Jos sairastuisit syöpään, mitä tekisit?
Ottaisitko vastaan kaikki mahdolliset hoidot? Vai olisiko ne liikaa sinulle, kestäisitkö ne?
Minkä ikäinen olet?
Kommentit (67)
Minä sairastuin syöpään nelisen vuotta sitten.
Todettiin että vaikka kasvain oli iso, se ei ollut levinnyt. Päätettiin alkaa hoitaa lääkehoidolla.
Eipä aikaakaan niin kasvain oli kutistunut puoleen. Lääke tehosi hyvin.
Tällä lääkkeellä menin sitten tämän vuoden maaliskuuhun jolloin se vaihdettiin uuteen tehokkaampaan lääkkeeseen. Tai sain nyt kaksi erilaista jotka tehostavat toinen toisiaan.
Syöpäni on sellaisessa paikassa ettei sitä voi leikata. En ole myöskään saanut sytoja enkä säteitä koska saamani hoito on tehokas. Onkologini mukaan edetaan mahdollisimman kevyillä hoidoilla jotta kunto ja vointi pysyy hyvänä. Ja siitä olen yhtä mieltä.
Koko ajan olen ollut täysin työkuntoinen (toimistotyö) enkä päivääkään sairauslomalla.
Elän täysin normaalisti, käyn kolmen kuukauden välein onkologilla kontrollissa ja kerran vuodessa ct-kuvassa. Kolmen kuukauden välein otetaan myös verikoskeet joista seurataan mahdollista syöpämarkkeria joka osoittaa onko syöpä aktiivinen. Ei ole tähän asti ollut.
Harrastan liikuntaa ja olen hyvin aktiivinen kuten aina olen ollut. En mieti sairauttani enkä joka päivä edes muista sitä vaikka lääkkeet otankin päivittäin. Ne ovat rutiini jota en edes ajattele.
Elämäni on hyvää ja voinpa sanoa parmpaa kuin ennen sairauden toteamista. Se auttoi minua ymmärtämään mikä elämässä on tärkeää, ja että koskaan ei saa mitään ottaa itsestäänselvyytenä. Ei terveyttäkään. Olen löytäni elämääni uudenlaista syvyyttä ja arvoa, osaan arvostaa joka ikistä päivää enkä ruikuta turhista.
Olen keski-iän ylittänyt kahden ison lapsen äiti. Elän sinkkuna mutta minulla on luja ystäväpiiri sekä sisaruksia ja työkavereita. Aina on joku jos tarve vaatii. Elämä on ihanaa ja mielenkiintoista ja täynnä haasteita kuten ilojakin. Olisi kamala ajatus heittäytyä kuraan makaamaan ja itseään säälimään. Koskaan ei tiedä miten kauan siinä saisi maata, ja senkin ajan voi käyttää elämästä nauttimiseen.
Kuitenkin joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Ei järkä jäädä sitä pelkäämään ja jättää sen takia elämättä.
Toivoisin että pääsen nopeasti pois tästä elämästä. Mielummin syöpä kuin muistisairaus tai als. Hyvän elämän nyt jo viettänyt ja valmis lähtemään täältä.
M50
Itse en ole uskaltanut kokeilla vahvempia päihteitä. Kokeilisin varmaan heroiinia ja muita.
Ei olisi mitään menetettävää enää JA vois olla kiva olo sitten.
Saattaisin jopa antaa vain viedä hautaan. En muutenkaan jaksaisi enää elää. N35
Vierailija kirjoitti:
Aloittaisin ketodietin ja kokeilisin onko teoria totta.
Ei ole. Moni syöpään sairastunut on sitä kokeillut ja kuollut. Myös oma läheiseni.
❤️