Ruotsissa hoivatöihin ei vaadita koulutusta
Yksinkertaisiin hoivatöihin pääsee ilman koulutusta Ruotsissa. Sama voisi olla meillä täällä myös.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
,Tätähän se on. Ennen Suomessakin ison osan käytännössä raskaan perushoidon teki kouluttamattomat laitosapulaiset ja apuhoitajat. Sairaanhoitajat ovat ahnehtineet nämä virat itselleen ja nyt itketään kun on raskasta ja ei makseta palkkaa tarpeeksi.
Laitoahuoltaja ja apuhoitaja ovatvirallisia ammattinimikkeitä tietyn koulutuksen saaneille ihmisille.
Otappa selvää asioista.
Tuo pitää paikkansa. Työskentelin 1980-luvulla sairaanhoitajana eräässä kunnallisessa vanhainkodissa. Siellä oli jokaisella osastolla yksi sairaanhoitaja, useampia apu/perushoitajia sekä ilman koulutusta olevia hoiva-apulaisia. Apulaiset eivät tehneet varsinaista hoitotyötä kuten jakaneet lääkkeitä, pistäneet insuliinia, mitanneet verenpaineita, hoitaneet säärihaavoja yms. Mutta he auttoivat vanhuksia hampaiden pesussa, vessassa käynnissä, hiusten kampaamisessa, kävelyttivät vai veivät pyörätuolilla osaston yhteiseen oleskelutilaan, kattoivat pöydän, laittoivat ruuat lautasille, petasivat sängyt, veivät likapyykit pois, laittoivat pesulasta tulleet liinavaatteet liinavaatevarastoon jne jne. Heidän työnsä sisälsi asioita, joita jokainen tekee arkisin omissa kodeissaankin. Sen vuoksi työhön ei tarvinnut koulutusta.
Mihin unohdit sen raskaimman ja eniten aikaa vievän eli "aamutallin": vuodepotilaiden vaippojen vaihto ja kääntäminen, samalla lakanoiden vaihto. Hoivaajat myös osallistuvat pesuihin, potilaat lavetilla tai pesutuolissa.
Näitä molempia tekevät myös lähihoitsut.En mihinkään. Kommentissanihan kerroin, että tuo oli 1980-luvulla. Aiempi kirjoittajakin sanoi "Ennen Suomessakin...." Tänä päivänä tilanne on ihan toinen, koska ei ole enää vanhainkoteja. Ei ole enää hoivalaitoksia, jossa olisi niin hyväkuntoisia asukkaita kuin mitä ennen oli vanhainkodeissa. Nykyisin tällaiset ihmiset asuvat senioritaloissa tai palvelutaloissa ja hoivalaitoksissa ovat ne, jotka 1980-luvulla olisivat maanneet terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa taas ei ollut hoiva-apulaisia vaan hoitajia + sairaala-apulaiset. Vanhainkodissa, jossa 1980-luvulla olin töissä, vain yhdellä asukkaalla oli edes sairaalasänky. Hänelläkin vain siksi, että hemiplegiansa vuoksi pääsi itse pyörätuolista sairaalasänkyyn ja sieltä pois. Siinä vaiheessa, kun vanhainkodissa vanhus muuttui vuodepotilaaksi, hänet siirrettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle odottamaan kuolemaansa.
Olen ollut tervkeskuksen vuodeosastolla tekemässä noita hommia ilman alan koulutusta. Ylihoitaja palkkasi monenlaista väkeä haastattelun ja pärstäkertoimen mukaan. Tämä 90-luvulla.
Varmasti on ollut paikkoja, joihin ysärilläkin pääsi ilman koulutusta. Ainakin sijaiseksi. Kuitenkin ysärillä laman myötä suomalaisia alettiin kouluttaa yhä enemmän. Koska töitä oli vähemmän, ajateltiin koulutuksen olevan hyvä ratkaisu ja koulutuksen myötä ihmisten työllistyvän. Tästä seurasi, että kun hommaan X oli tarjolla sekä koulutettu että kouluttamaton, tietenkin palkattiin koulutettu. Ja sitten jossain vaiheessa alettiin jo vaatia koulutusta eikä kouluttamaton enää kelvannut. Lopulta tavoitteeksi tuli, että jokaisella suomalaisella olisi jokin koulutus. "Yleismies Jantusia" ei enää tarvittu ja jos tarivittiinkin, alettiin järjestää "yleismies Jantunen" -koulutuksia. Ilman tutkintoa et päässyt "yleismies Jantuseksi", vaikka työtehtävät eivät olisi edellyttäneetkään mitään koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
,Tätähän se on. Ennen Suomessakin ison osan käytännössä raskaan perushoidon teki kouluttamattomat laitosapulaiset ja apuhoitajat. Sairaanhoitajat ovat ahnehtineet nämä virat itselleen ja nyt itketään kun on raskasta ja ei makseta palkkaa tarpeeksi.
