Hei te yliopistotutkijat, kertokaa työstänne!

Olen ollut tutkijana, sekä Suomessa että ulkomailla..Pidän tutkimuksen teosta; on rentouttavaa työskennellä eri tutkimusalueiden kimpussa. Jokainen tutkimus on oma haasteensa. Saa lukea paljon ja pohtia. Huonoja puolia tutkijan työssä ei oikeastaan edes ole, tai ehkä se, että tietoa voi olla joskus vaikea löytää..Palkkaus on hyvä..Riippuu pitkälti siitä, oletko väitellyt vai et. Voisin suositella alaa kaikille, jotka ovat vähänkin alasta kiinnostuneet..Tutkimusta voidaan tosiaankin tehdä sekä laadullisuuden että määrällinen puolella.

Hyvät puolet: Kiinnostavimmat työtehtävät mitä kuvitella saattaa.

Huonot puolet: Pätkä- ja silpputyötä pahimmillaan, jatkuva epävarmuus. Kova kilpailu, hätkähdyttävän huono ilmapiiri ja riitaisa työyhteisö monilla laitoksilla...

Palkka huonoimmillaan tonni kuussa (apuraha), eikä työterv.huoltoa ym. työetuja. Nykyisin suurin osa ajasta menee apurahanhakuun ja kaiken maailman raportointiin. Kovien tieteiden aloilla voi vielä olla hyviäkin palkkoja, mutta työsuhteet pätkiä. Tenuren saa vain jos on TODELLA hyvä tai todella ruskeakielinen... Parhaimmat lähtevät ulkomaille kuitenkin, eikä paluuta juuri ole, koska kansainvälisyys käsitetään meillä ulkomaan kansalaisuutena eli proffiksi palkataan ulkkareita.

Humanistisilla aloilla loistavallakin julkaisuluettelolla voi nykyisin päätyä työmarkkinatuelle.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 17:19"]

Pidättekö siitä (miksi/miksi ette)? Oletko tyytyväinen valintaasi työskennellä tutkijana? Miten ajauduit siihen vai oliko se ajatuksena alusta asti? Onko teillä mitään hyödyllisiä vinkkejä tuleville mahdollisille tutkijoille?

Entä mitä alaa olette opiskelleet? Millaista palkkaa suunnilleen saatte? Ja viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä: onko työnne mielestänne stressaavaa?

Kertokaa mitä mieleen tulee!

T. Kiinnostunut

[/quote]

pidän tiettenkin. Juuri tätä olen aina halunnut tehdä, tämä on unellmani - saan lukea, tutkia, oppia, tietää ja kertoa muille! Mikä voisi olla sen hauskempaa. 

Olen tyytyväinen valintaani työskennellä tutkijana. Jollen olisi hakeutuisin muualle.

yliopistotutkia on tutkijaerarkiassa niin korkealla ja niin monen portaan jälkeen, että tuskin kukaan tänne asti ajautuu, kyllä tätä täytyy yrittää ihan todissaan. Ja useimmat meistä yrittävät pidemmälle.

vinkkinä tulevalle tutkialle sanoisin, että pitäkä kiinni integriteetistänne ja tehkää kunnon riskianalyysi, sitten valitkaa teille sopivat riskit. 

Ole. Itse historioitsija. Palkka 5000€/kk. Työ on stressaavaa, mutta palkitsevaa.

[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 19:39"]

Palkka huonoimmillaan tonni kuussa (apuraha), eikä työterv.huoltoa ym. työetuja. Nykyisin suurin osa ajasta menee apurahanhakuun ja kaiken maailman raportointiin. Kovien tieteiden aloilla voi vielä olla hyviäkin palkkoja, mutta työsuhteet pätkiä. Tenuren saa vain jos on TODELLA hyvä tai todella ruskeakielinen... Parhaimmat lähtevät ulkomaille kuitenkin, eikä paluuta juuri ole, koska kansainvälisyys käsitetään meillä ulkomaan kansalaisuutena eli proffiksi palkataan ulkkareita.

Humanistisilla aloilla loistavallakin julkaisuluettelolla voi nykyisin päätyä työmarkkinatuelle.

[/quote]

yliopistotutkija on palkattutehtävä imike, silloin ei olla apurahalla. Jos oot, oot ehkä tutkija yliopistossa, mutta et yliopistotutkija. Lisäksi ne pienimmät apurahat on nykyään noin1700€/kk.

Kiitos paljon vastauksistanne :)

[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 12:28"]

Yliopistotutkija on tehtävänimikkeet yliopistolla (kuten yliopisto-opettaja, professori jne), joka tarkoittaa ns. ammattitukijana toimivaa post doc -vaiheen tutkijaa. T. Yliopistotutkija

[/quote]

yliopistotutkija ei ole post doc, vaan mid career. Postdocit on hiljattain väitellietä (alle 5v väitöksestä) nuoria tohtoritutkijoita. Yliopistotutkijat on keskivaiheen uratutkijoita, noin 4 - 15 v väitöksestä. (Ja juu, kyse ei ensisijaisesti ole vuosista, vaan meriiteistä ja julkaisuista, siksi vaiheet voivat vuosissa mennä päällekäin) Ammattitutkijoita kyllä, se on totta..

