Pelkään, että silmistäni jo näkyy kuinka huonosti voin.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vaan kannustavasta viestistäsi 17 ja olen iloinen puolestasi!

Mutta minua rupesi uuvuttamaan jo puolivälissä kirjoitustaito, pahoittelut siitä eikä ole mitenkään henkilökohtaista, vaan kertoo olostani vain jotain.

Enkä ymmärrä miten voisi ottaa elämästään lomaa, vai enkö vain ymmärrä sitäkään, en tiedä.

Töissä on käytävä täydet päivät ma-pe ja vkonloput menee kotielämässä-ja töissä, ei ole mitään muuta eikä kyllä olisi voimiakaan mihinkään muuhun, ei ole ollut enää vuosiin eikä korona-aika ainakaan auttanut asiassa. Vkonloput menee myös nukkuessa, en ymmärrä mistä kaikki unen tarve kumpuaa, viimeyönäkin nukuin n.8,5h ja silti väsyttää, mutta ainahan minua väsyttää ja nukun päiväunia aina kun mahdollista, se vapauttaa. Elimellistä syytä en usko nukkumisen kaipuuseeni olevan, veriarvojakin katsottu tämänkin vuoden puolella.

Olen vain loppu. Eikä miehen toitotus siitä kuinka kaikki muutos on itsestäni kiinni ja minun on itse tehtävä jotakin, auta koska en minä jaksa tehdä mitään, en oikein näe sille syytäkään, ei minulla ole niin väliä, kunhan vain rämmin päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen ja tuon palkkani tilille.

Ap

No siis, mua auttoi se, kun pääsen välillä toiseen osoitteeseen pariksi päiväksi ihan vain rauhoittumaan keskenäni. Mutta lomaa voi ottaa ihan vaikka pistämällä silmät kiinni. Ajattelen helliä ja hyviä ajatuksia itseäni kohtaan ja jos nousee tuskaa, annan sen tulla ja mennä ja jatkan samaa. Ei sitä tarvitse tehdä kuin minuutti, että alkaa olo rauhoittua, kun harjaantuu. 

voi,

sina olet uupunut. Se on sairaus vaikka sita ei viela osata kaikkialla hoitaa. uni ei auta koska se ei ole vasymysta tai siis myos sita mutta ei pelkastaan. Kirjaimellisesti sisus on palanut ja kuori viela pystyssa.

Tarvitset ammattiauttajaa koska tuosta on vaikea selvita kotikonstein. Sairasloma on valttamatonta mutta jos kotona asiat ovat yhta huonosti se ei valttamatta auta.

Itse sairastuin reilu vuosi sitten monen monen vuoden rankan stressin tuloksena. 

Nyt olo alkaa olla parempi, olen jopa lukenut itselleni uuden ammatin ja loytanyt uuden tyon vaikka olen jo seniori. osaan jo nauraa uudestaan ja tunnen etta aurinko lammitaa. Ihmeellista.

Voimia sinulle

Tuskin kukaan tajuaa. Ei ihmiset ajattele sellaisia asioita, jos ajattelevat ylipäätään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan tajuaa. Ei ihmiset ajattele sellaisia asioita, jos ajattelevat ylipäätään mitään.

Ja vaikka tajuaisivatkin, ei ketään todellakaan kiinnosta!

Katsotko jokaista vastaantulijaa silmiin? Jos et varo. Joku soittaa jonnekin mt hot linjalle susta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan tajuaa. Ei ihmiset ajattele sellaisia asioita, jos ajattelevat ylipäätään mitään.

Ja vaikka tajuaisivatkin, ei ketään todellakaan kiinnosta!

No, joillakin on työpaikka ja työkaverit jotka kiinnittävät huomiota kasvoihin, ilmeisiin yms ja ovat kiinnostuneita, esim.minulla. Ja tässä tilanteessa koen sen hyvin tukalana.

Ap