Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kohentaa itsetuntoa? "Alennan" aina itseni
26.03.2022 |
Olen 27-vuotias nainen. Kärsin huonosta itsetunnosta, joka ilmenee näin:
Töissä pidän itseäni automaattisesti vähän huonompana, koska minulla ei ole lapsia, ja asun vuokralla kerrostalossa, eikä minulla ole puolisoa. Kaikilla muilla on omistusasunnot, tai puolisot tms. Kuvittelen olevani aina se musta lammas, keillä ei ole mitään, mitään noilla.
Jos kerron esimerkiksi harrastaneeni hiihtoa tai lenkkeilyä, jotenkin alennun aina kuvittelemaan, että mulla on paljon huonompi kunto kuin muilla, tällaisista harrastuksista ei kannattaisi edes kertoa.
Jos pidän vaikka synttärijuhlat, mihin olisin leiponut kaikenlaista jos toistakin, niin kuvittelen aina, että mun kakut on pahoja, rumia, leipomukset on vaan jotenkin kehnompia.
Ja esim. porukassa kuvittelen, että mun jutut on paljon tylsempiä, kuin muiden, sen takia huomaan, että suuremmassa porukassa puhun omat asiat todella nopeasti, niin, että hyvä jos niistä saa edes selvää. Saatan punastella.
Jos teen jotain uutta, annan liian helposti tehtävän suoritettavaksi jollekkin muulle. Ajattelen, että tuo ihminen tekee tämän asian paremmin, kuin minä.
Minulla on siis jatkuvasti aina alemmuuden tunnot itsestäni. Miten ihmeessä voisin korjata itsetuntoani, päästä alemmuuden tunteesta eroon, pitää itseäni yhtä arvokkaana, kuin muutkin?
Konkreettisia vinkkejä, kiitos.
Kommentit (10)
Oletko ajatellut että se ei ole kuvitelmaa, vaan ihan totta? Jonkun on oltava huonoin, miksi se ei olisi juuri sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ympäröimällä itsesi hyvillä ja sinua arvostavilla ihmisillä. Sinä olet hyvä ja riität. :)
Vierailija kirjoitti:
Ympäröimällä itsesi hyvillä ja sinua arvostavilla ihmisillä. Sinä olet hyvä ja riität. :)
Voi että Pollyanna, miten HYVÄ neuvo! Muistathan lisätä, että ihanan reipas reippailu raikkaassa luonnossa ja monipuolinen ruokavalio kalaöljykapseliakaan unohtamatta auttavat vielä lisää! <3
Aivan ihanaa oman sädekehän kiillotuspäivää hyvellisillä mutta oikeasti ei-auttavilla neuvoilla ihan kaikille! <3
En osaa hirveästi neuvoa, koska itse kärsin samasta. Mutta: jos joskus tulee tilanne, että minun täytyy kertoa jokin hyvä asia itsestäni, aion vastata: "Olen fiksu." Aion sanoa tämän täysin vailla anteeksipyyntöjä. Kokeile sinäkin, jos tulee tilaisuus.
Olen itse ihan samanlainen. Ärsyttää..
Minua hävettää lähestulkoon kaikki mitä teen.
Ennen oli paljon kamalampaa elää huonon itsetunnon kanssa koska kädet melkein tärisi tai ääni jos edes yritin jotain...
Nykyään teen vain rohkeasti mutta koko ajan pelko perseessä, että osaanko tai uskooko kukaan edes minuun. On se häpeä läsnä jatkuvasti.
Jos teen jotain ruokia esimerkiksi niin pelkään ettei se ole hyvää vaikka tiedän että on. Pelkään että minun ajatukseni kuitenkin ovat niin vääristyineitä, että vaikka jokin asia olisi omasta mielestä hyvä tai ok niin se ei kelpaa läheskään hyvin toiselle.
Ihan paska itsetunto...
Kai sekin jo lapsuuden juttu on. Alkoholistien kanssa elänyt ikänsä, aikuisuuden suhteissa miehet olleet vähätteleviä ja väkivaltaisia.
En vain usko ansaitsevani parempaa.
Pahinta tässä on kuitenkin ehkä se, että vaikka tekisin töitä niin, että uupuisin ja aina parhaani, saisin mahtavat työtodistukset tai kymppien arvosanat, niin ne eivät riitä todistamaan minulle omaa hyvyyttäni tai riittävyyttä. Tunnen, että olen vain huijannut tai säälistä saanut.
Tunnen kyllä myös onnistumisen hetkiä mutta yleisesti ottaen fiilis on se, että olen surkea kaikessa mitä teen.
En osaa auttaa mutta sielunsisko täällä..
Voi meitä, ehkä tämä muuttuu vielä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki lähtee siit fiiliksest mitä sä fiilaat.
Duunaa esim tää meditaatio. https://www.reddit.com/r/EdwardArtSupplyHands/comments/l21ap5/pharaohki…
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut että se ei ole kuvitelmaa, vaan ihan totta? Jonkun on oltava huonoin, miksi se ei olisi juuri sinä?
Millä perusteella se olisi totta?
Ja miksi jonkun "on oltava" huonoin? Miten tämä todetaan, kuka sen toteaa, milloin ja miksi?
Miksi juuri ap olisi "se huonoin"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko elämässäsi ihmisiä, jotka ovat alentaneet sinua ja siksi sisäinen puheesi on tällaista? Ensiksi suosittelen ottamaan etäisyyttä tällaisiin ankeuttajiin. Seuraavaksi suosittelen tietoisesti ajattelemaan itsestä hyvää. Esim. jos mieli lähtee syöttämään tällaista "olen huono ja harrastukseni on huonoja" -kelaa, koeta ajatella "olen riittävä, ja viis siitä, mitä muut ajattelee, tykkään itse omista harrastuksistani!".
Näiden ajatuskuvioiden muuttaminen vaatii aidosti työtä. Mikään ei muutu, jos mitään ei muuta. Ala arvostamaan itseäsi sen sijaan, että hakisit hyväksyntää muilta ihmisiltä. Fakta kun on, että sinä olet arvokas. Aina. Hae elämääsi ihmisiä, jotka myös arvostavat sinua. Tsemppiä! Tiedän, miten ikävää tällainen alemmuuden tunne on, mutta siitä voi pikkuhiljaa kasvaa pois.
En tiedä, mutta ihan sama ongelma. Eikä edes auta vaikka kuinka päättää, että jatkossa ei alenna itseään/anna muiden kävellä yli kun se on jotenkin niin selkäytimeen iskostettu toimintamalli ettei siinä tilanteessa osaa/kykene toimimaan toisin vaikka kuinka haluaisi.
Yleensä sitä ei edes tajua kuin vasta jälkeenpäin, että oli tilanteessa jossa tuli taas kerran oltua se kynnysmatto ja tuli sanottua, että totta kai mä voin paikata tilanteen ja vaihtaa vuoroa..
Alue: Aihe vapaa
Saatko sellaista viestiä ympäristöstäsi, että et olisi hyvä tai kelpaisi?