Kertokaa kaunein suomalainen sukunimi jonka tiedätte.
Kommentit (340)
Mä tykkään sukunimestä Tuisku. :)
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 00:19"]
Mä tykkään sukunimestä Tuisku. :)
[/quote]
Tuisku onkin hauska nimi, sillä se on sekä sukunimi että naisten- JA miesten etunimi! Varsinainen yleisnimi siis. ;)
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 00:17"][quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 00:08"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 20:45"]Aikoinaan samassa rapussa asui Viheriävaara. Ihana nimi. Tuli aina Vihervaaran Anna mieleen. Kauniimpaan en ole vielä törmännyt. [/quote] Siinä taisi jo luukusta loppua tila kesken...
[/quote]
Pah. Mikäs hölmöläiskommentti tämä nyt oikein on... Luukkuihin mahtuu kaksi, jopa kolme nimeä.
Kari Tapion vaimohan oli Viheriävaara.
http://www.iltalehti.fi/viihde/2015042419575392_vi.shtml
[/quote]
No ei meillä ainakaan mahdu. Jos mahtuisi, siellä kyllä lukisi mun kaksiosainen sukunimi kokonaan. Terveisiä 50-luvun kerrostalosta.
Joutsenlahti
Luhtaniitty
Hurme
Hellén
Vento
Villi
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 02:10"]
Koskenkorva
[/quote]
Minkähänlaisia vitsejä saa kuulla, jos on tämä sukunimi?
Salo
Tulee sellainen jylhä salometsä mieleen, jossa ilves liikuu.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 19:06"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 16:24"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 07:08"]
Adlercreutz.
Rehnbinder.
Armfelt.
Pipping.
Järnefelt.
Tigerstedt.
Sibelius.
Edelfelt.
Cronstedt.
Thesleff.
Snellman.
Jägerhorn.
Lillienberg.
Cedercreutz.
Fleming.
Silfverhjelm.
Nordenswan.
Ramsay.
Stierncreutz.
Carpelan.
Möllersvärd.
Wasastjerna.
Svinhufvud.
No ekaa kertaa kuulen, että SVIN HUFVUD on kaunis nimi :D
[/quote]
[/quote]
Mitäs vikaa siinä villisian päässä on?
Svinhufvud-suvun aatelisvaakunassa on villisian pää ja ovat sen ihan itse siihen valinneet. Samoin kuin sukunimensä aateloitaessa.
Mikä tekee villisiasta rumemman kuin esimerkiksi täällä ehdotetut muut eläimet?
Monien sukunimien merkitys on alunperin vaikka mitä, muttei se nimeä rumenna.
Esim. Tandefelt on "hammaskenttä", koska suvulle aatelisarvon ansainnut esi-isä menetti hampaitaan taistelukentällä. Suvun vaakunassakin on kolme hammasta.
Schulman taas on "koulumies". Uggla on "pöllö" ja vaakunassakin on pöllö. Ja niin edelleen. Eihän koulumies, hammaskenttä, sianpää tai pöllö suomeksi kuulosta hyvältä, mutta alkuperäinen nimi on komea! :)
[/quote]
Näinpä. Ei kai villisika ole sen kummempi luonnoneläin kuin täällä kauniiksi nimiksi mainitut kontio-, otso-, karhu-, kiuru- ym. väännökset.
Eikä ne muutkaan nimien tarkoitukset ole kaikille ihan selvillä. Esim. Hurme tarkoittaa verta. Onko "veri" jonkun mielestä kaunis nimi?
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 00:39"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 00:17"][quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 00:08"] [quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 20:45"]Aikoinaan samassa rapussa asui Viheriävaara. Ihana nimi. Tuli aina Vihervaaran Anna mieleen. Kauniimpaan en ole vielä törmännyt. [/quote] Siinä taisi jo luukusta loppua tila kesken... [/quote] Pah. Mikäs hölmöläiskommentti tämä nyt oikein on... Luukkuihin mahtuu kaksi, jopa kolme nimeä. Kari Tapion vaimohan oli Viheriävaara. http://www.iltalehti.fi/viihde/2015042419575392_vi.shtml [/quote] No ei meillä ainakaan mahdu. Jos mahtuisi, siellä kyllä lukisi mun kaksiosainen sukunimi kokonaan. Terveisiä 50-luvun kerrostalosta.
