Pitäisikö erota? Rakastan miestäni paljon mutta
Minusta tuntuu etten saa suhteelta enää läheskään niin paljoa kuin alkuvaiheessa. Ihan kuin minun alkuhuumani vielä olisi säilynyt, mutta mieheltä kokonaan loppunut. Vahingossa myönsi ettei kuulemma enää nauti esim yhteisistä ravintolaillallisista, vaikka ennen suhdetta tykkäsi käydä kavereidensakin kanssa syömässä välillä. Eikä pitäisi olla kyse siitä, että käydään liian usein koska viime kerrasta jo yli kuukausi aikaa.
En kuitenkaan halua erota koska rakastan häntä niin paljon, eikä suhteessa sinänsä ole mitään vikaa paitsi se että mies viihtyy parhaiten tehden omia juttujaan. Myös yhteinen harrastuksemme minkä aloitimme muutama kuukausi sitten on kuulemma ”minun juttuni” eikä hän halua osallistua siihen millään lailla, koska se aiheuttaa vain riitoja (koska minä haluan yhteistä aikaa ja hän ei halua osallistua).
Onko eron paikka? Pelkkä ajatuskin ahdistaa ja eron sanominen ääneen. Mutta surullisinta on että en haluaisi puhua tästä miehelle koska pelkään että hän ajattelee eron olevan hyvä idea.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Mies on tainnut jo päätöksensä tehdä ja nyt se odottaa koska sen tajuat.
Näinkö se muka menee? Oletin että hän osaa itse erota jos ei suhdetta enää halua
Etkai vain roiku ja tukahduta toista osapuolta? Toisella täytyy myös olla omaa tilaa, siis lupaa touhuta omia kiinnostuksen kohteitaan ilman seurustelukumppania.
En ymmärrä miksi pitää väkisin keksiä yhdessä tekemistä. Minä olen ollut saman naisen kanssa jo pitkään ja esim eilisillan hän katseli läppäriltä olohuoneessa omia juttujaan ja minä omassa huoneessani tein tietokoneen äärellä omia juttujani. Välillä juotiin kahvit ja poristiin niitä näitä, mutta pääsääntöjään ilta meni eri huoneissa ja molemmilla oli mielekästä tekemistä. Hyvin tyypillinen ilta meillä. Ei olla vielä kriisiä saatu aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Etkai vain roiku ja tukahduta toista osapuolta? Toisella täytyy myös olla omaa tilaa, siis lupaa touhuta omia kiinnostuksen kohteitaan ilman seurustelukumppania.
Varmaan sitten tukahdutan. Mutta olisi kiva jos mies nauttisi minun seurastani niin kuin minäkin nautin hänen seurastaan
Onko tämä liikaa toivottu parisuhteessa? Viimeinen lomapäivä yhdessä, eikä miestä tunnu haittaavan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on tainnut jo päätöksensä tehdä ja nyt se odottaa koska sen tajuat.
Näinkö se muka menee? Oletin että hän osaa itse erota jos ei suhdetta enää halua
Kiva siisti koti, puhtaat vaatteet, ruoka pöydässä ja seksiä? Ne riittää miehellä ja vain hullu luopuu niistä vapaaehtoisesti, jos ei ole uutta katsottuna valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on tainnut jo päätöksensä tehdä ja nyt se odottaa koska sen tajuat.
Näinkö se muka menee? Oletin että hän osaa itse erota jos ei suhdetta enää halua
Ei. Odottaa, että sinä teet sen likaisen työn ja hän saa marttyyrin kruunun.
Jääkö sinulla huomaamatta ne arjen pienet teot joita teette yhdessä? Teette esim yhdessä ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on tainnut jo päätöksensä tehdä ja nyt se odottaa koska sen tajuat.
Näinkö se muka menee? Oletin että hän osaa itse erota jos ei suhdetta enää halua
Kiva siisti koti, puhtaat vaatteet, ruoka pöydässä ja seksiä? Ne riittää miehellä ja vain hullu luopuu niistä vapaaehtoisesti, jos ei ole uutta katsottuna valmiiksi.
Miksi vielä vingutte täällä että a) on se kumma kun ei " kunnon" mies kelpaa b) naiset on kranttuja c) naiset on hyötyä hakevia v osuja, kun itse olette m ulkkuja, joille naiset ovat vain käyttöesineitä eli reikä , seuraa ja kodinkone?
Vierailija kirjoitti:
Jääkö sinulla huomaamatta ne arjen pienet teot joita teette yhdessä? Teette esim yhdessä ruokaa?
Teemme yhdessä ruokaa ja siivotaan mutta parisuhteen kuuluisi mielestäni erota suhteesta kämppikseen muutenkin kuin sillä että on seksiä. Miehen mielestä näköjään ei.
Näköjään kaikki täällä ovat kyllä sitä mieltä että minä olen väärässä vaatiessani yhteistä aikaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on tainnut jo päätöksensä tehdä ja nyt se odottaa koska sen tajuat.
Näinkö se muka menee? Oletin että hän osaa itse erota jos ei suhdetta enää halua
Kiva siisti koti, puhtaat vaatteet, ruoka pöydässä ja seksiä? Ne riittää miehellä ja vain hullu luopuu niistä vapaaehtoisesti, jos ei ole uutta katsottuna valmiiksi.
Miksi luulet, että naiset ei halua parisuhdetta? Kun kukaan mies ei tarjoa kivaa siistiä kotia, puhtaita vaatteita, ruokaa pöydässä ja orkkuja joka yö.
