Lue keskustelun säännöt.
Laiskat ihmiset, millaisia olette?
26.03.2022 |
Saatteko mitään tehdyksi kotona, töissä tai vapaa-ajalla?
Kommentit (34)
Töitä teen ihan normaalisti. Ei mitään mielenkiintoa tai kunnianhimoa työelämää kohtaan. Lopettaisin heti, jos olisi taloudellisesti mahdollista. Kotitöitä teen ainoastaan silloin, kun on välttämätön pakko. Ja jos vaikka imuroin, niin sen jälkeen heti sohvalle makaamaan. "Ei tarvi tehdä enää muuta tänään." Harrastan juoksua ja sen suhteen en kyllä ole laiska. Laiskuus tulee esille aina, kun on jotain mitä en koe mukavaksi tai mielekkääksi. Olen siis mukavuudenhaluinen ja menen sieltä missä aita on matalin.
Tänään kävin aamulla kaupassa, joten päivän työtaakka on jo selätetty!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 'laiska" ilman ADHD-lääkitystä. Astianpesukoneen täyttö saattaa olla suurin saavutukseni päivän aikana. Lääkityksen avulla pystyn tekemään normaaleja arkisia asioita, joita haluankin saada aikaiseksi, lähtien hampaiden säännöllisestä harjauksesta.
Laiska siten että teen kaikki asiat mahd yksinkertaisesti, mutta huom. en suinkaan huonosti.
Hullu paljon työtä tekee, laiska pääsee vähemmällä
Töissä saan, muuten en. Eikä tarvikaan. En saa mitään tyydytystä siitä, että kylläpä minä olen reipas, kun olen näin paljon puuhastellut tänään ja päivääkin vielä vaikka kuinka jäljellä.
sairaudet myös aiheuttaa väsymystä.piilevä sairaus voi oireilla väsymyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä vietän välillä en tee mitään päiviä. Todella rentouttavaa kun tylsistymiseen asti roikkuu ameebana lepotuolissa.
Töissä ei voi olla laiska, kun töitä pitää tehdä sitä mukaa, kun niitä tulee. Kotona voi olla laiska ja katsoo mieluummin telkkaria kun imuroi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva varmaan töissä on laiska tai muuten tulee potkut?
Vierailija kirjoitti:
olen lamaantuneisuuteen saakka laiska ja työttömyys on pahentanut tilanteeni niin järkyttäväksi, että olen siitä itsekin huolissani. Ääritilanne oli kesällä, kun en enää keksinyt yhtään syytä nousta sängystä. luin vain selälläni tablettia. Jos ei olisi tullut kusihätä, en olisi koskaan noussut.
Minulle on iso juttu, jos jonain päivänä jaksan pestä pyykkiä. Voi mennä kuukausi, etten imuroi, koska en vaan pysty enkä jaksa. Päivät menevät palstaillen. Ruokaa laitan. Ja tosiaan vessassa käyn. Nykyään pidän huolen että pesen joka päivä hampaat ja se on iso juttu.
Kaupassa käynti on pelottavaa, pyrin käymään kaksi kertaa kuukaudessa. Kirjastossa käynnistä luovuin viime kesänä. Nyt on ongelmana, miten uskallan vielä viimeiset sakkokirjat sinne. Laiskuus ylittää jo moraalisen tarpeen hoitaa asiansa.
Tilani on niin äärimmäinen, että tämä on jo varmaan jotain muuta kuin laiskuutta mutta en pysty enkä uskalla soittaa mihinkään. En edes tiedä, mistä apua hakisi, etenkin, kun palstailun ansiosta tiedän senkin, millaisia sensaationnälkäisiä haaskoja sairaanhoitajat ovat ja sellaisen kanssahan ensimmäisenä pitää jutella, jos aikoo varata lääkärille aikaa. En myöskään halua potilastietoihin julkisesti kaikkien lääkärien tietoon tietoja mahdollisesta mt-puolen ongelmaksi luokitellusta masennuksesta tai vastaavasta.
Olen tosi pahassa jumissa. Vain ihme voi pelastaa.
Sinä tarvitset apua, hyvä ihminen!
Taidat kärsiä sosiaalistentilanteidenpelosta, masennuksesta tms. Toivottavasti löydät apua. Jaksamista arkeen! ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo olen laiska sekä töissä että kotona. Teen mahdollisimman vähän ja niin pienellä vaivalla kuin mahdollista. Oon kuitenkin kokenut ja hyvä työssäni joten jälki on ihan kohtalaista laiskuudestani huolimatta.
Muuten oon ihan mukava ja älliä on ihan kohtuudella. Mutta löhöän mieluummin kuin olisin koko ajan puuhaamassa jotain. Elämässä on paljon tärkeämpääkin kuin esim. siiivoaminen tai työn tekeminen, kuten vaikka läsnäolo lapsille tai luonnon ja ihmisten hyvinvointi.
Vähän kyllä harmittaa että poika näyttäisi perineen laiskuuteni.
Miten voit olla laiska töissä? Tekeekö sitten joku muu hommasi? Tai teillä ei ole tarpeeksi töitä kaikille? Oletko valtion hommissa?
Vierailija kirjoitti:
Olen ansaitusti laiska. Reilut 40v ahkeraa työntekoa takana, nyt eläkkeellä. Aika kuluu ihan vaan käpsehtiessä, käsitöissä, lukiessa, leipoessa yms
Leipominen ei kyllä todellakaan ole laiskan hommaa. Tosilaiska ei ikimaailmassa saa edes pellillistä yksinkertaisia sämpylöitä pyöräytettyä.
T. Laiskuus-kokemusasiantuntija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ansaitusti laiska. Reilut 40v ahkeraa työntekoa takana, nyt eläkkeellä. Aika kuluu ihan vaan käpsehtiessä, käsitöissä, lukiessa, leipoessa yms
Leipominen ei kyllä todellakaan ole laiskan hommaa. Tosilaiska ei ikimaailmassa saa edes pellillistä yksinkertaisia sämpylöitä pyöräytettyä.
T. Laiskuus-kokemusasiantuntija
Samaa mieltä. Leipoisin, jos leipomatta jättäminen tarkoittaisi nälkää, tai olisi muu pakottava tilanne. Olen viimeksi leiponut seiskan kotitaloustunneilla vuonna 1996.
💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤
💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤
💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤
💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤
💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤
💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤
💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤💤
Joo olen laiska sekä töissä että kotona. Teen mahdollisimman vähän ja niin pienellä vaivalla kuin mahdollista. Oon kuitenkin kokenut ja hyvä työssäni joten jälki on ihan kohtalaista laiskuudestani huolimatta.
Muuten oon ihan mukava ja älliä on ihan kohtuudella. Mutta löhöän mieluummin kuin olisin koko ajan puuhaamassa jotain. Elämässä on paljon tärkeämpääkin kuin esim. siiivoaminen tai työn tekeminen, kuten vaikka läsnäolo lapsille tai luonnon ja ihmisten hyvinvointi.
Vähän kyllä harmittaa että poika näyttäisi perineen laiskuuteni.