Lue keskustelun säännöt.
Epämiellyttäviä muistoja opettajista
19.03.2022 |
Tapahtui 90-luvun alussa yläasteella. Olin aika laiska englannissa, enkä muutenkaan varmaan mitenkään erityisen "hyvän" oppilaan maineessa. Innostuin tuohon aikaan kuitenkin musiikista ja halusin ymmärtää suosikkibändieni sanoituksia. Englannin tunnille oli tulossa sanakokeet, joten päinvastoin kuin aiemmin, aloin tehdä kovasti hommia ja opettelin kaikki sanat niin että ne jäi mieleen. Sanakoe meni hyvin. Seuraavalla tunnilla tuli kuitenkin pommi: opettaja palautti sanakokeet kaikille muille paitsi minulle, jolle hän sanoi että me jäädään sitten tunnin päätteeksi juttelemaan. Luulin että saan sanakokeesta ehkä kehuja, mutta tämä vanhempi naisopetteja kehtasi syyttää minua lunttaamisesta ja että tämä olisi minun parempi "myöntää samantien". Selitin siinä sitten itku silmässä miten olin valmistautunut, mutta sitä enemmän opettaja hymyili "kaikkitietävää" hymyään, ikään kuin olisi saanut rikollisen rysän päältä kiinni. Vieläkin kuvottaa tu muistikuva.
Se siitä sitten. En saanut sanakoetta koskaan takaisin, en tiedä mitä sille kävi. Jatkoin koulua ja inhosin tuota opettajaa. Tein jälleen vain välttämättömän, vaikka olisin osannut enemmän. Minulla ei tietysti ollut ymmärrystä valittaa asiasta minnekään, toisaalta tuskin se olisi auttanutkaan. Äitinikin oli ihan onneton tossukka, joka ei tajunnut koulunkäynnistä mitään, joten hänellekään ei asiasta voinut puhua tai hakea tukea. Opettajilla voi olla luonnevikoja heilläkin, en tiedä onko asiaan kiinnitetty huomiota nykyään.
Muilla kokemuksia epäasiallisista opettajista?
Kommentit (6)
Vieruskaverit värkkäsivät ja pelleilivät tunnilla, opettaja heitti minua kumilla. Kun hätkähdin piirtelemästä ja tivasin mitä ihmettä, opettaja syytti minua metelöinnistä :))
Ensinnäkään lasta ei pitäisi opettajan heitellä millään. Tapahtui 2006.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aina huono englannissa. En muistanut sanoja millään, vaikka luin kaksi iltaa sanakokeita varten. Kävin myös tukiopetuksessa ja vakituiset opettajat tiesivät, että eipä vaan mene päähän vaikka kovasti yrittää. Sitten luokkaan astui sijainen, joka oli muutaman kuukauden meillä. Kolmansien sanakokeiden jälkeen (kun sain ehkä kolme sanaa oikein 30:stä) hän koko luokan kuullen ja nähden otti minut käytävälle puhutteluun. Haukkui laiskaksi, etten muka yrittänyt tarpeeksi. Olisi pitänyt lukea sanoja enemmän. Itku kurkussa sanoin, että tähänkin olin käyttänyt kaksi iltaa kello viidestä kahdeksaan, enkä siltikään niitä muistanut. Ei uskonut millään, suuttui entisestään. Haukkui valehtelijaksi. Muistan tuon ikuisesti! Noh, ollessani 23 vuotias ammattikorkeakoululainen, silloinen ruotsinmaikka vippasi vaivihkaa esitteen lukihäiriöstä ja pääsin testiin. Keskivaikeahan sieltä löytyi...
Kävin yhden ruotsin kurssin eräässä iltalukiossa aikataulujen vuoksi. Kun sain kurssista 10, opettaja vaati minua tekemään saman kokeen uudelleen omassa lukiossa. Eli tein kokeen kaksi kertaa. Syynä muistaakseni että olin saanut edellisestä ruotsin kurssista 8 ja tason nousu kai oli epäilyttävä. Muutenkin olin taitava kielissä ja opiskelin useita, mutta sitä ruotsin opettaja ei mieltänyt.
Yleisesti en juuri ollut opettajien kanssa tekemisissä ja hyvä niin. Heidän asenteistaan minua kohtaan en tiedä, vain virallisesta kurssivuorovaikutuksesta on muistikuvia. Silti nykyään koulutusalan hallinnossa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vieruskaverit värkkäsivät ja pelleilivät tunnilla, opettaja heitti minua kumilla. Kun hätkähdin piirtelemästä ja tivasin mitä ihmettä, opettaja syytti minua metelöinnistä :))
Ensinnäkään lasta ei pitäisi opettajan heitellä millään. Tapahtui 2006.
Huono tähtäämään varmaan. Eli heitti väärää oppilasta, tai ei edes kiinnittänyt huomiota ketkä metelöivät. Olikohan tottunut heittelyyn omana kouluaikanaan.
No ei ole muuta kuin se klassinen "sinusta ei koskaan tule mitään".
Ei sen puoleen, oikeassa tuo oli, mutta tarvitsiko sitä sanoa ala-asteella olevalle lapselle, sitä en käsitä.