[/quote]
Ette sitten ole kuulleet luukkuun pistettävistä pienemmistä kirjaimista? ;)
Useassa taloyhtiössä, joissa olen asunut, on ovessa ollut kolmekin sukunimeä. Kirjaisintyyppi vain pienenee, kun kirjainten määrä kasvaa.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 00:52"]
Kylmäkorpi
[/quote]
Hyh. Kylmä ja korpi, mitä siinä on kaunista. Harmaata, kylmää, märkää ja pimeää. Paljon mieluummin olisin vaikka kesästä muistuttava Aurinkolahti.
Terv. Nimim. "Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä..."
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:49"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:33"][quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:13"] [quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 09:12"] [quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 07:08"] Adlercreutz. Rehnbinder. Armfelt. Pipping. Järnefelt. Tigerstedt. Sibelius. Edelfelt. Cronstedt. Thesleff. Snellman. Jägerhorn. Lillienberg. Cedercreutz. Fleming. Silfverhjelm. Nordenswan. Ramsay. Stierncreutz. Carpelan. Möllersvärd. Wasastjerna. Svinhufvud. [/quote] Tunnettuja sukuja. Näiden sukujen nykypäivän jäsenistäkin löytyy julkkiksia. Stierncreutz: https://fi.wikipedia.org/wiki/Knipi Rehbinder: http://www.mtv.fi/lifestyle/ohjelmat/merta-lahemmas-kalaan/juontajat/artikkeli/roope-rehbinder/5266818 Carpelan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Bo_Carpelan Snellman: https://fi.wikipedia.org/wiki/Laila_Snellman Järnefelt: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jonna_J%C3%A4rnefelt [/quote] Niin, mitkään noista ei kyllä ole varsinaisesti suomalaisia sukunimiä ;) [/quote] Miten niin eivät ole suomalaisia sukunimiä? Tottakai ne ovat suomalaisia sukunimiä. Vieläpä tunnettujen suomalaisten merkkisukujen sukunimiä. Tässä ketjussahan oli kyse "kauniista suomalaisista sukunimistä". Ei kauniista suomenkielisistä sukunimistä. [/quote] Paitsi että juuri mikään noista suvuista ei ole alkujaan suomalainen.
[/quote]
"Suomalaisuus" keksittiin 1800-luvulla. Sitä ennen sellaista käsitettä ei ollut olemassakaan. Ruotsin itäosissa asui erilaisia heimoja, kuten karjalaiset, savolaiset ja pohjalaiset. Lisäksi täällä asui myös Balttiasta, Saksasta ja Venäjältä tulleita kauppiaita ja käsityöläisiä. Osa kansasta puhui suomea, osa ruotsia ja osa saamea. Kaikki olivat kuitenkin ruotsalaisia.
Käsitteen "suomalaisuus" ja koko suomalaisuusliikkeen loivat 1800-luvulla suuret isänmaallisuusmiehet Adolf Ivar Arwidsson, Gustaf Mauritz Armfelt ja J.V. Snellman sen jälkeen, kun Ruotsi oli menettänyt nykyisen Suomen alueet Venäjälle vuonna 1809.
Nämä suomalaisuusliikkeen isät - Arwidsson, Armfelt ja Snellman - lanseerasivat iskulauseen:
"Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar".
"Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia".
Nämä suomalaisuusliikkeen perustajat vaativat ja saivat Venäjän keisarilta Suomelle autonomisen aseman Venäjän osana, oikeuden omiin kieliin, oikeuslaitokseen, lainsäädäntöön, postilaitokseen, omaan rahaan ja niin edelleen.
Heidän ansiostaan Suomea ei venäläistetty, vaan saimme pitää länsimaisen hallintomme ja kulttuurimme. Ja heidän työnsä pohjalle pystyttiin perustamaan itsenäinen Suomi muutama vuosikymmen myöhemmin Venäjän joutuessa vallankumouksen myötä sekasorron tilaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Ivar_Arwidsson
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Mauritz_Armfelt
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman
Suomalaisilla ei muuten yleisesti ollut käytössä sukunimiä ennen kuin 1800-1900-luvun taitteesta lähtien. Sitä ennen kaikki olivat isänsä tyttäriä tai poikia (esim. Gustavsson, Jacobsdotter). Vain itä-Suomessa sekä säätyläissuvuilla oli käytössään viralliset sukunimet.
Kun sukunimilaki, joka velvoitti kaikkien ottamaan itselleen sukunimen, astui voimaan vuonna 1921, ottivat ihmiset yleisesti sukunimen talonsa tai asuinpaikkansa luonnon mukaan, esim. Virtanen, Joki, Niittylä. Myös perheen isän tai äidin etunimen mukaan luotiin sukunimiä, esim. Marttila, Maijala.
