Lue keskustelun säännöt.
panikointia vauva-ajasta!
27.08.2015 |
neljäs lapsi syntyy pian. kotona kolme eri-ikäistä lasta entuudestaan eli painitaan samaan aikaan taaperon ja esimurkun taistoja.
tajusin juuri, että olen todella väsynyt. jos olen yksin kotona (kerran viikossa 2h) niin pakko päästä vain nukkumaan.
miten jaksan sen, että pian mukanani on koko ajan vielä yksi lapsi. rakastan lapsia ja lapsiarki on ihanaa. mutta olen kuitenkin näköjään rajallinen ja tällä hetkellä hyvin väsynyt.
olisko hyviä neuvoja arkeen?
Kommentit (3)
Itse en lapsettomana ole tietenkään asiantuntija, mutta eikö oikea aika miettiä omaa jaksamista ole ennen raskautumista tai ainakin hyvin pian sen jälkeen? Näin ainakin itse tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotiapua ja lastenhoitoapua, kysy vaikka neuvolasta jo valmiiksi mahdollisuuksia. Entäs lasten isovanhemmat ja kummit, ystäväsi, perhetutut, olisiko heistä auttamaan arjessa?
Meillä on vasta yksi lapsi ja hänkin vasta 3kk, tässä jo miehen kanssa suunnitellaan toista lasta ja mietimme kuinka pitkä ikäero pitäisi jättää. Ainakin näin esikoisen kanssa omat käteni ovat lähes koko ajan sidotut vauvaan. Kun hän nukkuu päiväunensa 0,5-1h, niin minä hoidan kotitöitä ja/tai otan omaa aikaa ja istua nökötän koneella. Öisin ehdin nukkua hyvällä tuurilla 5h ja päivisin semmoiseen ei ole vielä löytynyt aikaa. Ihan kauhulla mietin, että miten kummassa vauvan kanssa pystyisi vielä taaperoakin hoitamaan ja leikittämään (puhumattakaan, että lapsia olisi vielä useampi)? Ja kuinka monen kuukauden tai vuoden univelat äiti voi kestää, vaikka kuinka olisi hormonisuoja päällä?
En osaa kyllä neuvoa muuta, kuin kodinulkopuolista apua pyytämään ja puhumaan omasta jaksamisestasi ja huolistasi esimerkiksi neuvolassa. Miehenkin kanssa toki kannattaa asiasta keskustella, tiedä vaikka hän voisi ottaa suurempaa roolia vanhempien lasten kanssa ja kodinhoidossa, jotta sinä voisit enemmän keskittyä itseesi ja vauvaan. Opettakaa muksutkin tekemään kotitöitä ja nakittakaa esiteini ajoittain hoitamaan nuorempiaan :).
Ensiksi ehkäisy kuntoon ja lasten lukumäärä olisi nyt sitten tuossa. Se olisi minulle tärkeintä. Meillä on kolme lasta, nuorin vauva ja vanhin murrosikäinen ja ihan tarpeeksi hommaa aikuisille. Lastenhoitoapua sukulaisilta ei saada, mutta ollaan luotu verkostoja muiden lapsiperheiden kanssa. Nyt on asiat niin hyvin, että päivisin kotona on vain pienin, isommat ovat päiväkodissa ja koulussa. Kotihommat on jaettu yhdessä, eli aikuiset ja teini hoitavat jokainen osuutensa. Meillä on tietyt kauppareissupäivät ja sinne pääsee toinen vanhemmista, ihan yksinään. :) Kummallakin aikuisella on omaa aikaa ja omia menoja, ei tässä muuten jaksaisi painaa.