Miten toimia, kun huomaa ettei rakasta enää toista??

Voi harmi, toivottavasti saat viisaita vastauksia. Minulla ei ole vastaavasta kokemuksia.

Tähän asti olen pystynyt suht hyvin salaamaan mitä todellisuudessa tunnen. Olen pitänyt kulissia yllä pian vuoden ja leikkinyt hyvä parisuhdetta. Seksiäkin harrastanut (hyvin harvoin tosin) vain ettei mies huomaisi mitään. Toivoen kuitenkin että se on äkkiä ohi. Otan kuopuksen usein väliimme yöski nukkumaankin, jotta saisin syyn, ettei tarvitse harrastaa seksiä. Miehen iltavuoroviikkoina huolehdin siitä, että olen jo nukkumassa kun mies tulee kotiin, ettei tarvitse harrastaa seksiä.

Tämä kuulostaa jo kirjoitettunakin helvetin surulliselta ja on sitä.

Synkimpinä hetkinä olen vakavasti ajatellut, mikä olisi nopein tapa tappaa itsensä. Olen miettinyt jo niin pitkälle, että otan vanhemman automme, jossa ei ole airbageja ja ajan jonkun rekan alle...kuolee varmimmin.

-ap

Jätä se sika!

Oletko tosissasi? Lapsesi elämät menevät piloille ja heistä tulee traumakimppuja joilla on issueita. Mietipä vähän miksi et vain eroa?

Oletko masentunut?!

Nyt mies on ilmeisesti alkanut epäilemään jotain, kun kyseli tänään, onko parisuhteessamme minun mielestäni kaikki kunnossa ja vaikutan niin etäiseltä. Vakuuttelin tämän olevan vain vaihe, joka menee ohi.

Vittu kun teki mieli huutaa että kun en SAATANA TUNNE M I T Ä Ä N. Kaikki miehessä ärsyttää minua. Sen neneän niistämiset, kävelytyyli, tuhina aamulla vastapäätä pöydässä.

Kaikki mitä joskus rakastin on nyt vain äärimmäisen ärsyttävää.

Pitääkö tässä tosissaan alkaa etsimään itselleen jotain toista asuntoa...särkeä se kaikki, mitä on vuosikausia rakennettu. Vain siksi koska olen tälläinen...

-ap

Etsi sisältöä elämääsi esim. jostain uudesta harrastuksesta. Näet uusia ihmisiä ja saat muuta ajateltavaa. Lopeta haihattelu ja pidä perheesi koossa. Ihan normaalia pitkässä suhteessa, että toinen ei tunnu enää haluttavalta.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 18:44"]

Oletko tosissasi? Lapsesi elämät menevät piloille ja heistä tulee traumakimppuja joilla on issueita. Mietipä vähän miksi et vain eroa? Oletko masentunut?!

[/quote]

Juurikin siksi, kun mitään varsinaista "syytä" ei ole. En iedä, olenko masentunut. Mistä sen tietää. En halua laittaa lapsia ramppaamaan kahden kodin väliä ja saamaan uusia sisko ja velipuolia ja äiti ja isäpuolia.

-ap

[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 18:46"]

Etsi sisältöä elämääsi esim. jostain uudesta harrastuksesta. Näet uusia ihmisiä ja saat muuta ajateltavaa. Lopeta haihattelu ja pidä perheesi koossa. Ihan normaalia pitkässä suhteessa, että toinen ei tunnu enää haluttavalta.

[/quote]

Olen saanut elämääni uuden harrastuksen, olen innostunut liikunnasta. Ollut jo pitkään. Mutta "inho" (on liian voimakas sana mutten parempaakaan keksinyt) miestä kohtaan tuntuu kasvavan päivä päivältä. Kun toinen ällöttää. Inhoan itseäni kai eniten.

-ap

Mutta kuinka kauan ämä kestää? oisi auttaa kai jotenkin selviämään kun hiukan saisi osviittaa mahdollisesti muilta samassa tilanteessa olleilta. Alkaako mies taas PIM joku päivä haluttamaan ja tapahtuuko se itsestään? Onko siihen asti feikattava ja esim harrastettava seksiä vaikka koko keho laittaa hanttiin ja miehen ähinät kuvottaa. Paikat ei kostu ja ilman esileikkiä rynnin suoraan asiaan rukoillen koko ajan että mies saa ja voidaan lopettaa.