Jos ei lähde sinun harrastuksesta tai ravintolassa syömisestä liikkeelle. Onko teillä mitään asiaa joka kiinnostaa molempia yhdessä, kotona olemista tai joidenkin asioiden parissa, keskusteltavaa? Vai mies vaan menee omiin harrastuksiin ja olet yksin parisuhteessa? Jäät ilman henkistä tukea? Toivottavasti selviää ja saat ratkaisun asiaan, että yhdistääkö joku vai erilleen. Ja haluaisitko nimenomaan harrastaa jotain miehen kanssa? Onko mies rauhallisempi vai myös menevä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lähde sinun harrastuksesta tai ravintolassa syömisestä liikkeelle. Onko teillä mitään asiaa joka kiinnostaa molempia yhdessä, kotona olemista tai joidenkin asioiden parissa, keskusteltavaa? Vai mies vaan menee omiin harrastuksiin ja olet yksin parisuhteessa? Jäät ilman henkistä tukea? Toivottavasti selviää ja saat ratkaisun asiaan, että yhdistääkö joku vai erilleen. Ja haluaisitko nimenomaan harrastaa jotain miehen kanssa? Onko mies rauhallisempi vai myös menevä.
Haluaisin ehdottomasti harrastaa jotain yhdessä, koska meillä ei ole yhteistä harrastusta tai muuta tekemistä kuin treffeillä käynti näiden perus kotitöiden ja telkkarin katsomisen lisäksi. Miestä ei vaan oikein kiinnosta aloittaa mitään uutta.
Minusta tuntuu että jään ilman henkistä tukea meidän parisuhteessa. En saa edes itkeä miehen edessä, tai itkeä ylipäätään, koska aiheutan sillä hänelle pahan mielen. Vaikka hän olisi minun pahan mieleni syy, minä pyydän aina anteeksi että aiheutin hänelle pahan mielen itkemiselläni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jääkö sinulla huomaamatta ne arjen pienet teot joita teette yhdessä? Teette esim yhdessä ruokaa?
Teemme yhdessä ruokaa ja siivotaan mutta parisuhteen kuuluisi mielestäni erota suhteesta kämppikseen muutenkin kuin sillä että on seksiä. Miehen mielestä näköjään ei.
Näköjään kaikki täällä ovat kyllä sitä mieltä että minä olen väärässä vaatiessani yhteistä aikaa
Parisuhteesta nyt vaan tulee vuosien mittaan "kämppissuhde". Toki sillä erolla, että maksetaan yhteistä kotia ja yhdessä hommataan asioita jne, mutta pointti on siinä, että ei suhde ole sitä, mitä se oli alussa. Eikä sen kuulukaan olla. Suhde on kuvainnollisesti kuin kasvava puun taimi. Alussa tuore ja siro. Sitten jo kasvanut kovakuorinen mötkylä. Lopussa kuolee pois. Jokaiselle vaiheelle on paikkansa, eikä puu ole ikuisesti taimi.
Keksitkö ihan itse tämän aloituksen ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jääkö sinulla huomaamatta ne arjen pienet teot joita teette yhdessä? Teette esim yhdessä ruokaa?
Teemme yhdessä ruokaa ja siivotaan mutta parisuhteen kuuluisi mielestäni erota suhteesta kämppikseen muutenkin kuin sillä että on seksiä. Miehen mielestä näköjään ei.
Näköjään kaikki täällä ovat kyllä sitä mieltä että minä olen väärässä vaatiessani yhteistä aikaa
Parisuhteesta nyt vaan tulee vuosien mittaan "kämppissuhde". Toki sillä erolla, että maksetaan yhteistä kotia ja yhdessä hommataan asioita jne, mutta pointti on siinä, että ei suhde ole sitä, mitä se oli alussa. Eikä sen kuulukaan olla. Suhde on kuvainnollisesti kuin kasvava puun taimi. Alussa tuore ja siro. Sitten jo kasvanut kovakuorinen mötkylä. Lopussa kuolee pois. Jokaiselle vaiheelle on paikkansa, eikä puu ole ikuisesti taimi.
Eli minun pitäisi vain odottaa, kunnes suhde tuntuu minustakin ”kämppissuhteelta”? Ja sitten on kaikki hyvin
Käytte siis kuitenkin treffeillä yhdessä, ymmärsinkö oikein? Onko teillä silloin mukavaa? Onko arki mukavaa, kun esim. teette yhteisiä kotitöitä tai juttelette niitä näitä vaikka kahvia juodessa?
Muista hyvä ihminen, että parisuhteessakin osapuolet ovat erillisiä ihmisiä, joilla saa ja on ihan hyväkin olla omiakin mielenkiinnon kohteita.
Tuollaiset ravintolassa käymiset ja yhteiset harrastukset ovat naisten juttuja. En tunne yhtään ainoaa pariskuntaa, jolla olisi yhteisiä harrastuksia poislukien kodin ja pihan kunnossapito. Yhteisiä asioita tehdään lähinnä suhteen alkuvaiheessa, kun pitää vaikuttaa kiinnostavalta ja aktiiviselta, eikä siltä että haluaa vain seksiä ja pizzaa.
Minäkin olin joskus samankaltaisen harhan vallassa kuin ap. Kuvittelin, että haluan miehen, jonka kanssa voi keskustella kirjallisuudesta, käydä kaupunkilomilla, ehkä teatterissakin. Yritin jopa saada miestä joogaamaan kanssani. Ei häntä kiinnostanut. Ei minuakaan kiinnostanut lähteä kalastusreissuille tai korjata autoja ja tietokoneita.
Kun tajusin, että romanttiset kuvitelmani ovat todellisen onnen tiellä, elämä muuttui. Olemme olleet onnellisesti yhdessä kohta 20 vuotta. Jaamme kokonaisen elämän eikä siinä paljon merkitse se, että harrastamme eri asioita.
Mies on tainnut jo päätöksensä tehdä ja nyt se odottaa koska sen tajuat.