Lue keskustelun säännöt.
Opettajat
12.03.2022 |
Kuinka moni opettaja oikeasti vihaa työtään, mutta sinnittelee siinä, kun kerran tuli luettua vuosikausia yliopistossa ja on hyvät lomat?
Kommentit (46)
Dyyni kirjoitti:
Naiset tuntuvat pääosin uupua ja valittavat lähinnä koko ajan.
Muutamia poikkeuksia on miehissä ja naisissa tullut vastaa, mutta pääosin se menee noin.
Koulutusalan yksi ongelma onkin juuri henkilöstön vinoutunut sukupuolijakauma. Naisia on huomattava enemmistö. Se osin selittää huonon palkan ja huonot työehdot sekä sen, miksei muutosta tunnu saavan aikaiseksi millään.
OAJ on ammattijärjestöistä kenties surkein ikinä. Puheenjohtaja Luukkaselle maksavat jumalattoman suurta liksaa, mutta tämä Luukkanen mieluummin huonontaa kuin parantaa edustamiensa opettajien oloja. Jos opettajakunta olisi miesvaltaista, niin tämä Luukkanen olisi ajat sitten heitetty pihalle ja ripustettu m******** pihakoivuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dyyni kirjoitti:
Naiset tuntuvat pääosin uupua ja valittavat lähinnä koko ajan.
Muutamia poikkeuksia on miehissä ja naisissa tullut vastaa, mutta pääosin se menee noin.
Koulutusalan yksi ongelma onkin juuri henkilöstön vinoutunut sukupuolijakauma. Naisia on huomattava enemmistö. Se osin selittää huonon palkan ja huonot työehdot sekä sen, miksei muutosta tunnu saavan aikaiseksi millään.
OAJ on ammattijärjestöistä kenties surkein ikinä. Puheenjohtaja Luukkaselle maksavat jumalattoman suurta liksaa, mutta tämä Luukkanen mieluummin huonontaa kuin parantaa edustamiensa opettajien oloja. Jos opettajakunta olisi miesvaltaista, niin tämä Luukkanen olisi ajat sitten heitetty pihalle ja ripustettu m******** pihakoivuun.
Se on muuten Olli Luukkainen (ei Luukkanen). OAJ kuuluu antaneen lakkovaroituksen. Taitaa olla Luukkaisen epätoivoinen yritys saada tehtyä edes yksi pyrkimys opettajien asioiden edistämiseksi ennen kuin jää (kohtuuttoman suurelle ja ansiottomalle) eläkkeelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dyyni kirjoitti:
Naiset tuntuvat pääosin uupua ja valittavat lähinnä koko ajan.
Muutamia poikkeuksia on miehissä ja naisissa tullut vastaa, mutta pääosin se menee noin.
Koulutusalan yksi ongelma onkin juuri henkilöstön vinoutunut sukupuolijakauma. Naisia on huomattava enemmistö. Se osin selittää huonon palkan ja huonot työehdot sekä sen, miksei muutosta tunnu saavan aikaiseksi millään.
OAJ on ammattijärjestöistä kenties surkein ikinä. Puheenjohtaja Luukkaselle maksavat jumalattoman suurta liksaa, mutta tämä Luukkanen mieluummin huonontaa kuin parantaa edustamiensa opettajien oloja. Jos opettajakunta olisi miesvaltaista, niin tämä Luukkanen olisi ajat sitten heitetty pihalle ja ripustettu m******** pihakoivuun.
Lakkovaroituksen? Millaisen?
Se on muuten Olli Luukkainen (ei Luukkanen). OAJ kuuluu antaneen lakkovaroituksen. Taitaa olla Luukkaisen epätoivoinen yritys saada tehtyä edes yksi pyrkimys opettajien asioiden edistämiseksi ennen kuin jää (kohtuuttoman suurelle ja ansiottomalle) eläkkeelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On varmasti edelleen myös hyviä kouluja, joissa on mukava olla töissä, mutta alueellisesti ongelmat kasautuvat ja niihin kouluihin ei riitä hakijoita, joilla on huono maine. Tälle asialle täytyisi pian tehdä jotain.