-ap

Aikamoista yksinpuhelua tämä tuntuu olevan, mutta helpottaa kun saan edes kirjoittamalla purkaa tätä kehossani vellovaa paskaa olotilaa joka tuntuu valtaavan koko kropan niin että tukehdun.

-ap

Olisi kyllä erittäin itsekästä rikkoa perhe tuon takia.

Kyllähän sinä tunnet jotain: ärtymystä. Eli tunteesi eivät ole aivan kuolleet.

No musta on ainakin hemmetin surullista, että mies jätti mut toisen naisen takia ja nyt koko perhe on rikki. Mies kai kyllästyi muhun kun tulivähän kiloja lisää ja masennuin siitä. No laihdutin sitten ja mies olisikin halunnut takaisin, mutta en voinut enää luottaa häneen. Olisi varmaan lähtenyt kohta taas kuitenkin.

Osaatko sanoa, mikä miehessäsi ärsyttää? Ruoho ei ole vihreämpää aidan takana, vaikka moni niin aluksi luulee. Arki koittaa jossakin vaiheessa ja sitten on vaan myöhäistä katua varmaankin.

Jos olet miettinyt itsemurhaa niin kyllähän sä oot masentunut. Hae apua itsellesi!

Hmm. Itse olen ollut poikaystäväni kanssa yhdessä vasta 2 vuotta, mutta tuntuu, ettei minulla ole enää mitään tunteita. Yritän vältellä tapaamisia, sillä olen onnellisempi ilman häntä. En kuitenkaa saa erottua (toistaiseksi), vaikka tiedän tilanteen olevan epäreilu meitä molempia kohtaan. Mitä jos puhuisit miehelle tunteistasi, tai niiden olemattomuudesta. Minkäkin puhuin miehelleni, muttei se tuonut helpotusta tilanteeseemme. Sen sijaan tunsin oloni paremmaksi, kun mieskin tietää, että ei tässä ehkä enää kauaa olla. Elät ap kuitenkin vain kerran, haluatko vanhana muistella elämääsi tällaisena?

Unohda se rekka. Pilaisit siinä myös rekkakuskin elämän... Itsekästä! Ja anna sille ukolles, lopeta nillittäminen ja hoida lapsesi.

Kakspiippuinen juttu. Toiset ovat sitä  mieltä, että tuossa tilanteessa pitäisi erota. Ihan jo siksikin, että miehelläsi on oikeus tulla rakastetuksi parisuhteessaan. Ei mulla ole mitään neuvoja antaa.

Aika pahalta toi kuulostaa. Että tunnet vastenmielisyyttä ja ärsyynnyt kaikesta miehestäsi. Ero voi olla ainoa vaihtoehto.
Miehesi kyllä vaistoaa inhosi. Ei ole kellään kivaa

Ja miksi tästä ei voi puhua miehen kanssa missään nimessä?

Hmmm ...

Mikä on muuttunut, mitä tapahtui sinun elämässäsi silloin kun tunteesi miestäsi kohtaan alkoivat "kuolla"? Tilanteella ei ehkä ole mitään tekemistä miehesi kanssa, tai suhteenne kanssa, vaan kyseessä on joku  sinun ja sinun välinen asia. 

Lapsia ei pidä roikottaa onnettomassa suhteessa, he vaistoavat vanhempiensa tyytymättömyydet, pettymykset ja kireydet eikä se tee heille hyvää. Suhde kannattaa kuitenkin purkaa vasta sitten kun on sinut omien tunteittensa kanssa, kun tietää mikä vaivaa, kun on yrittänyt kaikkensa asian korjaamiseksi.

Pari- tai muu terapia tuntuu varmaan raskaalta vaihtoehdolta. Ongelmia voi joko kiertää, jolloin ne palaavat ja purevat sinua häntään, teet jatkuvasti samoja vääriä valintoja tai virheitä. Tai sitten voit mennä vaikeuksia päin, ymmärtää niitä ja itseäsi paremmin ja pääset jatkamaan elämääsi. Siinä työssä terapia usein auttaa, vaikka se tekee myös kipeää. Mutta puhu edes miehesi kanssa. Olette olleet pitkään yhdessä, hänellä on oikeus tietää miltä sinusta tuntuu. 

Kyllä tuo ärtymys viittaa masennukseen. Menisin lääkäriin ja sitä kautta purkamaan asiaa.