Koulukiusaamisen takia jäi moni asia kokematta.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 17:46"]

Jätin esimerksiksi rippikoulun käymättä, koska en halunnut joutua olemaan leirillä niin kauan kiusaajien kanssa. En voi siis olla kenekään kummi, harmittaa. Koulumenestys kärsi, en halunnut käydä koulussa. Masennuin ja aloin tunnesyödä, enkä pääse tavasta eroon.

[/quote]

Aikuisripareitakin on olemassa. Ja lukioon voi pyrkiä jos yhtään paperit riittää. Masennukseen terapiaa ja terveyskeskuksissa on ryhmiä joissa opitaan syömään oikein. Ei ole helppoa, mutta mahdollista. Älä anna niiden pentujen enää päättää sun elämästäsi. Sinä päätät itse.

Oma valinta jäädä vellomaan menneisyyteen. Haluatko kummiksi? Ei muuta kuin seurakuntaan yhteys. Lähde uudestaan opiskelemaan. Hae tunnesyömiseen erikoistuneen ravintoterapeutin/lääkärin puheille. Hae netin keskustelupalstoilta vertaistukea.

Itse olen tunnesyömisen kohdalla listaa menossa, muuten aikalailla samoissa asioissa olen rypenyt. Itse voi vaikuttaa asioihinsa yllättävän paljon. -N24

Minä kävin aikonaan riparin valtakunnallisella leirillä samasta syystä ja sain paljon uusia kavereita siellä. Se oli itsestäänselvä valinta, ettei tarvitse niiden tomppeleiden kanssa olla ja sain paljon paremman kokemuksenkin. Mulla vielä paras kaveri oli vapaaseurakuntalainen, eli heillä ei rippikoulua, joten sekin vaikutti asiaan. Naapuri tuli uskoon ja kävi ripillä 60-vuotiaana, joten voit sen sinäkin käydä koska vain. Ei rippikoulun takia tarvitse leiriä käydä.