Miten hallita päällä olevaa paniikkikohtausta?

Poistua omiin oloihin rauhoittumaan, seurassa ainakin mulla vaikea saada kohtausta rauhoittumaan.

Minua auttaa tuossa tilanteessa beetasalpaaja ja bentzo.

On olemassa jotain mielenhallinta keinoja, joiden tarkoituksena on opetella rauhoittumaan esim juuri alkavan kohtauksen kanssa. Yritin muistella sitä kirjainyhdistelmää, sen taktiikan nimeä siis, mutta itselleni ei ole siitä ollut apua niin ei ole jäänyt mieleen.

Hengittämällä rauhallisesti nenänkautta sisään ja suun kautta ulos yrittäen siten rauhoittaa pulssia. Sulkemalla silmänsä ja ajattelemalla, että kun avaa ne, on rauhallisempi olo.

Mulla auttaa kun hoen itselleni (hitaasti, rauhallisesti, omassa päässäni): Tää menee kohta ohi, tää on vain aivokemiaa, oikeesti ei oo mitään hätää.

No itselleni auttoi se kun yritin vain päästä sen olon yläpuolelle. Sanoin itselleni että "tää on taas tätä paskaa, ei mitään vaarallista".

Kun ahistus ja paniikkinrupeaa nousemaan, aloita rentoutus rauhallisesti hengittäen: Mielessä ajattelet: rentouta pää, rentouta korvat, rentouta posket, rentouta nenä... On niin puuduttavaa hommaa, että et pääse kuin korkeintaan kaulaan, niin homma on ohi... :D Oikeasti.

Mulla on paniikkihäiriö, ja sos.til.pelko

Mulla autto kans toi että ajattelin "sä et mua voita, mä oon vahvempi" Lisäksi jostain luin vinkin että etsi ympäriltä neljä tuoksuvaa asiaa, kolme täysin punaista asiaa/ tavaraa, kaksi lyhyttä ihmistä ja yksi pitkä ihminen. Ton lista saa siis itse päättää oli vaan esimerkki mutta auttaa keskittymään ja viemään ajatuksia pois siitä kohtauksesta!

Mä en tarvinnut mitään lääkeittä mutta olin aika hajalla ja ihnosin kauppaan lähtöä, mulla tuli aina jonossa paniikki. Johtui varmaan vaikeasta elämätilanteesta ja kassajonojen kammo siitä että ekan kerran kohtaus tuli juurikin kassajonossa.

Mutta kokeile tota etsi asioita, jos se auttais saamaan sunkin ajatukset pois siitä paniikista.

Uppista

Jos voin, menen lattialle makaamaan ja nostan jalat ylös vaikka sängylle, jostain syystä hetken tollai makailtuani usein ahistus alkaa helpottaa.

Mulla kans auttaa tuo huomion kiinnittäminen johonkin muuhun. ulkona kun rupeaa iskemään päälle, niin rupean katselemaan kukkia, eläimiä jne.

Kaupassa, pyyhällän etsimään tuotteita, ja rupean lukemaan tuoteselosteita. En kiiinnitä muihin ihmisiin mitään huomiota. Ajattelen, mitä tekisi mieli, ja mikä juttu se nyt oli, minkä takia tulin(en kirjoittele kauppalappuja), ja paniikki menee kuketutus tulee etsimisestä :)

Se vaan pitää ennakoida, ja ruveta toimimaan ENNEN kuin kohtaus saavuttaa huippuaan.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 00:01"]

No itselleni auttoi se kun yritin vain päästä sen olon yläpuolelle. Sanoin itselleni että "tää on taas tätä paskaa, ei mitään vaarallista".

[/quote]

Mulla auttaa sama. Asetun tilanteeseen ikään kuin ulkopuolisena ja totean mielessäni 'vittuuntuneena' että ok, sitä ollaan taas matkalla kohti paniikkikohtausta, kylläpä taas elämä hymyilee.

