Mitä hyviä puolia on lapsettomuudessa?

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 19:44"]

Onko hyviä puolia, jotka eivät liity rahaan, vapauteen ja itsekkyyteen? -ap

[/quote]

Ei voi menettää terveyttään lastenhankinnan vuoksi. Ei tuo maailmaan uutta henkilöä kärsimään tai aiheuttamaan kärsimystä toisille. 

Terveys: verenpaine.. raskausajan diapetes.

Synnytys ei ole aina piece of cake: komplikaatiot; äidin/vauvan/molempien kuolema.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 19:44"]

Onko hyviä puolia, jotka eivät liity rahaan, vapauteen ja itsekkyyteen? -ap

[/quote]

Mitä tarkoitat itsekkyydellä? Jos et halua pitää terraariota, koska sen siivoaminen on vastenmielistä, pelkäät käärmeitä etkä halua käsitellä pakastettuja hiiriä, mikä syy näistä oli itsekkyyttä?

Sairastelee vähemmän, kun ei ole sairaiden lasten kanssa tekemisissä. Ei tule raskauden ja synnytyksen joskus pysyväksi haitaksikin jääviä vaivoja.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 19:56"]

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 19:44"]

Onko hyviä puolia, jotka eivät liity rahaan, vapauteen ja itsekkyyteen? -ap

[/quote]

Mitä tarkoitat itsekkyydellä? Jos et halua pitää terraariota, koska sen siivoaminen on vastenmielistä, pelkäät käärmeitä etkä halua käsitellä pakastettuja hiiriä, mikä syy näistä oli itsekkyyttä?

[/quote]Tarkoitan sellaista hedonismia, voin tehdä mitä haluan, minä-minä -asennetta, joka näkyy esimerkiksi kommenteissa 16 ja 17. -ap

(mulla on yksi lapsi)

- Saa tehdä ihan mitä lystää

- Voi olla itsekseen kun tahtoo

- Ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä onko tarpeeksi hyvä vanhempi

- Ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä että nauttii yksinolosta

- Ei tarvitse olla huolissaan loppuelämäänsä toisesta ihmisestä

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 19:44"]

Onko hyviä puolia, jotka eivät liity rahaan, vapauteen ja itsekkyyteen? -ap

[/quote]

Mikä maailmassa on itsekkäämpää kuin lapsen haluaminen ja tekeminen?

Tää on nyt mulla kovasti tapetilla, kun mies on päättänyt haluta lapsen. Kyllä mäkin ehkä haluan, mutta luopumisen tuska on kova. Asioita, joita tulee ikävä:

- oma aika ja oma rauha. Joo, kai niitä joskus saa mutta määrä taitaa tippua promilleen
- spontaani seksi
-lokoisat aamut ja halailu alasti sängyssä miehen kanssa
- harrastukset loppuu varmasti hetkeksi kokonaan ja myöhemminkin vähenee
-kaupunkimatkailu
-yöunet
-vapaus suunnitella aikataulut omien menojan mukaan
-se ettei tarvitse huolehtia kenenkään muun syömisestä tai eritteistä
- krempaton kroppa
- asunto josta pidän on kai pakko vaihtaa vuoden tai parin sisällä isompaan ja epäilemättä ankeampaan
- rahat. Nuff said. Pakko alkaa vähän miettiä mihin niitä pistää
- huoleton elämä. Pakko alkaa siivota useammin ja syödä ruokapöydän ääressä yms ettei skidi syö roskia ja saa ihan huonoa esimerkkiä
- Rauhalliset yöunet

Ymsyms. Mä en ole mikään vauvaihminen ja raskaus ja vauvavuosi lähinnä kammottaa. Mutta eiköhän se siitä helpota, kun lapsi alkaa puhua.

Epäitsekäs syy vaihteeksi. Voin olla joustava työpaikalla, tehdä pitkää päivää tarvittaessa ja päästää lapsettomat työkaverit hakemaan lapset päiväkodista. Kun joudun tekemään kokopäiväisesti heidän työnsä kun hoitavat lapsiaan kotona, pystyn palautumaan seuraavaan työpäivään kohtuullisesti illan aikana.

Saa olla yksin kotona.

Lol taas mammat kuvittelemassa, että äitiys on jotenkin epäitsekästä. Itsekkyys vaan lisääntyy ja laajenee käsittämään sen lapsenkin.

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 20:10"]

[quote author="Vierailija" time="09.09.2015 klo 19:44"]

Onko hyviä puolia, jotka eivät liity rahaan, vapauteen ja itsekkyyteen? -ap

[/quote]

Mikä maailmassa on itsekkäämpää kuin lapsen haluaminen ja tekeminen?

[/quote]Ei välttämättä mikään. Mutta kun en ole itsekeskeinen hedonisti, jotkin mainituista hyvistä puolista eivät aiheuta muta reaktiota kuin: "Aha." On tässä hyviäkin pointteja kyllä tullut, eikä noissakaan tietysti ole mitään vikaa. -ap

Omituisen pessimistinen kuva teillä maailman tilasta ja tulevaisuudesta.

En ole itsekeskeinen "minä minä" ihminen, miksikä minut heti nimitetään kun listaan asioita nyt tähän asiaan koskien. Työssäni ja harrastuksissani autan muita, ja päätökselläni olla tekemättä sitä vauvelia autan tätä lasta joutumasta vanhemmalle joka ei sitä halua :)

17

Olen se megaflunssaa sairastava, ja mielestäni ei ole itsekästä olla helpottunut ettei ole pakko hoitaa lasta kun on itse todella kipeä. Rahastakaan ei ole kyse.

