Lue keskustelun säännöt.
Onko tämän vuoden alku elämäsi kamalin?
14.03.2022 |
Olen syntynyt 70-luvulla ja en kyllä muista yhtään vuoden alkua joka olusi ollut yhtä huono. Korona pandemia ja nyt vuelä tuo venäjän itsemurha Ukrainan kustannuksella (mikä vielä on huono juttu), mutta kohta se kääntyy hyväksi, kun oikeasti venäjä haudataan lopullisesti
Kommentit (35)
Ei ole varmasti. Ei yhtikäs mitään huonompaa kun aiemmissakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkilökohtaisella tasolla on ollut hyvä alku vuodelle. Ensimmäinen vuosi parisuhteessa ja tuo suhde auttaa kyllä pitämään pään kasassa. Tavallaan varmaan myös juuri tämä tämänhetkinen maailmantilanne (korona ja sota) auttoi luomaan vankan pohjan parisuhteelle kun ollaan alusta asti haettu toisistamme tukea ja turvaa ja koronan takia henkinen yhteys löytyi ennen suhteen fyysistä puolta. Tulevaisuuden epämääräisen haaveilun tilalle tärkeimmäksi ominaisuudeksi on tullut syvä luottamus toiseen ja turvallisuuden tunne tässä hetkessä, koska huomisesta ei koskaan tiedä. En kyllä muista että olisin maailman tulevaisuudesta ollut koskaan yhtä huolissani.
ukko 50 kirjoitti:
Ei todellakaan. Varmasti tämä vuosi on top 10-listalla.
Sama. Otin 3kk virkavapaata, nyt on vielä kuukausi aikaa sluibailla ja lukea ammattiani pidemmälle, virallisen päälle epävirallista, mutta oikeaa hyötytietoa. Hiihdän, treenaan, nukun, syön, luen. Kun tienaa tietyn verran, raha ei enää motivoi, vaan tieto motivoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko lapsuus väkivaltaisen losenhakkaajanarsisti vanhemman ”käsittelyssä” oli elämän hirveintä aikaa - mutta ei tämä vuosi 2022 ole mitään juhlaa ollut sekään.
Sota taitaa tulla suomeen. Halusimme tai emme. Ei ensimmäisenä, mutta kohta leimahtaa, Moldova, Georgia, Puola, Suomi
Jos sota leviää Puolaan niin se on sitten 3. maailmansota.
Sitten päästään elämään kivikautta eli viherhöperöiden unelmaa.
Emma Kari iloitsee!
Kyllä.. On ollut todella surkeita, tyhjiä ja yksinäisiä vuosia nuorena ja paljon, useita vuosia neljän seinän sisällä jo kauan ennen koronaa, mutta aina kuitenkin ollut sellainen perusturvallinen olo omassa ympäristössä ja pieni toiveikkuus kannattelemassa päivästä toiseen.. Olin ajatellut, ettei paljon huonommaksi voi enää mennä ja jos meneekin, niin sen täytyy olla vielä niin kaukana, ettei tarvitse nyt murehtia. No, ei ollut tarpeeksi kaukana..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttuu paremmaksi kun Suomi liittyy Natoon. Ei tarvi pelätä venäjän hyökkäystä koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Kamalampia on ollut mm. 2018, 2019, 2020 ja 2021.
Osaan erottaa henkilökohtaisen elämäni maailmanpolitiikasta ja mediasta. Joten ei, tämä ei ole ollut huono vuosi lainkaan. 2019 oli, koska silloin sairastuin vakavasti ja menetin sekö työkykyni että työpaikkani. Nyt olen vihdoin kuntoutunut ja aloitan uudessa työssä kahden viikon päästä
Se pitää vielä mainita, että noissa ikävissä käänteissä oli valopuoli. Sain sairastaa kotona koronavuodet vailla huolta toimeentulosta ja rajoituksista. Sairaudesta huolimatta nuo olivat aikuisikäni seesteisimmät, omannäköisimmät vuodet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi Suomi hidastelee Natohakemuksen kanssa? Kenen syy jos itä hyökkää tänne?
Tämän vuoden alussa ei ollut mitään vikaa. Vuosi käynnistyi samoin kuin monet edeltäjänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei ole, koska elämä jatkunut samanlaisena kun ei lue iltapäivälehtiä/mammapalstaa ja hysterisoidu niistä.
Et lue mammapalstaa, mutta ilmeisesti kuitenkin kirjoitat tänne ja osaat lukematta vastata aloituksen kysymykseen.
Minun elämäni pahin? Ei missään nimessä. Järkyttävistä maailman tapahtumista huolimatta olen voinut melko hyvin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tämä alkuvuosi ole mitenkään loistava. Paljon yksinäisyyttä, etätöitä ja ahdistusta kun kahden vuoden aikana on tullut oltua liikaa kotona. Eikä tuo Ukrainan tai siis Venäjän touhu mieltä piristä. Asiaa ei auta kaatuminen, luiden murtuminen / kipsi ja sairausloma + tuleva kuntoutus. Liikaa aikaa lueskella kaikkea negatiivistä.
Ei sen kummempi kuin muutkaan vuodet, sanotaanko näin että riittää kullekin vuodelle (päivälle) murheensa.
En ole hysteriaan taipuvainen enkä lähde siihen mukaan. On aina ollut taito sopeutua olosuhteisiin ja asioihin joita en voi muuttaa. Pyrkimys päästä kaikesta läpi hyväksyen sen mitä en voi muuttaa mutta tehden parhaani etsiäkseni asioista valoisat puolet. Sillä konstilla jaksaa ja pystyy luottamaan tulevaisuuteen. Mikään ei koskaan ole aikaansa enempää kestänyt.
Totta kai elämme nyt varsin haasteellisia ja hyvin ikäviä aikoja. Korona-aika ei minua hetkauttanut, siihen sopeuduin oikein hyvin ja pidin itseni terveenä. Tämä sota mielettömyydessään lähinnä suututtaa ja nostaa raivoa. Koska mitään en voi muuttaa, on vain eletttävä ja katsottava mitä tuleman pitää, elän elämääni eteenpäin näissä olosuhteissa.