Siinäkin olet ihan väärässä, ettei ei-suomenkielinen sukunimi voisi olla suomalaisen suvun sukunimi. Säätyläisillä oli sukunimi jo vuosisatoja ennen tavallista kansaa ja kun joku suku nousi säätyläisten joukkoon, se otti sukunimekseen esimerkiksi talonsa nimen ja muutti sen hienompaan "latinalaiseen" muotoon lisäämällä siihen päätteen -aeus tai -lius.
Näin on syntynyt esim. Topelius-nimi. Kun Ylä-Toppila-nimisessä talossa asuva suku nousi säätyläisten joukkoon, muuttivat he talonsa nimen Toppila muotoon Topelius ja ottivat sen sukunimekseen.
[/quote]
Yleisesti toisteltuja asioita, jotka eivät tarkalleen ottaen pidä paikkaansa. Kyllä suomalaisilla on aina ollut "suomalainen" identiteetti erotuksena esim. ruotsalaisista, siis kieliryhmänä, vaikka se tärkein oma identiteetti olikin heimon ja asuinpaikan mukaan.
Sukunimiä on suomalaisilla ollut aina, myös Länsi-Suomessa. Papit vain eivät kirjoittaneet niitä ylös kirjoihin. Länsi-Suomessa nimi tuli asuintalon mukaan, idässä nimi pysyi, koska liikuttiin kaskimailla.
Säätyläisillä ei ollut sukunimiä aiemmin kuin tavallisellakaan kansalla! Kaikki sukunimet olivat alkujaan liikanimiä ja esimerkiksi aatelisten sukunimet tulivat heidän vaakunoistaan. Vielä keskiajalla aatelisnimiä ei käytetty sukunimen tapaan vaan kirjoissa nimet ovat muodossa N. N.sson/sdotter.
Pappissukujen nimet kuten Topelius ja Sibelius eivät tule talojen, vaan paikkakuntien nimistä.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 04:21"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 11:41"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:49"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:33"][quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 10:13"] [quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 09:12"] [quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 07:08"] Adlercreutz. Rehnbinder. Armfelt. Pipping. Järnefelt. Tigerstedt. Sibelius. Edelfelt. Cronstedt. Thesleff. Snellman. Jägerhorn. Lillienberg. Cedercreutz. Fleming. Silfverhjelm. Nordenswan. Ramsay. Stierncreutz. Carpelan. Möllersvärd. Wasastjerna. Svinhufvud. [/quote] Tunnettuja sukuja. Näiden sukujen nykypäivän jäsenistäkin löytyy julkkiksia. Stierncreutz: https://fi.wikipedia.org/wiki/Knipi Rehbinder: http://www.mtv.fi/lifestyle/ohjelmat/merta-lahemmas-kalaan/juontajat/artikkeli/roope-rehbinder/5266818 Carpelan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Bo_Carpelan Snellman: https://fi.wikipedia.org/wiki/Laila_Snellman Järnefelt: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jonna_J%C3%A4rnefelt [/quote] Niin, mitkään noista ei kyllä ole varsinaisesti suomalaisia sukunimiä ;) [/quote] Miten niin eivät ole suomalaisia sukunimiä? Tottakai ne ovat suomalaisia sukunimiä. Vieläpä tunnettujen suomalaisten merkkisukujen sukunimiä. Tässä ketjussahan oli kyse "kauniista suomalaisista sukunimistä". Ei kauniista suomenkielisistä sukunimistä. [/quote] Paitsi että juuri mikään noista suvuista ei ole alkujaan suomalainen.
[/quote]
"Suomalaisuus" keksittiin 1800-luvulla. Sitä ennen sellaista käsitettä ei ollut olemassakaan. Ruotsin itäosissa asui erilaisia heimoja, kuten karjalaiset, savolaiset ja pohjalaiset. Lisäksi täällä asui myös Balttiasta, Saksasta ja Venäjältä tulleita kauppiaita ja käsityöläisiä. Osa kansasta puhui suomea, osa ruotsia ja osa saamea. Kaikki olivat kuitenkin ruotsalaisia.
Käsitteen "suomalaisuus" ja koko suomalaisuusliikkeen loivat 1800-luvulla suuret isänmaallisuusmiehet Adolf Ivar Arwidsson, Gustaf Mauritz Armfelt ja J.V. Snellman sen jälkeen, kun Ruotsi oli menettänyt nykyisen Suomen alueet Venäjälle vuonna 1809.
