Eikö ole vähän sääli, että elän lähes seksittömässä suhteessa?

Olen 35-vuotias hoikka mutta muodokas, mulla on pitkät hiukset ja nätti naama. Olen kuulemma ihan fiksu, hauska, kiltti, mutta mussa on myös todella tuhma puoli. Ajattelen seksiä lähes koko ajan ja tiirailen miehiä, haluaisin panna joka päivä ja olen ns. hetivalmis ja tulen helposti. Tykkään siitä, että rakastamani mies puhuu seksistä, koska minusta se on tärkeä ja kiinnostava (ja kiihottava) puheenaihe, ja olen valmis aika moneen juttuun ja nautin niistä.

Olen perustanut perheen miehen kanssa, jolle seksi ei ole erityisen tärkeä asia ja jolla on aika paljon estoja. Rakastan miestäni ja seksi hänen kanssaan on kivaa, mutta riittämätöntä. Nyt olen tavannut itseäni paljon nuoremman miehen ja olemme ihastuneet, ja tunnen todella kovaa vetoa häntä kohtaan, mutta mies ei halua olla osallisena pettämisessä, mikä on hänelle plussaa. Ikävä juttu vaan on, että vaikka olen seksuaalisesti todella valpas, minua kiinnostavat oikeasti vain harvat miehet niin paljon, että haluaisin heidän kanssaan suhteeseen. Olen siis kahden todella ihanan miehen kanssa umpikujassa. Ole tässä nyt sitten tyytyväinen.