11kk lapsi päiväkotiin.. kokemuksia!

Vierailija:

Itselläni olisi mennyt asunto- ja opintolaina ulosottoon, opintolainasta saa lyhennysvapaata vain jos on valmistunut.

En usko, että olisimme onnellisempia nyt 7 v. lapseni kanssa, jos asuisimme kaupungin vuokratalossa, siten että minä en voisi enää koskaan velkojen takia mennä töihin.

Lapsi siis meni päiväkotiin 10 kk vanhana. Valitettavasti lienee turha toivoa ymmärrystä näiltä insinöörismiesten paritaloissa asuvilta kotihoidon kannattajilta.

Onneksi eläkkeeni on työhistorian kautta täysin toista luokkaa kuin näillä miehensä tuloilla elävillä sosiaalipummeilla.

Ja palkkani.

ienosti on henkilökunta hoitanut pienet. Meidän omat lapset ovat aloittaneet noin 1 v 1kk iässä ja híenosti on mennyt. Mut sellainen 3 korvatulehdusta/vuosi on kyllä vakio.



Mieheni on aikoinaan aloittanut päiväkodissa 3 kk:n iässä on on todella normaali ja terve tapaus. Minä taas olen kouluikään asti kotihoidettu ja kaikin puolin paljon " ongelmallisempi" .



Päiväkodin henkilökunta ei ehkä siksikään kannata pienten päiväkotihoitoa, että pienistä on enemmän työtä. Näin kommenttina vain aikaisempaan viestiin.



Eli rohkeasti vaan pienetkin päivähoitoon, jos vain perheen tilanne sitä vaatii. Tilanteita ja perheitä on niin monenlaisia.

Mutta laitanpa tähän meidän kokemukset. Toinen lapsemme meni päiväkotiin 11kk iässä. Osasi jo kävellä, mikä ehkä helpotti omaa mieltäni.



On kova olemaan sylissä, ja paljon on päiväkodissa syliä saanut, aina kun tahtoo. Nyt on pari kuukautta ollut pk:ssa eikä enää tarvitse syliä niin paljoa, alkanut leikkimään enemmän.



Menee innolla aamuisin tätien syliin, ja yhtä innoissaan ottaa meidät vanhemmat vastaan kun haetaan. Meillä ei onneksi ole kovin pitkiä päiviä, mikä varmaan on kanssa auttanut asiaan.



Omalta kohdaltani en voi siis sanoa huonoa kokemusta päiväkotiin laitosta. Vaikka lapseni on ehkä hieman vaikea (vaatii paljon huomiota), niin silti on tätien suosiossa, ja päivät menevät hyvin (syö valtavasti ja nukkuu hyvin).



Ja vielä kaikkien kauhuksi: minun ei olisi vielä ollut pakko mennä töihin , vaan tahdoin sitä aivan itse...huiiiih, olenpa minä huono äiti lapsilleni!!

Kälyni on LTO ja kertoi, että siellä heidän päiväkodissaan kyllä ne pienimmät joutuvat usein istumaan syöttötuolissa sisällä ja keinussa pihalla - lähes aina on joku hoitajista pois eikä sijaista saa eli syliä ei ole antaa vaikka mieli tekisi.

Itselläni ei ole kokemusta pienen hoitoon viemisestä, mutta kovasti ihmettelen kirjoittajia, jotka ovat heti leimaamassa alkuperäistä kirjoittajaa. Mistä te tiedätte, millaisessa asunnossa hän asuu tai millaisella autolla ajaa. Ei asunto ja auto sinällään ökyilyä ole!



Ja sitä paitsi, on pelottavaa, miten mustavalkoisesti asioihin suhtaudutaan. Suoraan sanottuna pelkään ihmisiä, jotka kiihkoilevat niin kovasti, kuin eräät tässäkin keskustelussa ovat tehneet, olipa syynä sitten päivähoito, penkkiurheilu tai vaikka uskonto.

En minäkään jaksanut lukea koko ketjua, kun oli taas niin täydellisiä mammoja jo etusivu piukassa...



Mutta sinulle ap sanoisin, että meillä on lapsi mennyt 11kk:n ikäisenä päiväkotiin ja hyvin on sujunut. Oli silloin nuorin koko päiväkodissa ja sai paljon huomiota. Asiaa auttaa edelleen, jos päiväkodissa on ns. omahoitajasysteemi. Meillä hoito oli 3-4 päivää viikossa n. 8h/päivä. Lapsi jäi aina iloisena päiväkotiin. Kerroin hänelle joka aamu, että äiti tulee hakemaan kotiin välipalan ja ulkoilun jälkeen. Alussa tietysti ei ajankulua vielä ymmärtänyt mutta aika pienestä oppi jo tietämään milloin äiti tulee :). Oma asenne vaikuttaa myös paljon. Jos olet itse tyytyväinen tilanteeseen ja hoitoon, niin lapsikin vaistoaa tilanteen positiivisena.