Suomeen on kovaa vauhtia syntymässä koulutuksellista epätasa-arvoa. Se johtaa lopulta maksullisiin yksityiskouluihin.
Nyt on jo maksullisia valmentautumiskursseja yliopistoon pyrkiville. Se on jo merkki siitä, ettei tavanomainen lukio välttämättä riitä, vaan lisäksi pitää rahalla ostaa valmennuskursseja. Jos ei ole rahaa, ei pääse valmennuskurssillekaan.
Kaupungit ghettoutuvat. Tulevaisuudessa sosiaalisen alaluokan kaupunginosissaon pelättyjä villin lännen kouluja, joihin kukaan ei halua opettamaan ja joihin monet eivät halua omia lapsiaan päästää. Sitten on "paremman väen" kouluja, joissa on "parempia" opettajia. Lopulta on kalliita yksityiskouluja, joihin "huonommalla aineksella" (siteeraan Kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtaja Saul Schubakia) ei ole rahaa.
Mutta mikä ne maksulliset koulut synnyttäisi?
No juurikin ne menestyneet vanhemmat, joiden lapsilla ei ole kapasiteettia yhtä suureen menestykseen. Ei maksullisilla kursseilla ole kympin tytöt ja pojat, vaan sitä heikommin menestyvät.
Dyyni kirjoitti:
Pidän työstäni opettajana, olen mies.
Alkaa olla pitkää kokemusta ja eri kouluissa.
Miehillä homma on leppoista ja mukavaa ja helppoa, ja hommasta pääosin pidetään.
Naiset tuntuvat pääosin uupua ja valittavat lähinnä koko ajan.
Muutamia poikkeuksia on miehissä ja naisissa tullut vastaa, mutta pääosin se menee noin.
Koulussani oli vielä jonkin aikaa sitten runsaasti miehiä opettajina. Heille oli tyypillistä pitää vain oppitunnit ja jättää lähes kaikki muu kylmän viileästi tekemättä. Kun kaikki oppilaat päästi läpi sääliviitosilla ei tarvinnut tehdä mitään ylimääräistä. Koulun yhteisten tapahtumien jne. järkkäämiseen he eivät yleensä osallistuneet mitenkään. Nyt jäärät ovat jääneet eläkkeelle. Tunnit on jaettu talossa oleville ja pari naista ja miestä saatiin opettajakuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heille oli tyypillistä pitää vain oppitunnit ja jättää lähes kaikki muu kylmän viileästi tekemättä. Kun kaikki oppilaat päästi läpi sääliviitosilla ei tarvinnut tehdä mitään ylimääräistä. Koulun yhteisten tapahtumien jne. järkkäämiseen he eivät yleensä osallistuneet mitenkään.
Ihailtavaa priorisoimista! Koulussa ollaan opettamassa ja oppimassa. Kaikki muu on sivuseikka. Jos kaikki opettajat käyttäisivät (ja voisivat käyttää) kaiken energian ja aikansa opettamiseen, niin silloin oltaisiin oikeilla jäljillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille oli tyypillistä pitää vain oppitunnit ja jättää lähes kaikki muu kylmän viileästi tekemättä. Kun kaikki oppilaat päästi läpi sääliviitosilla ei tarvinnut tehdä mitään ylimääräistä. Koulun yhteisten tapahtumien jne. järkkäämiseen he eivät yleensä osallistuneet mitenkään.
Ihailtavaa priorisoimista! Koulussa ollaan opettamassa ja oppimassa. Kaikki muu on sivuseikka. Jos kaikki opettajat käyttäisivät (ja voisivat käyttää) kaiken energian ja aikansa opettamiseen, niin silloin oltaisiin oikeilla jäljillä.
Jättävät tukiopetukset pitämättä, käytökseen puuttumatta, oppilaan tarvitseman tuen antamatta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulujärjestelmä pilattiin viime vuosikymmenellä esim näistä syistä:
1) Erityisluokkien alasajo.