Mutta joo, olen vapaa sairastamaan. Eli vapauteenhan tämä nyt sitten liittyi? Jepjep.

Tässä kun aloin asiaa pohtia, niin luulisinpa että suurin osa siitä mitä ihminen tekee tai jättää tekemättä liittyy itsekkyyteen, rahaan tai vapauteen. Ja miksi ei liittyisi? Ap:n kysymys on aika absurdi...

Vapaus, vapaus, vapaus!

Musta on taas nimenomaan epäitsekästä jättää lapset tekemättä, jos kokee ettei pysty tarjoamaan lapselle kaikkein parasta kotia (=eli ei vaan yksinkertaisesti halua olla vanhempia, ihan mistä tahansa syystä). 

Ja erityisen epäitsekästä on jäädä lapsettomaksi jos on huolissaan mahdollisten lasten hyvinvoinnista ja tulevien sukupolvien selviämisestä tulevaisuudessa. 

Elin 30-vuotiaaksi sinkkuna ja 35-vuotiaaksi parisuhteessa, kunnes ainokaisemme syntyi. Elämänmuutos oli kyllä valtava.

Kuvittelin, että jos siihen lapseen uppoaa parisataa kuussa niin eihän se missään tunnu, mutta kun siihen päälle laskee päiväkotimaksun, lapseen uppoaa 500 euroa kuussa, ja se kyllä jo tuntuu.

Samoin ajattelin, että pystyn viettämään aikaa suunnilleen samoin kuin ennenkin, mutta ei se nyt ihan niinkään ole. Lapsi haluaa olla osa kaikkea tekemistäni: ruuanlaittoa, imuroimista, kasvimaan perkamista, pyykinlaittoa... kivaahan se toisaalta on, ja haluankin ottaa lapsen mukaan touhuihin niin paljon kuin mahdollista, mutta kun hellalla on kiehuvat rasvat ja vedet tulossa päälle, kasvimaalta kiskotaan kukat ja kasvikset ylös ja jossain välissä lapsi on ehtinyt viskata pyykkikoneeseen vaipankin vaatteiden sekaan ja miljardi vaipansisälmyspalluraa on sitten kone ja vaatteet täynnä, joskus ajattelee, että ennen elämä oli helpompaa.

Telkkaria ei juurikaan pysty katsomaan, koska lapsi ei jaksa nyhjätä paikoillaan kuin korkeintaan puoli tuntia, ja sitten hän alkaa kiusata ja härnätä ja tulee syliin hyppimään ja vaatii leikkikaveriksi taas, äiti on ihan tylsä kun haluaa vain tuijottaa telkkua... Meillä onkin boksi täynnä katsomattomia sarjoja, joita on tarkoitus katsoa sitten myöhäisillalla, kun lapsi on vihdoin saatu nukkumaan. Mutta yleensä me olemme niin väsyneitä, että nukumme sitten itsekin.

Sama koskee kirjojen lukemista. Se oli entistä elämää se. Nykyisin ehdin selailla aikakauslehden ylimalkaisesti tai lukemaan korkeintaan novellikokoelmia.

Tässä yhtenä päivänä kävi niin harvinainen yhteensattuma, että sekä miehellä että minulla sattui olemaan tunti vapaata töistä keskellä päivää, ja teimme lounastreffit kaupungille. Kävimme yhdessä syömässä ravintolassa, juttelimme kaikessa rauhassa, kävelimme ruuan jälkeen puistossa ihanassa auringonpaisteessa, ja sitten palasimme töihimme. Tajusin, ettemme ole tehneet noin kolmeen vuoteen. Jos syömme ulkona tai menemme kylään jonnekin, lapsi on aina mukana, ja se tarkoittaa, että vuorotellen rynnimme lapsen perässä tai ainakin tarkkailemme koko ajan, mitä lapsi tekee, ettei hän hajota paikkoja vahingossa. Emme odota, että kyläpaikoissa talo siistitään ja neulepuikot ja sakset ja posliiniesineet sun muut nostetaan korkeuksiin vain meidän takiamme.

Töiden tuominen kotiin... unohda.

Ehkä elämä helpottuu, kun lapsi kasvaa?

No eihän siinä ole muita kuin hyviä puolia. Siis lapsettomuudessa.

31-v lapseton, naimisissa oleva nainen vastaa:

- oma aika on 100% omaa aikaa, jos oon väsynyt töistä tultua otan nokoset jne. Kukaan ei tarvii mua tai vaadi multa mitään. Mies pärjää itsekseenkin jos mä häivyn lenkille, nukkumaan tms.

- rahat voi käyttää pakollisten menojen jälkeen (lainanlyhennys + muut laskut) sen mukaan mikä itseä kiinnostaa ja huvittaa.

- helppo lähtee mihin vaan, kun pakkaa vaan omat (ja yhteiset, jos lähdetään miehen kanssa) kamat.

- koti on siisti ja siinä kunnossa mihin oon ite sen laittanut tai jättänyt :D

- lisäksi olen iloinen siitä ettei työelämään tule taukoja

- itselleni tärkeä on sekin, kroppani on kokonaan minun ja vain minun.