Tsemppiä teille ja hauskaa syksyä :)!

Yhteiskunnalle ei olisi hirveän kannattavaa pitää kaikkia työikäisiä äitejä kotona kunnes heidän jokainen lapsi on 3-vuotias tai kouluiässä. Kotona olon kannattavuutta ei voi laskea pelkkinä päivähoitokustannuksina vaan sillä on myös vaikutusta kansantalouteen, verotuloihin jne.

Vierailija:

opintolainasta saa lyhennysvapaata vain jos on valmistunut.

enpä usko, että omiaan laittaisivat pk:iin, jos se NIIIN kamala paikka olisi kuin ap-vakkarit väittää. Ja lapset siis eri päiväkodissa kuin öidit itse töissä.

Meillä on kahen kuukauden edestä kokemusta. Nuorempi oli 10 kk ja vanhempi täyttämässä 2- vuotta.



Hoidossa on mennyt hienosti, ihmisten reaktiot ollut juuri näin ala-arvoista. Ei mua kiinnosta pitääkö joku lastaan 3 vuotta kotona maaten perse homeessa kotona vai viekö aikasemmin. Miksi jotakuta kiinnostaa minkä ikäsenä meillä alotetaan?

Pääasia kuitenkin on se että lasta hoidetaan ja kotona kaikki on myös kunnossa??

Vai onko tosiaan parempi vaihtoehto että katselee lasta 3 vuotta, pukkaa uusia lapsia peräjälkeen seuraavat 10 vuotta. Ryytyy elämäänsä ja huutaa lapsille? Varmaan.



Me viedään lapset hoitoon koska pitää maksaa vanha autonromu, rintamamiestalo, opintolainat, vakuudet. Ei ole luksustaloa, lomamatkalla ei olla käyty risteilyä pidemmällä, ei ole kunnon hifi-laitteita. Meillä on vanhemmiltani saatu hikinen 26 tuumanen telkkari. Edes Sub-telkkaa ei näe. Kanavat tuulisella säällä näkyy lumisateisena.

Eli ihan tavallista menoa!



Kun käyn töissä saan kerättyä seuraavaan äitiysrahaan päivärahaa. Hoitovapaalle jos olisin jäänyt niin sossu ei maksaisi koska asutaan omassa. Vuokralla asia olisi toinen!

Me tykätään että hoidetaan itse omat talousasiat.



Meillä lapset on ryhmäperhepäiväkodissa. Tosi hyvä paikka. Hoitajat tykkää lapsista ja lapset hoitajista. Pienempi konttaa ja kävelee tukeavasten. Isommat lapset ryhmässä vie pienelle leluja ja silittelee.

Lapset ei ole ollut sen sairaampia mitä muut ryhmässä.



Meillä on ryhmiksessä isommilla lapsilla ulkona suurempi tila liikkumiseen, siihen pääsee mukaan jos käyttäytyy kunnolla, jos rikkoo rajoja niin rajaa pienennetään kunnes taas tottelee. Pienemmät on likempänä ohjaajia. Mutta ei meillä 11 -kuukautinen ole ollut hiekkalaatikkovankina, itse olen nähnyt kuinka on käveletetty pitkin puistoa tai konttaa. Suussa ulkona on tutti ettei syö hiekkaa, tutitus loppuu kunhan oppii kävelemään.



Meille on hoitajat sanonu että alle 1- vuotiaalle harvemmin tulee itkukohtauksia tai muuta eroikävää. Ja meillä on sujunutkin hyvin. Vanhempi lapsi on pari kertaa sanonut ettei mennä mutta on kävellyt rauhassa kun on juteltu mitä kaikkee sielä hoidossa nyt tapahtuukaan.



Ei kannata välittää näistä naisista joilla ei ole päätä mennä töihin ja sitten haukutaan toisten ratkasuja.

Meillä ollaan töissä, leikitään lasten kanssa, siivotaan, tehdään ruokaa ja nautitaan olemisesta.

Me asutaan juuri oikeassa talossa, ei oo liikaa lainaa koska laina kyetään maksamaan. Ei sillä että pitäisi olla sen hintasessa talossa että voidaan elää yhteiskunnan elättäminä 10 vuotta. Sellaista taloa ei tästä kaupungista vaan löydy.