2) Tukea tarvitsevat lapset ovat n 25 opp ryhmissä vailla avustajia. Tukea tarvitsevia on joka ryhmässä lukuisia.
3) Opettajien täytyy kirjoittaa pedag asiakirjoja, joissa listataan ongelmat. Karsea järjestelmä, epäeettinen!Systeemi on läpimätä. Opettajien pitäisi listata "vikalista" oppilaista nk autokatsastuksessa vuosittain, jotta saataisiin luokkiin 'oikeaa tukea'. Hevon paskat. Tukea ei tule, vaan esim käytöshäiriöinen jatkaa luokassa 5-6h päivässä ja muut jää oman onnensa nojaan oppimaan. Lisäksi hänen itsetuntonsa poljetaan maahan em. asiakirjojen avustuksella.
Se byrokraatti, joka keksi 3-port tuen ja erityisluokkien alasajon tuhosi koko koululaitoksemme.
Koulujen ydintehtävänä pitäisi olla oppilaiden ja henkilökunnan kannustaminen ja hyvässä ilmapiirissä oppiminen. Ei onnistu, kun onnistumiset on tehty aivan mahdottomiksi (tuen tarvitsijoille pienryhmät ja avustajat takaisin!).
älä unohda sitä että koulussa ei opetella käytöstapoja. ne opetetaan kotona ja koulussa niiden mukaan toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille oli tyypillistä pitää vain oppitunnit ja jättää lähes kaikki muu kylmän viileästi tekemättä. Kun kaikki oppilaat päästi läpi sääliviitosilla ei tarvinnut tehdä mitään ylimääräistä. Koulun yhteisten tapahtumien jne. järkkäämiseen he eivät yleensä osallistuneet mitenkään.
Ihailtavaa priorisoimista! Koulussa ollaan opettamassa ja oppimassa. Kaikki muu on sivuseikka. Jos kaikki opettajat käyttäisivät (ja voisivat käyttää) kaiken energian ja aikansa opettamiseen, niin silloin oltaisiin oikeilla jäljillä.
Jättävät tukiopetukset pitämättä, käytökseen puuttumatta, oppilaan tarvitseman tuen antamatta jne.
olin lapsena tukiopetuksessa 90 luvulla. silloin se oli yksilö opetusta onko se muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takana vankka kokemus yläkoulun opena. Vielä muutama vuosi sitten pidin itseäni onnekkaana. Nyt en suosittele alaa enää kenellekään. Peruskoulu on pilattu, ja se koskee myös entisiä "hyviä" kouluja. Inkluusio voi kuulostaa kauniilta, mutta tarkoittaa käytännössä heitteillejättöä. Sekä erityis- että muiden oppilaiden. Ymmärrättekö vanhemmat, että tavalliset teinit joutuvat olemaan joka päivä samassa tilassa aggressiivisten ja vaarallisten, täysin holtittomien nuorten kanssa? Vaikka nuori olisi kuinka väkivaltainen ja vaarallinen, niin kouluun hänellä on lähikouluperiaatteen mukaan aina oikeus tulla. Ihan tavalliselle luokalle, koska tarkkiksia ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille oli tyypillistä pitää vain oppitunnit ja jättää lähes kaikki muu kylmän viileästi tekemättä. Kun kaikki oppilaat päästi läpi sääliviitosilla ei tarvinnut tehdä mitään ylimääräistä. Koulun yhteisten tapahtumien jne. järkkäämiseen he eivät yleensä osallistuneet mitenkään.
Ihailtavaa priorisoimista! Koulussa ollaan opettamassa ja oppimassa. Kaikki muu on sivuseikka. Jos kaikki opettajat käyttäisivät (ja voisivat käyttää) kaiken energian ja aikansa opettamiseen, niin silloin oltaisiin oikeilla jäljillä.
Jättävät tukiopetukset pitämättä, käytökseen puuttumatta, oppilaan tarvitseman tuen antamatta jne.
