En jaksa enää miestäni.
Mä olen täysin kypsä meidän parisuhteeseen. Mies valittaa joka päivä jotain kipuja ja vaivoja. Väsyttää, ahdistaa, särkee, ymym. Kaikki on vaikeaa ja kaikkeen se suhtautuu negatiivisesti. On mustasukkainen, kontrollifriikki. Ei tee kotitöitä ollenkaan, ei hoida lasta. Nukkuu iltapäivään. Rahat aina loppu. Aina sillä on joku syy " olla poissa" perhe-elämästi. Ei ole siis fyysisesti poissa, ei käy juuri koskaan missään. Kotona tekee työtkin.
Mä alan olla ihan loppu siihen. Huoh.
Kommentit (9)
Mä olen 39 asteen kuumeeessa samalla vireystasolla, kun mies normaalisti. ap
Jos nyt ihan ensiksi kertoisit hänelle rauhallisesti ajatuksesi parisuhteen tilasta.
Vaikuttaa masentuneelta? Siihen saa apua kyllä. Älä nyt ensimmäiseksi eropapapereita lähde rustaamaan. Yritä selvittää asiaa. Hänellä on kuitenkin töitä siis?
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 10:33"]Jos nyt ihan ensiksi kertoisit hänelle rauhallisesti ajatuksesi parisuhteen tilasta.
Vaikuttaa masentuneelta? Siihen saa apua kyllä. Älä nyt ensimmäiseksi eropapapereita lähde rustaamaan. Yritä selvittää asiaa. Hänellä on kuitenkin töitä siis?
[/quote]
Miksi porukka olettaa _aina_ että KAIKKI ovat naimisissa? Mitä vittua. Mies voi olla vaikka miesystävä ja ap puhui parisuhteesta -.-
Eroa. Simple as that.
Vai oletko itse niitä elämäntapakärsijöitä, jotka eivät saa aikaiseksi erota vaan roikkuvat huonossa parisuhteessa loputtomiin ("lasten takia", "yksinäisyyden pelossa" tms) ja valittavat, kuinka on huono mies..
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 10:33"]Jos nyt ihan ensiksi kertoisit hänelle rauhallisesti ajatuksesi parisuhteen tilasta. Vaikuttaa masentuneelta? Siihen saa apua kyllä. Älä nyt ensimmäiseksi eropapapereita lähde rustaamaan. Yritä selvittää asiaa. Hänellä on kuitenkin töitä siis? [/quote] Miksi porukka olettaa _aina_ että KAIKKI ovat naimisissa? Mitä vittua. Mies voi olla vaikka miesystävä ja ap puhui parisuhteesta -.-
[/quote]
Eropaperit olivat lähinnä symboli sille, ettei lähde äkkipäätä eroamaan oli kyseessä sitten avo- tai avioliitto. Aloituksesta sai käsityksen, että lapsi on yhteinen. Miksi muuten vaatisi miestä osallistumaan lapsen hoitoon?
Voi tietysti silloinkin vaatia, jos se on alun perin ollut sopimus (vähintäänkin sanaton sellainen).
En valita miehestäni missään muualla, kun täällä nyt nimettömänä.
Ja ei olla naimisissa. Ero ei silti ole kovin helppo ratkaisu. Olen odottanut ja odotan edelleen miehessä jonkinlaista muutosta, mutta ei sitä varmaan tule tapahtumaan. Mies on kohta 40-v. Millainen se mahtaa olla 50-vuotiaana tai 70? Ei uskalla edes ajatella.
Masentunut varmasti jonkin verran on. Mutta on siinä paljon muutakin, joka ei pillereillä varmaan parane.
Mies on mulle lähes yhtä raskas kuin lapsi. Joudun miettimään sen tarpeita koko ajan. Jos haluan sen tekevän jotain, mietin, miten asian esittäisin. Kun se sitten tekee, olen "tukena" vieressä kannustamassa.
Voi apua, kun luen kirjoittamaani. Silti rakastan miestä, mikä tekee asiasta vaikeamman vaan. ap
Johonkin parisuhdeterapiaan jos saisi mukaan, koska voihan se olla vaikea tyhjästä nyhjästä sitä muutosta.