Nämä suomalaisuusliikkeen isät - Arwidsson, Armfelt ja Snellman - lanseerasivat iskulauseen:
"Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar".
"Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia".
Nämä suomalaisuusliikkeen perustajat vaativat ja saivat Venäjän keisarilta Suomelle autonomisen aseman Venäjän osana, oikeuden omiin kieliin, oikeuslaitokseen, lainsäädäntöön, postilaitokseen, omaan rahaan ja niin edelleen.
Heidän ansiostaan Suomea ei venäläistetty, vaan saimme pitää länsimaisen hallintomme ja kulttuurimme. Ja heidän työnsä pohjalle pystyttiin perustamaan itsenäinen Suomi muutama vuosikymmen myöhemmin Venäjän joutuessa vallankumouksen myötä sekasorron tilaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Ivar_Arwidsson
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Mauritz_Armfelt
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman
Suomalaisilla ei muuten yleisesti ollut käytössä sukunimiä ennen kuin 1800-1900-luvun taitteesta lähtien. Sitä ennen kaikki olivat isänsä tyttäriä tai poikia (esim. Gustavsson, Jacobsdotter). Vain itä-Suomessa sekä säätyläissuvuilla oli käytössään viralliset sukunimet.
Kun sukunimilaki, joka velvoitti kaikkien ottamaan itselleen sukunimen, astui voimaan vuonna 1921, ottivat ihmiset yleisesti sukunimen talonsa tai asuinpaikkansa luonnon mukaan, esim. Virtanen, Joki, Niittylä. Myös perheen isän tai äidin etunimen mukaan luotiin sukunimiä, esim. Marttila, Maijala.
Siinäkin olet ihan väärässä, ettei ei-suomenkielinen sukunimi voisi olla suomalaisen suvun sukunimi. Säätyläisillä oli sukunimi jo vuosisatoja ennen tavallista kansaa ja kun joku suku nousi säätyläisten joukkoon, se otti sukunimekseen esimerkiksi talonsa nimen ja muutti sen hienompaan "latinalaiseen" muotoon lisäämällä siihen päätteen -aeus tai -lius.
Näin on syntynyt esim. Topelius-nimi. Kun Ylä-Toppila-nimisessä talossa asuva suku nousi säätyläisten joukkoon, muuttivat he talonsa nimen Toppila muotoon Topelius ja ottivat sen sukunimekseen.
[/quote]
Yleisesti toisteltuja asioita, jotka eivät tarkalleen ottaen pidä paikkaansa. Kyllä suomalaisilla on aina ollut "suomalainen" identiteetti erotuksena esim. ruotsalaisista, siis kieliryhmänä, vaikka se tärkein oma identiteetti olikin heimon ja asuinpaikan mukaan.
Sukunimiä on suomalaisilla ollut aina, myös Länsi-Suomessa. Papit vain eivät kirjoittaneet niitä ylös kirjoihin. Länsi-Suomessa nimi tuli asuintalon mukaan, idässä nimi pysyi, koska liikuttiin kaskimailla.
Säätyläisillä ei ollut sukunimiä aiemmin kuin tavallisellakaan kansalla! Kaikki sukunimet olivat alkujaan liikanimiä ja esimerkiksi aatelisten sukunimet tulivat heidän vaakunoistaan. Vielä keskiajalla aatelisnimiä ei käytetty sukunimen tapaan vaan kirjoissa nimet ovat muodossa N. N.sson/sdotter.
Pappissukujen nimet kuten Topelius ja Sibelius eivät tule talojen, vaan paikkakuntien nimistä.
[/quote]
Hohhoijjaaa...! Kannattaisi hieman perehtyä aiheeseen ennen kommentointia:
"Suomessa on vallinnut kaksi toisistaan huomattavasti eroavaa lisänimikäytäntöä. Länsi- ja Itä-Suomessa lisänimiä on talletettu asiakirjoihin aivan eri tavoin.
Läntisessä Suomessa ihmiset tunnettiin ennen sukunimiä etunimen lisäksi patronyymilla eli isän nimen genetiivistä ja sanasta poika tai tytär muodostetulla nimellä (esim. Juho Juhonpoika tai Maria Juhontytär).