Häh? Miten ihmeessä tukiopetukset jäisivät pitämättä, jos opettajat keskittyisivät vain opettamiseen? Opettamistahan se tukiOPETUS on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Takana vankka kokemus yläkoulun opena. Vielä muutama vuosi sitten pidin itseäni onnekkaana. Nyt en suosittele alaa enää kenellekään. Peruskoulu on pilattu, ja se koskee myös entisiä "hyviä" kouluja. Inkluusio voi kuulostaa kauniilta, mutta tarkoittaa käytännössä heitteillejättöä. Sekä erityis- että muiden oppilaiden. Ymmärrättekö vanhemmat, että tavalliset teinit joutuvat olemaan joka päivä samassa tilassa aggressiivisten ja vaarallisten, täysin holtittomien nuorten kanssa? Vaikka nuori olisi kuinka väkivaltainen ja vaarallinen, niin kouluun hänellä on lähikouluperiaatteen mukaan aina oikeus tulla. Ihan tavalliselle luokalle, koska tarkkiksia ei enää ole.
eikö tarkkailuluokkia enää ole! huh, huh!
minulla ei ole lapsia ja tätä en tiennyt. muista 2000 luvun alussa kun olin ylä-asteella niin nämä tarkkailuluokan oppilaat oli jatkuvasti aiheuttaneet jotakin ja poliisit paikalla.
ja nyt nämä samat herran tertut istuu muiden kanssa samassa luokassa!?!
odotellaan kevään pisatuloksia ja ihmetellään,mkun tiputaan taas… ehkä ne tulokset saadaan tunnetaidoilla, osallistamalla ja paremmalla inkluusiolla takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettaminen on aivan ihanaa. Myös nuorten kohtaaminen ja kasvattaminen on ihanaa, samoin antoisaa on suuri osa vanhempien kanssa tehtävästä työstä.
Vastenmielistä on erilaiset koululle sysätyt muut tehtävät, joista koituu paljon häslinkiä ja vaivaa ja aivan hirveän vähän hyötyä oppilaille. Esimerkiksi Move-testi on järkyttävän epäeettinen kokonaisuus kouluun ujutettuna: kaikki tutkimus tulee perustua kohteen etuun ja vapaaehtoisuuteen; onko oppilaalla aidosti se tunne, että homma on vapaaehtoista? Kuka vastaa tästä? Hyötyjähän on kasvoton tutkimusmaailma, joka saa tuossa kattavasti infopläjäyksen ikäluokasta - oppilaalle siitä tulee hiki ja huono mieli tai epävarmuus, jos ei osallistu.
Suuri(n?) ongelma on järjestelmän heittelejättömalli, joka perustuu siihen, ettei ole määritelty koulukuntoisuutta. Eli mikään taho ei takaa lapsille näiden tarvitsemaa hoitoa tai hoidon riittävää kestoa, vaan aina voidaan lapsi noin vain paiskata kouluun. Tämä kuulostaa liioittelulta, mutta on täyttä totta: esimerkiksi nuorisopsykiatrian osasto voi nostaa kädet pystyyn ja ilmoittaa, ettei pärjää nuoren kanssa. Silloin tämä tulee kouluun. Karmealla tavalla itsetuhoinen nuori houkutellaan kiistämään suullisesti itsetuhoisuus (nähtävästi koska osasto on täynnä) -> kouluun vaan! Vaihdellaan itse puukotettujen arpien siteitä niin kyllä se siitä!
Kaikki ovat varmaan kuulleet jo esimerkiksi
- ulosteilla tuhrituista WC-tiloista,
- sukupuoli-identiteetin kanssa kamppailevista teineistä, noiden todellinen ongelma on kenties psyykkinen eikä oikeasti väärä fyysinen sukupuoli,
- köyhistä perheistä ja
- nepsynuorista, joiden perheelle ei järjesty apua.
Nämä nuoret saatetaan leimata, mutta apua ei tule. Ja se apu pitäisi tulla muualla kuin koulussa. Niin moni opettaja yrittää hakea apua oppilaille, yrittää tukea perhettä ja kirjoittaa/soittaa eri tahoille. Tehdään lasuilmoituksia, jotta jotakin tapahtuisi.
