Suomalainen nettipuhe sairastui.
Mykkänen kirjoittaa asiaa. Saman ilmiön olen nähnyt täällä Vauva-palstalla. Joskus tuntuu, että jotkut ihmiset käyttävät näitä anonyymejä nettifoorumeita jonkinlaisina henkisinä oksennusalustoina, jonne voidaan yrjötä kaikki suodattamattomat aivopierut, joita normaalissa kasvokkain käytävässä keskustelussa ei kehdattaisi missään tapauksessa näin törkeästi ja julmasti sanoa. Näitä ajatuksia ei myöskään reflektoida eli pyritä pohdiskelemaan toisenlaisista näkökulmista nähdäkseen niiden todelliset motiivit ja yksilön kätketyt pelot ja ahdistukset, jotka ovat ajatusten takana. Asioista puhutaan yksiulotteisesti joko-tai.
LUE:
http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1305978777750?jako=86a57dda2a24090812f1daaae84e1f57&ref=fb-share
Tämä liittyy minusta haluun ja kykyyn edes yrittää ymmärtää toisten näkökulmia ja kokemuksia sekä ilmiöitä. Jos johonkin vertaa niin keskustelu on sellasta sähkövasaralla paneelin naulaamista kahdeksan tunnin vuoroissa. Yksin omalla työmaalla. Naapurissa toinen samanlainen.