Mitä suolia käytätte ruoanlaitossa päivittäin

En lisää suolaa ja ostan mausteet suolattomina.

Päivittäinen suolamäärä täyttyy helposti ellei jopa ylityi ilman lisäilyjäkin jos syö mitään leipää, leikkelettä, puolivalmista, juustoa yms.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on korrekti suola-sanan monikon partitiivi? Periaatteessa suola-sana ei tarvitse monikkoa, koska on vain yksi suola, natriumkloridi. Nyt on kuitenkin markkinoilla kaiken näköisiä tuotteita, jotka haluavat tässä erottua toisistaan, ja syntyy tarve käyttää myös monikon partitiivia.

Olen kuullut ehdotuksen suoloja. Ja ankaran väitteen, jonka mukaan se on ainoa korrekti ilmaisu.

Toisaalta: mikä on vikana ilmaisussa suolia? Siitä tulee kyllä mieleen myös suoli. Sama ongelma tosin on myös sanoissa puola ja puoli, joissa monikon partitiivimuoto on samanlainen, vaikka sanat tarkoittavat eri asioita.

Eihän ilmaisussa suolia ole mitään vikaa. Mutta se tarkoittaa suoli-sanan partitiivia. Minä en käytä suolia ruuanvalmistuksessa läheskään joka vuosi, mutta ruuansulatuksessa 24/7. Suoloja kuulostaa ehkä vieraalta, mutta se on oikea muoto.

Vierailija kirjoitti:

Kauheasti inhoittavia suolivastauksia suolakysymykseeni :(

Syystäkin.

Oikea sanavalinta olisi ollut 'suoloja'.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauheasti inhoittavia suolivastauksia suolakysymykseeni :(

Syystäkin.

Oikea sanavalinta olisi ollut 'suoloja'.

Matkailukysymys: mitä hienoja kallioluoloja suomesta löytyy?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on korrekti suola-sanan monikon partitiivi? Periaatteessa suola-sana ei tarvitse monikkoa, koska on vain yksi suola, natriumkloridi. Nyt on kuitenkin markkinoilla kaiken näköisiä tuotteita, jotka haluavat tässä erottua toisistaan, ja syntyy tarve käyttää myös monikon partitiivia.

Olen kuullut ehdotuksen suoloja. Ja ankaran väitteen, jonka mukaan se on ainoa korrekti ilmaisu.

Toisaalta: mikä on vikana ilmaisussa suolia? Siitä tulee kyllä mieleen myös suoli. Sama ongelma tosin on myös sanoissa puola ja puoli, joissa monikon partitiivimuoto on samanlainen, vaikka sanat tarkoittavat eri asioita.

NaCl arkikielen vakiintunut sanamuoto on ruokasuola.

Väite, ettei olisi muita suoloja, ei pidä paikkansa. Suoloja eli mitä tahansa ioniyhdisteitä on lukuisia. Lisää vaikka wikipediasta, jos kiinnostaa.

En laita ruokaa päivittäin. Ja luuletko ap olevasi hauska, esittämällä idioottia? 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauheasti inhoittavia suolivastauksia suolakysymykseeni :(

Syystäkin.

Oikea sanavalinta olisi ollut 'suoloja'.

Matkailukysymys: mitä hienoja kallioluoloja suomesta löytyy?

Mikä on kallioluolo?

Mielestäni on hedelmätöntä yrittää täällä palstalla muuttaa suomen kieltä muunlaiseksi kuin se on. Suola > suoloja, luola > luolia, entä sitten?

Suo loinen, suloinen.

Minä käytän himalajansuolia.

Kyllä eri suolavalmisteilla on omat käyttötarkoituksensa. Minä käytän karkeakiteistä merisuolaa kalan ja lihan suolaukseen. Yrtti- ja aromisuolaa lisämausteena esim. kananmunaruoissa, jodioitua suolaa keitoissa, puuroissa ym. Vuorisuolaa käytän suolamyllyssä jne. 

Monet vannovat jodioimattoman suolan nimeen. Yksi syy miksi lapsuudessa/nuoruudessa päätin opiskella elintarvikekemiaa oli sukulaisrouvan struuma. Itse huolehdin jodin säännöllisestä saannista.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä rolli

RokkenRolli

Kotuksen sivuilta lainaus (kommentoija Timo):

Häiritsevä ja häiritsemätön samankaltaisuus

Mikään luonnollinen kieli ei toimi ankaran loogisesti, vaan kenties vain vahingossa samankuuloiset sanat vaikuttavat toisiinsa. Jos taas jonkin sanan taivutus alkaa tuntua kielen puhujista liian hankalalta, se saattaa yksinkertaistua. Näihin muutoksiin liittyy keskeisenä ilmiö, jota kielitieteessä kutsutaan analogiaksi.

Suola-sanaa ei ole aivan yksinkertaista taivuttaa monikossa, mutta ainakin preskriptiivisesti (ylhäältä määrättynä) oikeana on pidettävä muotoa "suoloja". Tämä monikkotaivutus tulee tutuksi yläasteen ja lukion kemiantunneilla, joissa suola onkin paljon laajempi käsite kuin ns. ruokasuola, natriumkloridi.

Kysyjä vastaa itse kysymykseensä: taivutuksen samanlaiset muodot suoli-sanan kanssa on koettu liian häiritseviksi. Silkan teoreettisella tasollahan oikein olisi nimenomaan suola : *suolia — jos sanaa "suoli" ei kielessämme olisi. Niin muodoin myös kuola : kuolia, ja ehkä toisaalta siksi, että meillä on myös "kuolo".

Seuraavaksi on erotettava kaksi eri puolaa. Toinen tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin käämi, toisen voi löytää mättäältä ja on Suomen kielen perussanakirjan mukaan kansanomainen sana. Edellinen taipuu puola : puolia (ja sekaantuu teoriassa puoli-sanaan; tässä samanlaisuus ei kuitenkaan ole yhtä lailla häirinnyt, eikä ehkä vaihtoehtojakaan enää ollut jäljellä), jälkimmäinen kuten suola.