Totta kai on hyvinvoivia lapsia ja nuoria, monihan elää parempaa lapsuutta kuin koskaan on ollut! Mutta samaan aikaan niin moni vain kylmästi heitetään ja oppilas, ope ja perhe saa vain tsemppitoivotukset - se on inhimillisesti kestämätöntä!
Minun tuntemilleni opettajille raskasta ei ole opettaminen, vaan se että meidät valjastetaan usein epäinhimillisen koneiston käsikassaraksi. Tukipaperit joku jo ehtikin haukkumaan, ja kyllähän ne kanssa ovat yksi s*tanan masiina: istumme koneen äärellä jeesustelemassa ja kirjaamme liirumlaarunm, kun senkin ajan voisi AUTTAA sitä lasta/nuorta.
Vierailija kirjoitti:
Koulujärjestelmä pilattiin viime vuosikymmenellä esim näistä syistä:
1) Erityisluokkien alasajo.
2) Tukea tarvitsevat lapset ovat n 25 opp ryhmissä vailla avustajia. Tukea tarvitsevia on joka ryhmässä lukuisia.
3) Opettajien täytyy kirjoittaa pedag asiakirjoja, joissa listataan ongelmat. Karsea järjestelmä, epäeettinen!Systeemi on läpimätä. Opettajien pitäisi listata "vikalista" oppilaista nk autokatsastuksessa vuosittain, jotta saataisiin luokkiin 'oikeaa tukea'. Hevon paskat. Tukea ei tule, vaan esim käytöshäiriöinen jatkaa luokassa 5-6h päivässä ja muut jää oman onnensa nojaan oppimaan. Lisäksi hänen itsetuntonsa poljetaan maahan em. asiakirjojen avustuksella.
Se byrokraatti, joka keksi 3-port tuen ja erityisluokkien alasajon tuhosi koko koululaitoksemme.
Koulujen ydintehtävänä pitäisi olla oppilaiden ja henkilökunnan kannustaminen ja hyvässä ilmapiirissä oppiminen. Ei onnistu, kun onnistumiset on tehty aivan mahdottomiksi (tuen tarvitsijoille pienryhmät ja avustajat takaisin!).
Olen yläkoulun äidinkielen opettajana samaa mieltä. Suurin ongelm on mielestäni juuri suuret luokkakoot (yli 20), kun oppilaat ovat entistä heterogeenisempää porukkaa. On maahan hiljattain tulleita, joilla ei vielä ole kunnon kielellisiä taitoja, mutta niin vaan yrittävät opiskella jotain biologiaa normaaliryhmässä. Sitten on oman maan puolilukutaitoiset ja keskittymiskyvyttömät. Kyllä usein ne ahkerat ja viitseliäät jäävät heikompien jalkoihin.
MicMac kirjoitti:
Opettaminen on aivan ihanaa. Myös nuorten kohtaaminen ja kasvattaminen on ihanaa, samoin antoisaa on suuri osa vanhempien kanssa tehtävästä työstä.
Vastenmielistä on erilaiset koululle sysätyt muut tehtävät, joista koituu paljon häslinkiä ja vaivaa ja aivan hirveän vähän hyötyä oppilaille. Esimerkiksi Move-testi on järkyttävän epäeettinen kokonaisuus kouluun ujutettuna: kaikki tutkimus tulee perustua kohteen etuun ja vapaaehtoisuuteen; onko oppilaalla aidosti se tunne, että homma on vapaaehtoista? Kuka vastaa tästä? Hyötyjähän on kasvoton tutkimusmaailma, joka saa tuossa kattavasti infopläjäyksen ikäluokasta - oppilaalle siitä tulee hiki ja huono mieli tai epävarmuus, jos ei osallistu.
