Puhutteko koskaan itseksenne?

Kyllä olen puhunut itsekseni välillä. Ääneen vielä todennut, että mitä ihmettä mä itsekseni puhun.

Mä ainakin sanon joskus itselleni ääneen "vitun idiootti", "hitto mikä moka" ym. Silloin kun olen tehnyt jonkin virheen.

Ei meitä itsekseen puhujia näköjään sitten löydy monia. t.ap

Joskus, jos vaikka tiskatessa ajattelen lemmikkejäni, saatan vahingossa sanoa jonkun niiden nimen. Yritän välttää tätä, ettei jää tavaksi. Olisi noloa, jos vaikka kesken talkoiden muiden kuullen päästäisi suustaan että "Tessu-mussukkainen", eikä koiraa ole lähimainkaan :D.

Mä puhun itsekseni vaan jos mokaan jotenkin tai alkaa ärsyttää. Ja lähes aina englanniksi. Esim. liikenteessä jos joku hidastelee tahallaan tai tekee jonkun törkeän ohituksen ensimmäinen mitä suusta pääsee on tyyliin"what the fuck dude!?" Ja sen jälkeen kauhea kiroilutulva ja marmatus kunnes rauhotun. En tiedä mistä tämä johtuu. Iloisena en koskaan puhu ääneen.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 02:23"]Mä puhun itsekseni vaan jos mokaan jotenkin tai alkaa ärsyttää. Ja lähes aina englanniksi. Esim. liikenteessä jos joku hidastelee tahallaan tai tekee jonkun törkeän ohituksen ensimmäinen mitä suusta pääsee on tyyliin"what the fuck dude!?" Ja sen jälkeen kauhea kiroilutulva ja marmatus kunnes rauhotun. En tiedä mistä tämä johtuu. Iloisena en koskaan puhu ääneen.
[/quote]
Puhu ääneen= puhu itsekseni :D

Minäkin saatan ajaessa kommentoida "idiootti" tms.. Joskus kotona puhun itsekseni ääneen, kun haluan muistaavarmemmin jonkun jutun. Vaikka "irti seinästä", kun lopetan silityksen ja otan silitysraudan pois seinästä. Sitten ei tarvitse myöhemmin miettiä, muistiko varmasti kytkeä laitteen pois. Ja koiralle puhun myös, muttei kai sitä lasketa.

Mä puhun kaupassakin usein itekseni ääneen.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 02:23"]Mä puhun itsekseni vaan jos mokaan jotenkin tai alkaa ärsyttää. Ja lähes aina englanniksi. Esim. liikenteessä jos joku hidastelee tahallaan tai tekee jonkun törkeän ohituksen ensimmäinen mitä suusta pääsee on tyyliin"what the fuck dude!?" Ja sen jälkeen kauhea kiroilutulva ja marmatus kunnes rauhotun. En tiedä mistä tämä johtuu. Iloisena en koskaan puhu ääneen.
[/quote]
Toi what the fuck dude oli hauska :D

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 02:33"]

Minäkin saatan ajaessa kommentoida "idiootti" tms.. Joskus kotona puhun itsekseni ääneen, kun haluan muistaavarmemmin jonkun jutun. Vaikka "irti seinästä", kun lopetan silityksen ja otan silitysraudan pois seinästä. Sitten ei tarvitse myöhemmin miettiä, muistiko varmasti kytkeä laitteen pois. Ja koiralle puhun myös, muttei kai sitä lasketa.

[/quote]

Teen samaa. Esim. Hella on pois päältä. Kiharrin on pois seinästä. Säästää paljon aikaa, kun ei tarvitse palata tarkistelemaan. Koiralle puhuminen on tietty keskustelua, kyllä se haukku äänensävystä kuulee, mitä tarkoitat. Ja opii n. 200 sanaakin ymmärtämään.

Puhun kyllä itsekseni. Ei kuumota.

Stressissä tai kiukkuisena tai yksinäisenä muutun ihan hirveäksi lärpäksi. Hävetessä eritoten.

Varsinkin silloin puhun itsekseni kun olen mokaillut, ja toinen tilanne puhumiseen on se kun yritän painaa mieleen jotain tärkeää.

Jos puhun ittekseni kotona. Kerran sanoin jotain myös yleisen vessan kopissa, kun olin mokannut yhdessä jutussa. Kukaan tuskin kuuli.

Kyllä. Puhun itsekseni ja itselleni usein keittiössä ollessani sekä autolla ajaessani (mulla ei ole autossa radiota). Saatan jutella ihan mukavia, sättiä itseäni tai vain toistella tiettyjä sanoja eri intonaatioilla.

Mä olen parasta juttuseuraa ;)

Mä puhun joskus kokonaisia tarinoita yksin kotona ääneen. Se helpottaa ajattelua kun kertoo ajatuksensa tarinana jonka kuvittelee kertovansa jollekin. Usein sitä tekee äänettä, mutta joskus innostuu selittämään ääneen.

Mä ohjeistan itseäni ääneen stressitilanteissa. Esim. vihaan pakkaamista ja jätän sen viimeiseen hetkeen. Sitten pyörin ympäri kämppää mutisten " farkut, sukat, uimapuku".