhteessa ei ole mitään suuria ongelmia?
Me viihdymme todella hyvin keskenään ja haluamme viettää paljon aikaa toistemme kanssa, meillä on samanlaiset tulevaisuudentoiveet, meillä ei ole vaikeuksia keskustella ikävistäkään asioista ja kotityötkin tulee jaettua tasaisesti. Seksiäkin on kummallekin ihan hyvä määrä.
Joskus riitelemme, mutta aina sovimme ne. Ja siis tällöin se asia myös tulee käsitellyksi ja kummatkin lopulta kuunnelluksi.
Kommentit (18)
tääl on yksi myös. ollaa riidelty viimeks vissiin yli vuos sitten, siis oikeesti riidelty. toki joskus kinataan, mut asiat selvitetää aina aika äkkiä.
rakastetaan toisiamme paljon, tulevaisuuden suunnitelmat menee yhteen ja voidaan puhuu kaikesta. samat arvot elämässä ja tehdään suht tasasesti kotitöitä molemmat. kaiken lisäks varsinki mul on sellanen olo, et voin olla just sellane ku minä oon - toivottavast hän myös, tietääkseni joo. tuntuu kieltämättä tosi palkitsevalta, ku eka vuosi oli vähän vaikea - molempien eka suhde ja ehk vielä ns. etsittiin itseämme. onneks kasvettiin yhteen ja ny kumpikaan ei vois kuvitellakaan elämää ilman toista D:
2.5v ollaan oltu yhdessä ja minä oon täyttämäs 22 ja poikaystävä 24.
...ja kohta vietätte jo ensimmäistä vuosipäiväänne! 💞
Jos suhteessa ei olisi mitään ongelmia, todennäköisesti kehittäisin niitä, jotta ei olisi tylsää.
Odottakaas kaikki onnelliset 5 vuotta niin tiedätte paremmin sitten. Mies voi milloin vaan menettää työpaikkansa ja alkaa sitten istumaan pleikkarin edessä juopotellen joka helvatan päivä. Kiroilee, on huonolla tuulella ja tulevaisuuden suunnitelmat on "mä voin lypsää kelaa ihan hyvin tässä eletään"
Alkuhuumaa vaan... Tuu kymmenen vuoden päästä kertoo miten menee....
Me olemme 10 vuotta onnistuneet keskustelemaan asioista rakentavasti ettei ole tarvinnut edes riidellä.
Vierailija kirjoitti:
Jos suhteessa ei olisi mitään ongelmia, todennäköisesti kehittäisin niitä, jotta ei olisi tylsää.
Jos s eksi on hyvää niin ei niitä ongelmia tarvitse kehittää
Oi, ihana aloitus! Olen sinkku, enkä treffaile tällä hetkellä, joten olisi kivaa lukea välillä myönteisiä kokemuksia tasapainoisista parisuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Odottakaas kaikki onnelliset 5 vuotta niin tiedätte paremmin sitten. Mies voi milloin vaan menettää työpaikkansa ja alkaa sitten istumaan pleikkarin edessä juopotellen joka helvatan päivä. Kiroilee, on huonolla tuulella ja tulevaisuuden suunnitelmat on "mä voin lypsää kelaa ihan hyvin tässä eletään"
Onneks en oo yhdessä miehen kanssa! Ja meidän parisuhteen aikana toinen on ollut jo jonkin aikaa työtön ja toinen masentunut. Toinen ei juo nytkään lainkaan alkoholia ja toinen hyvin harvoin ja vähän. Pleikkaria meillä ei oo. Et eiköhän me pärjätä.
-AP
Meillä on ihana parisuhde.
Tykkäämme tehdä asioita yhdessä. Hellyyttäkin on.
Yhteisiä vuosia on neljäkymmentä eli elämää on nähty yhdessä jo paljon. Toivottavasti saamme olla yhdessä vielä monia vuosia (eikä kummankaan terveys alkaisi reistailla).
Ongelmaiset eivät ymmärrä, että on ihan mahdollista elää ilman ongelmia. Terveet ja tasapainoiset ihmiset kun hoitavat ongelmat kuntoon, eivätkä raivoa ja rankaise muita ihmisiä omasta saamattomuudestaan.
10 vuotta yhdessä. Ollaan toistemme parhaat ystävät. Tehdään paljon yhdessä, mutta molemmilla on myös oma elämä. Rakkaus kantaa aika pitkälle, mutta lopulta se mikä painaa eniten on halu olla yhdessä.
Kotityöt on aina mennyt luonnollisesti tasan. Lapset on yhteinen projekti, johon kumpikin panostaa. Kivoja lapsia onnistuttiin kyllä tekemäänkin.
Tämä yhteiselo on sisältänyt työttömyyttä, köyhyyttä ja masennusta, mutta kotona on se tuki ja turva minkä avulla selviää kaikesta. Ja ympäriltä voi kumpikin kauhoa tarvittaessa lisää turvaverkkoja. Tukea ja apua on aina saatavilla.
Ei ole tarvetta riidellä.
Päihteiden käyttö on minimissä. Nuorempina juhlittiin enemmän, mutta alkoholin käyttö on jotenkin luonnollisesti tippunut pois. Myöskään lähipiirissä tai ystävissä ei ole heitä joille päihteet on joka viikkoinen asia.
Edes anopeista tai sukulaisista ei ole kummallakaan mitään pahaa sanottavaa. Kummankin lapsuudenperheet on mukavia tyyppejä pullollaan, joiden kanssa on kiva viettää aikaa.
Olen todella onnellinen tämän miehen kanssa. Meillä on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Odottakaas kaikki onnelliset 5 vuotta niin tiedätte paremmin sitten. Mies voi milloin vaan menettää työpaikkansa ja alkaa sitten istumaan pleikkarin edessä juopotellen joka helvatan päivä. Kiroilee, on huonolla tuulella ja tulevaisuuden suunnitelmat on "mä voin lypsää kelaa ihan hyvin tässä eletään"
Miksi kenenkään pitäisi tuollaista odottaa?
Odotas vaan kun talosi palaa, sairastut syöpään whatever... Niin tänäänkö pitäisi murehtia tuollaista joka ei välttämättä ikinä toteudu?
Apua apua 5 vuotta kuluu nopeaan eikä me enää ikinä olla onnellisia.
Ap:n teksti oli kuin minun kirjoittama.
Yhdessä oltu 15 vuotta ja tänä aikana on koettu työttömyyttä ja monia murheita, siitäkin huolimatta ollaan edelleen onnellisia ja rakastetaan toisiamme.
Kyvyttömyys kotikieleen yhdistää: Aloituksessa olevan lauseen kuuluu olla: viihdymme hyvin ”keskenämme” eikä ”keskenään”.
Onnea silti!
Vierailija kirjoitti:
Jos suhteessa ei olisi mitään ongelmia, todennäköisesti kehittäisin niitä, jotta ei olisi tylsää.
Tyypillinen nainen.
Minulla! Ja olen kyllä tosi onnellinen. Ennen kyynisenä on vaan niin ihmeellistä kun onkin löytänyt sielunkumppaninsa. Ja vuodetkaan ei himmennä menoa, päinvastoin lähentävät entisestään.