Suuri(n?) ongelma on järjestelmän heittelejättömalli, joka perustuu siihen, ettei ole määritelty koulukuntoisuutta. Eli mikään taho ei takaa lapsille näiden tarvitsemaa hoitoa tai hoidon riittävää kestoa, vaan aina voidaan lapsi noin vain paiskata kouluun. Tämä kuulostaa liioittelulta, mutta on täyttä totta: esimerkiksi nuorisopsykiatrian osasto voi nostaa kädet pystyyn ja ilmoittaa, ettei pärjää nuoren kanssa. Silloin tämä tulee kouluun. Karmealla tavalla itsetuhoinen nuori houkutellaan kiistämään suullisesti itsetuhoisuus (nähtävästi koska osasto on täynnä) -> kouluun vaan! Vaihdellaan itse puukotettujen arpien siteitä niin kyllä se siitä!
Kaikki ovat varmaan kuulleet jo esimerkiksi
- ulosteilla tuhrituista WC-tiloista,
- sukupuoli-identiteetin kanssa kamppailevista teineistä, noiden todellinen ongelma on kenties psyykkinen eikä oikeasti väärä fyysinen sukupuoli,
- köyhistä perheistä ja
- nepsynuorista, joiden perheelle ei järjesty apua.
Nämä nuoret saatetaan leimata, mutta apua ei tule. Ja se apu pitäisi tulla muualla kuin koulussa. Niin moni opettaja yrittää hakea apua oppilaille, yrittää tukea perhettä ja kirjoittaa/soittaa eri tahoille. Tehdään lasuilmoituksia, jotta jotakin tapahtuisi.
Totta kai on hyvinvoivia lapsia ja nuoria, monihan elää parempaa lapsuutta kuin koskaan on ollut! Mutta samaan aikaan niin moni vain kylmästi heitetään ja oppilas, ope ja perhe saa vain tsemppitoivotukset - se on inhimillisesti kestämätöntä!
Minun tuntemilleni opettajille raskasta ei ole opettaminen, vaan se että meidät valjastetaan usein epäinhimillisen koneiston käsikassaraksi. Tukipaperit joku jo ehtikin haukkumaan, ja kyllähän ne kanssa ovat yksi s*tanan masiina: istumme koneen äärellä jeesustelemassa ja kirjaamme liirumlaarunm, kun senkin ajan voisi AUTTAA sitä lasta/nuorta.
olisiko taustalla se että avioliittoa ei enää pidetä arvossa. ei haluta vannoa sitoutumista niin vastoin-, kuin myötäkäymisissä molempien suvun edessä.
tätä myöten monet on syntyneet vanhemmille joilla ei ole aikomustakaan olla isä ja äiti.
tähän kun lisätään huono talous ettei normi palkalla elätetä perhettä niin joutuu molemmat painamaan töitä yötä myöten eikä ole aikaa olla läsnä nuorelle.
Melkein kaikki aineenopettajat. Ei ne opiskelleet yliopistossa historiaa, kemiaa, matematiikkaa tai biologiaa siksi, että halusivat opettajiksi, vaan intohimosta omaa tieteenalaa kohtaan. Opettajiksi sitten ajaudutaan.
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikki aineenopettajat. Ei ne opiskelleet yliopistossa historiaa, kemiaa, matematiikkaa tai biologiaa siksi, että halusivat opettajiksi, vaan intohimosta omaa tieteenalaa kohtaan. Opettajiksi sitten ajaudutaan.
Tämä on ihan totta, vaikka sitä ei usein sanota.
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikki aineenopettajat. Ei ne opiskelleet yliopistossa historiaa, kemiaa, matematiikkaa tai biologiaa siksi, että halusivat opettajiksi, vaan intohimosta omaa tieteenalaa kohtaan. Opettajiksi sitten ajaudutaan.
On aika vaikeaa ajautua alalle jossa opintopaikkaan on 1600 hakijaa ja 160 otetaan sisään.
Pidän työstäni opettajana, olen mies.
Alkaa olla pitkää kokemusta ja eri kouluissa.
Miehillä homma on leppoista ja mukavaa ja helppoa, ja hommasta pääosin pidetään.
Naiset tuntuvat pääosin uupua ja valittavat lähinnä koko ajan.
Muutamia poikkeuksia on miehissä ja naisissa tullut vastaa, mutta pääosin se menee noin.