[/quote]

Nähtävästi käytännöissä on eroja, sillä itse työskentelen yliopistotutkijana enkä ole vielä väitellyt.

Monesti puhutaan, että tutkijan palkka on kovin huono, mutta kyllä nyktrendi on paranemaan päin. Paras tilanne on, että olet töissä joko yliopistolla, tutkimusseurassa/järjestössä tai yksityisellä firmalla, jolloin tehtäviin kuuluu muutakin kuin varsinainen tutkimuksen teko. Tällöin palkka voi olla aika kovaakin luokkaa. Esim tuossa ym. historiantutkija sanoi palkkansa olevan 5000e/kk, mikä on ihan mahdollista jos sinulla on kunnon työtehtäviä yliopistossa,tutkimusseurassa ymv. ja saat apurahoja siihen päälle. Toki suurimmalla osalla tutkijoista ei tuollaisia palkkoja ole.

Mikäli (suht menestyneeksi) tutkijaksi mielii, niin graduun kannattaa panostaa, mutta tärkeämpää oikeastaan on jo opiskeluajan työsuhteet ja verkostoituminen. Enkä tarkoita siis opiskelijabileissä ramppaamista 2x/vko vaan itseäsi vanhempiin/jo alalla oleviin tutustuminen. Toki aina tutkijakoulutettaviksi otetaan niitä, jotka ovat vain tehneet sen hyvä gradun, mutta valitettavasti suhteet määrittelevät pitkälti sen ketkä tulevat menestymään/saavat tutkijan töitä yms väikkärin jälkeen. Toki sulla pitää olla oikeasti hyväkin työssäsi, sitä en vähättele tietenkään. 

Nostan, aihe kiinnostaa muakin!

Millaisia arvosanoja te tutkijana työskentelevät/työskennelleet olette saaneet pro gradu-tutkielmastanne?

Tutkijan työ on mielenkiintoista ja haastavaa, aika ajoin myös erittäin stressaavaa. Itse ajattelen, että se on ainoa työ, mikä on niin monipuolinen ja missä voi tehdä pitkän uran aikana oikeastaan mitä vain, että sitä jaksaisi tehdä koko elämänsä ajan. Minua työssä kiehtoo uuden tiedon tuottaminen ja levittäminen sekä uusien innovaatioiden kehittäminen ja testaaminen, työn vaihtelevuus ja tietynlainen vapaus. Negatiivisena puolena mainitsen minäkin rahoituksen, joka on usein kiven alla.

Vinkkinä graduvaiheen opiskelijoille sanoisin, että kannattaa verkostoitua joka suuntaan, ottaa vastaan erilaisia avustavia tehtäviä (esim. konferensseissa) sekä oman laitoksen/tiedekunnan vapaaehtois- ja luottamustehtäviä. Kaikenlaista "social impactia" arvostetaan paljon eli kerää kaikenlaista CV pullolleen näyttääksesi, että olet ahkera ja kova tekijä.

11 vastaa vielä gradusta eli tein todella laajan gradun, josta sain kaksi artikkelia koviin kv-tiedelehtiin. Näin ollen sain gradusta osan väitöskirjaani, jota aloin tehdä jo perusopintojen aikana. Laudaturin sain.

Ap mitä ihmetteä olet opiskellut? Vai miksi puhut yliopistotutkijoista? Tutkivatko he yliopistoa?

Yliopistotutkija on tehtävänimikkeet yliopistolla (kuten yliopisto-opettaja, professori jne), joka tarkoittaa ns. ammattitukijana toimivaa post doc -vaiheen tutkijaa. T. Yliopistotutkija

Tiedän ainakin yhden tutkijuuteen kyllästyneen. Työssä oli niin paljon kyräilyä ja nipottamista. Huono palkka. Opiskeli uuden täysin erilaisen alan ja on töissä niissä hommissa nykyään.

Nosto

[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 12:28"]

Yliopistotutkija on tehtävänimikkeet yliopistolla (kuten yliopisto-opettaja, professori jne), joka tarkoittaa ns. ammattitukijana toimivaa post doc -vaiheen tutkijaa. T. Yliopistotutkija

[/quote]

yliopistotutkija ei ole post doc, vaan mid career. Postdocit on hiljattain väitellietä (alle 5v väitöksestä) nuoria tohtoritutkijoita. Yliopistotutkijat on keskivaiheen uratutkijoita, noin 4 - 15 v väitöksestä. (Ja juu, kyse ei ensisijaisesti ole vuosista, vaan meriiteistä ja julkaisuista, siksi vaiheet voivat vuosissa mennä päällekäin) Ammattitutkijoita kyllä, se on totta..