Ärsyyntyminen saa joskus paniikkikohtauksen kokonaan väistymään.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 23:50"]On olemassa jotain mielenhallinta keinoja, joiden tarkoituksena on opetella rauhoittumaan esim juuri alkavan kohtauksen kanssa. Yritin muistella sitä kirjainyhdistelmää, sen taktiikan nimeä siis, mutta itselleni ei ole siitä ollut apua niin ei ole jäänyt mieleen.
[/quote]

NLP?

Mulla tulee nää aina jossain kahvipöydässä tms. Pienessä porukassa, vaikka ois tuttuja. Hankala lähteä pois enkä jotenkin osaa hallita
Ap

Kerro suoraan kavereille mikä sulla on, niin ne ymmärtää tai sit ei? omat kaverit ainakin suurin osa ymmärsi. Toinen asia että yritä noiden vinkkejen avulla, etsi asioita tai ajattele jotain tiettyä asiaa joka ehkä vois saada sut rauhoittumaan.

Kolmanneksi vielä se että ei niitä lääkkeitä turhaan ole keksitty tai syödä. Jos oikeest mikään muu ei auta niin mene lääkäriin ja hae sieltä apua!

Tsemppiä!

Minulla rauhoittuminen tai hengittäminen ei auta, koska se keskittää kaiken huomion paniikkiin. Se auttaa, jos uppoutuu johonkin muuhun, miettii eilen katsomaansa leffaa, rakastamaansa henkilöä tms.

Työntämällä leipäveitsi henkitorvees apinan raivolla

[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 01:38"]

Mulla tulee nää aina jossain kahvipöydässä tms. Pienessä porukassa, vaikka ois tuttuja. Hankala lähteä pois enkä jotenkin osaa hallita Ap

[/quote]

Rupeat miettimään, mitähän nuo keksit sisältää, kun ovat niin hyviä/pahoja, onpas Mirkulla kiva takki, mistähän löytäisin tuollaisen, käviskö kaupasta jotain hyvää, kun menen kotiin, mitähän multa puuttuu kaapista jne. Mulla auttaa usein tuollainen äkkinäinen toisarvoisten asioiden ajattelu itsekseen. Hyvin siirtyy asiat siitä paniikista pois, ja se ei pääse valloilleen.

Toisinaan itsensä nälviminen auttaa. Stanan lehmä, mikä tässäkin tilanteessa on sellaista, että sun pitäisi ruveta panikoimaan. Sä olet ihan yhtä hyvä ja normaali niin kuin muutkiin, eli lopeta. Tällaista kun hokee, niin paniikki vaihtuu jo ärtymykseen, ja se syrjäyttää kyllä paniikin.

Mulla paniikkia vastaan taistelu saa sen vain yltymään. Parhaiten pärjään, kun ymmärrän rajani ja ennakoin. Pienen hermostuneisuuden iskiessä hengitän syvään ja rauhoitan itseäni "jaaha, taas tämä tuttu tunne, mutta ei tässä mitään ihmeellistä ole, antaa tulla vaan". Hyväksyminen rauhoittaa. Tai sitten voi ottaa asian huumorilla, kuten joku taisi jo sanoakin. "Tässä mä taas, maitohyllyllä paniikissa pyörimässä, onhan tämä nyt hassua".
Jos kohtaus kerkeää kunnolla päälle, ei auta kuin vetäytyä tilanteesta. "Meen istuun tonne hetkeks" "käyn tossa ulkona". Kyllä ihmiset ymmärtää. Pahassakin paikassa on hetken huili parempi kun vaikka pyörtyminen. Bentsojakin on mukana jos jonnekin jännään paikkaan menen tai jänniä ihmisiä näen, mutta harvoin niitä tarvitsen. On kuitenkin helpottavaa tietää että apu on lähellä.

Mä ennakoin kassalle menoa, ja alan laskemaan 1234, 2234,3234,4234 tai toistan tilinumeroani mielessäni, lopetan vasta, kun olen autolla. Propral mulla on kyllä aina taskussa, mutta en ole pitkään aikaan joutunut ottamaan.