Sen sijaan Itä-Suomessa sukunimien käytöllä on hyvin vahvat ja pitkät perinteet. Arvion mukaan jo 1200-luvulla Savilahden tienoilla (nykyisen Mikkelin seudulla) syntyi mahdollisesti koko maailman vanhin tavallisen rahvaan käytössä ollut sukunimijärjestelmä. Se säilyi lähes koko Savossa ja Karjalassa läpi Suomen Ruotsin vallassa olon ja autonomisena suuriruhtinaskuntana olemisenmutta Länsi-Suomeen se ei jostakin syystä pystynyt leviämään.
Vielä 1800-luvun loppupuolella suomenkielisiä sukunimiä oli melkein pelkästään itäsuomalaisilla talonpoikaissuvuilla.
Säätyläisillä sekä Länsi- että Itä-Suomessa oli vanhastaan sukunimet, mutta niiden joukossa ei ollut suomenkielisiä juuri lainkaan. Useimmat niistä olivat ruotsin-, osa saksankielisiä. Suomen säätyläisillä esiintyi kuitenkin lisäksi sellaisia nimiä, jotka pohjautuvat johonkin vanhaan suomenkieliseen suku- tai paikannimeen, johon kuitenkin on esimerkiksi lisätty latinalaisperäiset päätteet -aeus, ius säätyläisaseman osoittamiseksi.
Esimerkiksi liminkalaisesta talon nimestä Ylä-Toppila saatiin nimi Toppelius, jonka Zacharias Topeliuksen isä Zacharias Topelius vanhempi muutti muotoon Topelius.Ihmisen säädyn saattoi yleensä päätellä hänen sukunimestään."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi
Ja Sibelius-nimi tulee aivan saman kaavan mukaan talon nimestä. Kun kohottiin säätyläisasemaan, otettiin sukunimi talon nimestä ja lisättiin nimeen nuo latinalaispäätteet -aeus tai -lius, jotta suvun asema näkyisi tässä uudessa sukunimessä:
"Jean Sibeliuksen isänpuoliset sukujuuret ovat itäisellä Uudellamaalla. Säveltäjän esi-isät olivat talonpoikia, jotka viljelivät polvesta polveen Pekkalan tilaa Artjärvellä.
Sibeliuksen isoisän isoisä Matti Martinpoika muutti kotivävyksi Silvastin taloon Lapinjärvelle ja tämän poika Juho (Johan) nai Maria Matintyttären Sibben talosta. Näiden toiseksi vanhin poika Johan on Sibeliuksen isoisä.
Johan Sibelius syntyi 16.11.1785 Lapinjärvellä, kuoli 20.12.1844 Loviisassa.
Puoliso 12.12.1816 Katarina Fredrika Åkerberg s. 10.7.1892 Loviisa k. 24.4.1879 Loviisa, jonka vanhemmat olivat Loviisan ja myöhemmin Turun piirilääkäri Mathias Åkerberg ja Katarina Ulrika Unonius.
Johan ”Sibbe” (myöhemmin kotitalonsa mukaan Sibelius) lähti nuorena poikana Lapinjärveltä Loviisaan, jossa hän pääsi 16-vuotiaana kauppaneuvos Pehr Martin Unoniuksen palvelukseen 1801. Johan (Janne) aloitti apulaisena ennen mainitun kauppaliikkeessä kohoten kirjanpitäjäksi Suomen sodan aikoihin 1808.
http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_sibelius.htm
Ihan normaali tarina siis. Maajussin poika Johan, jolla ei ollut sukunimeä, meni piirilääkärin tyttären kanssa naimisiin ja kohosi itse kauppaneuvoksen palveluksessa kirjanpitäjäksi.
Kun säätynousu oli selvä, tarvittiin myös sukunimi ja se otettiin kotitalosta, jonka nimi oli "Sibbe". Siihen kun liitettiin latinalaispääte -lius, saatiin sukunimi Sibbelius, joka muuttui muotoon Sibelius.
Tällä samalla tyylillä on Suomessa luotu kymmeniä säätyläissukunimiä, jotka vaikuttavat ulkomaalaisperäisiltä, mutta jotka oikeasti pohjautuvat suomalaisiin talon- ja paikannimiin.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 00:08"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 20:45"]Aikoinaan samassa rapussa asui Viheriävaara. Ihana nimi. Tuli aina Vihervaaran Anna mieleen. Kauniimpaan en ole vielä törmännyt. [/quote] Siinä taisi jo luukusta loppua tila kesken...
[/quote]
Pah. Mikäs hölmöläiskommentti tämä nyt oikein on... Luukkuihin mahtuu kaksi, jopa kolme nimeä.
Kari Tapion vaimohan oli Viheriävaara.
http://www.iltalehti.fi/viihde/2015042419575392_vi.shtml