Lue keskustelun säännöt.
Mulla ei ole mitään ihmisarvoa enää.
08.09.2015 |
Olen siis sairastunut masennukseen ja uupumukseen. Entinen työnorja. Huomaan vaan tälläkin palstalla ja työelämässä miten meihin sairastuneisiin suhtaudutaan. Vähätellään, pilkataan jne. Oikeasti mietin nyt päivieni päätämistä. Lapsetkin ja perhe olisivat onnellisempia kun taakasta pääsisivät. Työnantajan mukaan työni laatu ollut huonoa pidemmän aikaa. En vain jaksa kantaa tätä taakkaa ja ainaista häpeää sairaudesta. Koska hävetähän tätä saa. Oma vika kun sairastuin. Pitäisi vain jaksaa kuin muut niin olisin vielä arvokas.
Kommentit (8)
Olen ollut nyt melkein 10 vuotta työttömänä ja rakastan elämääni! Joskus töistä irti päästäminen on parasta :) Edes flunssa ei iske muhun, koska mulla on hyvin harvoin stressiä. Olen myös lapseton, sillö myös lapsista koituu liikaa työtä ja huolta. Less is more! Nyt vain lopetat työstä murehtimisen. Sulla on nyt vapaus, ja se on parasta maailmassa! Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolta tuntuu siksi, että olet todellakin loppuunajettu, masentunut ja burn outissa. Se ei ole sinun vika kuin siltä osin ettet osannut hypätä oravanpyörästä ennenkuin väsähdit täysin. Toisaalta sinua on helppo ymmärtää, koska luonteeltasi olet varmasti perfektionisti niin työssä kuin muussakin elämässä ja olet tottunut antamaan itsestäsi 120%. Kukaan ei lopulta jaksa sellaista työtahtia etenkään perfektionistina, joka tekee valehtelematta omat työnsä hyvin ja siinä ohessa vähän toistenkin, kuitenkin huomattavasti enemmän kuin moni kollega.
Nyt etsit itsellesi apua, aikaa, paikan jossa saat olla rauhassa ja toivut! Masennus ei ole vika eikä varsinkaan sinun syy saati loppuunpalaminen. Tämä on hetki, josta parempi elämä alkaa! Jossain kohti huomaat ettet todellakaan kaipaa enää vanhoja kuvioita, pomojen piiskaamista ja arvostelua saati muutenkaan entistä oravanpyörää. Anna itsellesi aikaa toipua, etsit toipumista tukevia asioita elämääsi, lopeta suorittaminen, ota lääkkeellinen ja muu hoidollinen apu vastaan mitä on tarjolla. Mene ulos luontoon ja hengitä syysmetsän raikasta ilmaa itseesi päivittän-lähde sinne vaikka väkisin. Luonto parantaa-sanonta ei ole mikään turha klisee!
Toipumista sinulle ja mukavaa uuden elämän alkua!
Siis olen palaamassa työelämään. Nyt vaan oli palaveri työnantajan kanssa ja sanoi että työn laatu oli ennen sairaslomaani huonoa. Yritä siinä sitten motivoitua työn tekemiseen uudestaan. Motivaatio on täysin 0 palaamisen suhteen. Olen asiantuntija tehtävissä ja esimies sanoi lisäksi että työsektorini pitää olla todella kapea että siitä suoriudun. Palaan siis tekemään osittaista ja lyhennettyä päivää.
Ennen sairaslomaani saatettiin kuulteni pilkata meitä masentuneita lähinnä vammaisiksi.
Tuollaiseen työyhteisöön olen siis palaamassa. Olen siis hoitotyössä.
ap
Jos olet työntekijä, niin olet ahne ja surkea työssäsi teit mitä tahansa. Jos työtön, niin olet ahne ja tarkoituksella työtä vieroksuva. t. EK
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 17:26"]
Siis olen palaamassa työelämään. Nyt vaan oli palaveri työnantajan kanssa ja sanoi että työn laatu oli ennen sairaslomaani huonoa. Yritä siinä sitten motivoitua työn tekemiseen uudestaan. Motivaatio on täysin 0 palaamisen suhteen. Olen asiantuntija tehtävissä ja esimies sanoi lisäksi että työsektorini pitää olla todella kapea että siitä suoriudun. Palaan siis tekemään osittaista ja lyhennettyä päivää.
Ennen sairaslomaani saatettiin kuulteni pilkata meitä masentuneita lähinnä vammaisiksi.
Tuollaiseen työyhteisöön olen siis palaamassa. Olen siis hoitotyössä.
ap
[/quote]
Työyhteisösi on varmasti yksi syy miksi olet palanut loppuun. Sinänsä aika järkyttävää vaikkakaan ei uutta, että nimenomaan hoitoalalla joudut kokemaan kollegoiden puolelta tuollaista kohtelua. Luulen ja toivon, että kun olet hetkeksi vielä palannut samaan yhteisöön ja katsellut hetken samaa menoa mistä olet sairaslomalle jäänyt niin huomaat ettei se ole enää "sinun juttu" ja lähdet toivottavasti katsomaan uusia tuulia elämääsi!
Jos jaksamista löytyy niin itsellesi tueksi voisit lukea Kaarina Davisin kirjoittaman kirjan "Rankka kutsumus". Siinä olisi varmasti sinulle ajankohtaista asiaa ja näkökulmaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä entinen huippusuorittaja olen myös väsynyt ja loppuunajettu. Vielä toivon, että tästä olisi nousu edessä. Mutta eihän siitä voi koskaan olla varma.