Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uskotteko sukukiroon?

Vierailija
14.08.2015 |

Ensiksi kai täytyy kertoa, etten mielestäni kärsi mistään mielenterveyden vammasta. Olen tavallinen työssäkäyvä ja lapsikasteessa luterilaiseen kirkkoon liitetty, äänestän demareita/vihreitä ja maksan laskuni yleensä eräpäivänä. Olen kai tuiki normaali. Yleensä.

Lapsuudestani olen kuullut tarinoita suvustani ja sen kantatalosta - ja mummoni isoisästä joka kirosi talon ja kaikki, jotka siinä asuvat.

Olen tutkinut sukuani ja huomannut kauhukseni, että sen saldo on pahasti miinuksella. Itsemurhia, kuolemaan tai vammautumisiin johtaneita onnettomuuksia, konkursseja, mielisairautta, orpolapsia, sotaleskiä, tuhoisia ihmissuhteita... Epäonnea ja surua enemmän kuin normaaliin sukuun tavallisesti pariin sataan vuoteen mahtuu!

Kantatalon nykyinen isäntä on kaukainen sukulaiseni. Skitsofreenikko, joka on jäänyt leskeksi kaksi kertaa. Hän peri talon alkoholisoituneelta isältään, joka tappoi itsensä.

Minun kiroukseni?
Olen koukussa siihen taloon. Olen lapsesta saakka uskonut, että se on kohtaloni, että jostain sallimuksen sattumasta on vielä kotini... ja joudun maksamaan siitä sen saman surkean veron, jonka ovat muutkin maksaneet.
En vain voi mitään sille, että talo vetää minua puoleensa kuin valo yöperhosia.

Tämä on kuin jotain mailatalviota, tiedän. Mutta niin julman totta!

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
14.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sukukiro voi olla totta huonon geneettisen perimän muodossa. Siitä legendat ehkä ovatkin saaneet alkunsa.

Vakava alttius mielenterveydellisille ongelmille periytyy suvussa ja äkkiä menneinä aikoina on uskottu kiroukseen. Sama muiden perinnöllisten sairauksien kohdalla.

Vierailija
2/7 |
14.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olisit uskonnoton, sinun ei tarvitsisi huolehtia kirouksista ja sallimuksista vaan voisit huomata, että suvulla on käynyt vuosien varrella monta kertaa tosi huono tuuri ja ehkä on sairauksiakin peritty. Myös toimintatavat eli vanhempien sukupolvien esimerkki voi periytyä. Sinuun on näköjään periytynyt mieltymys romanttiseen kauhutarinointiin, ja sepä se sinua sinne "kirouksen piiriin" vetä, senkin höpsö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
14.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

En usko muuta kuin sitä kautta, että jos kiroukseen uskoo, niin uskomuksellaan osin sen voi saada toteutumaan, eli alkaa tulkita elämään kuuluvia asioita kirouksen aiheuttamiksi, mistä seuraa pelkoa ja ahdistusta, mistä seuraa taas lisää huonoja päätöksiä ja "epäonnea".

Vierailija
4/7 |
14.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:07"]Sukukiro voi olla totta huonon geneettisen perimän muodossa. Siitä legendat ehkä ovatkin saaneet alkunsa.

Vakava alttius mielenterveydellisille ongelmille periytyy suvussa ja äkkiä menneinä aikoina on uskottu kiroukseen. Sama muiden perinnöllisten sairauksien kohdalla.
[/quote]

Näinhän mekin olemme asiat itsellemme järkevästi itsellemme selittäneet.
Kapea geenipooli. Pieni, eristäytynyt kylä, jossa ne muutamat talolliset ovat naineet ristiin vuosisatoja...

Mutta mikä selittää sen, että ne onnettomuudet keskittyvät vain yhteen taloon ja pariin, kolmeen sukunimeen?
Ja ennen sitä kuuluisaa kirousta kaikki näyttää menneen ihan ok: talo periytyi vanhimmille pojille, tyttäret naitiin hyvin, maat laajenivat; kirkonkirjoissa vain positiivisia merkintöjä lukutaidosta ja yleisestä kunniallisuudesta...

Kunnes kaikki näyttää menneen vituiks.

Vierailija
5/7 |
14.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Talossa ei ole vikaa mutta biologinen fakta on että geenit periytyy. Myös ne huonot. Mielen sairaudet ja erilaiset riippuvuudet kulkevat perimän vuoksi suvuissa.

Vierailija
6/7 |
14.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän suvussa kaikki miehet päätyvät elämään yksin erakkona viimeiset parikymmentä vuotta. Eivät ole tosin itse huomanneet tätä, mutta noin vain käy. Itse luulevat että heidän kirouksensa on epärehelliset naiset, mutta todellisuudessa eivät itse osaa olla parisuhteessa (narsismia, alkoholismia, mustasukkaisuutta, väkivaltaisuutta) ja päätyvät erakoiksi. Taitaa olla kyllä monen muunkin suvun kirous.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
14.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:31"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:07"]Sukukiro voi olla totta huonon geneettisen perimän muodossa. Siitä legendat ehkä ovatkin saaneet alkunsa. Vakava alttius mielenterveydellisille ongelmille periytyy suvussa ja äkkiä menneinä aikoina on uskottu kiroukseen. Sama muiden perinnöllisten sairauksien kohdalla. [/quote] Näinhän mekin olemme asiat itsellemme järkevästi itsellemme selittäneet. Kapea geenipooli. Pieni, eristäytynyt kylä, jossa ne muutamat talolliset ovat naineet ristiin vuosisatoja... Mutta mikä selittää sen, että ne onnettomuudet keskittyvät vain yhteen taloon ja pariin, kolmeen sukunimeen? Ja ennen sitä kuuluisaa kirousta kaikki näyttää menneen ihan ok: talo periytyi vanhimmille pojille, tyttäret naitiin hyvin, maat laajenivat; kirkonkirjoissa vain positiivisia merkintöjä lukutaidosta ja yleisestä kunniallisuudesta... Kunnes kaikki näyttää menneen vituiks.

[/quote]

On niissä muissakin taloissa kuoltu ja välillä tapeltukin.

Luepa jokin hyvä kirja, jossa analysoidaan Tutankhamunin kirous. Ei se mikään kirous ole millään mittareilla, mutta hiton hyvä tarina kyllä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme seitsemän