Laitoahuoltaja ja apuhoitaja ovatvirallisia ammattinimikkeitä tietyn koulutuksen saaneille ihmisille.
Otappa selvää asioista.
Tuo pitää paikkansa. Työskentelin 1980-luvulla sairaanhoitajana eräässä kunnallisessa vanhainkodissa. Siellä oli jokaisella osastolla yksi sairaanhoitaja, useampia apu/perushoitajia sekä ilman koulutusta olevia hoiva-apulaisia. Apulaiset eivät tehneet varsinaista hoitotyötä kuten jakaneet lääkkeitä, pistäneet insuliinia, mitanneet verenpaineita, hoitaneet säärihaavoja yms. Mutta he auttoivat vanhuksia hampaiden pesussa, vessassa käynnissä, hiusten kampaamisessa, kävelyttivät vai veivät pyörätuolilla osaston yhteiseen oleskelutilaan, kattoivat pöydän, laittoivat ruuat lautasille, petasivat sängyt, veivät likapyykit pois, laittoivat pesulasta tulleet liinavaatteet liinavaatevarastoon jne jne. Heidän työnsä sisälsi asioita, joita jokainen tekee arkisin omissa kodeissaankin. Sen vuoksi työhön ei tarvinnut koulutusta.
Mihin unohdit sen raskaimman ja eniten aikaa vievän eli "aamutallin": vuodepotilaiden vaippojen vaihto ja kääntäminen, samalla lakanoiden vaihto. Hoivaajat myös osallistuvat pesuihin, potilaat lavetilla tai pesutuolissa.
Näitä molempia tekevät myös lähihoitsut.En mihinkään. Kommentissanihan kerroin, että tuo oli 1980-luvulla. Aiempi kirjoittajakin sanoi "Ennen Suomessakin...." Tänä päivänä tilanne on ihan toinen, koska ei ole enää vanhainkoteja. Ei ole enää hoivalaitoksia, jossa olisi niin hyväkuntoisia asukkaita kuin mitä ennen oli vanhainkodeissa. Nykyisin tällaiset ihmiset asuvat senioritaloissa tai palvelutaloissa ja hoivalaitoksissa ovat ne, jotka 1980-luvulla olisivat maanneet terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa taas ei ollut hoiva-apulaisia vaan hoitajia + sairaala-apulaiset. Vanhainkodissa, jossa 1980-luvulla olin töissä, vain yhdellä asukkaalla oli edes sairaalasänky. Hänelläkin vain siksi, että hemiplegiansa vuoksi pääsi itse pyörätuolista sairaalasänkyyn ja sieltä pois. Siinä vaiheessa, kun vanhainkodissa vanhus muuttui vuodepotilaaksi, hänet siirrettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle odottamaan kuolemaansa.
Olen ollut tervkeskuksen vuodeosastolla tekemässä noita hommia ilman alan koulutusta. Ylihoitaja palkkasi monenlaista väkeä haastattelun ja pärstäkertoimen mukaan. Tämä 90-luvulla.
Varmasti on ollut paikkoja, joihin ysärilläkin pääsi ilman koulutusta. Ainakin sijaiseksi. Kuitenkin ysärillä laman myötä suomalaisia alettiin kouluttaa yhä enemmän. Koska töitä oli vähemmän, ajateltiin koulutuksen olevan hyvä ratkaisu ja koulutuksen myötä ihmisten työllistyvän. Tästä seurasi, että kun hommaan X oli tarjolla sekä koulutettu että kouluttamaton, tietenkin palkattiin koulutettu. Ja sitten jossain vaiheessa alettiin jo vaatia koulutusta eikä kouluttamaton enää kelvannut. Lopulta tavoitteeksi tuli, että jokaisella suomalaisella olisi jokin koulutus. "Yleismies Jantusia" ei enää tarvittu ja jos tarivittiinkin, alettiin järjestää "yleismies Jantunen" -koulutuksia. Ilman tutkintoa et päässyt "yleismies Jantuseksi", vaikka työtehtävät eivät olisi edellyttäneetkään mitään koulutusta.
Tämäpä se. Ja nyt on kaikenmaailman kortti ja sertifikaattia, että saat edes trukkia ajaa! Uskomatonta! Nämä ovat vielä usein määräaikaisia ja lyhytaikaisia lisenssejä.
Kaipaan menyttä maailmaa!
Olen ollut tervkeskuksen vuodeosastolla tekemässä noita hommia ilman alan koulutusta. Ylihoitaja palkkasi monenlaista väkeä haastattelun ja pärstäkertoimen mukaan. Tämä 90-luvulla.