Mikä on ongelmani, jos on vaikeuksia pitää yllä tunnesidettä erossa?
olen huomannut itsestäni, että kun olen miehestä (nykyisestä tai eksästä) erossa, niin päässäni alkaa pyöriä kaikkia pelkotiloja. Alan maalamaan mörköjä seinille. En, en pelkää että pettää, mutta kaikki epäilyttävät asiat nousevat mieleen. Rahankäyttö, asioiden hoitaminen yms. Sellaiset asiat, jotka joskus ärsyttäneet, alkavat pyöriä mielessä, ja paisuvat kärpäsestä härkäseksi.
Yhdessä ollessa miehen kanssa on äärimmäisen hyvä olla. Keskusteluyhteys on hyvä, mikään ei häiritse eikä pelota.
muutenkin olen perso rakkaudentunnustuksille. Olennseitaemännessä taivaassa, kun niitä kuulen. Ja jos menee muutama päiväm että mies on väsynyt tms ja pähenkisesti poissaoleva, niin alana taas maalailemaan mörköjä seinille. Järjellä taas ymmärrän, että hän on väsynyt, ja ei aina tarvitse antaa ihailua, mutta silti ne pelot valtaavat.
Tämä pelko ei siis ole varsinaista "pelkoa", vaan jotain alitajuista joka jäytää. Huolta lähinn?
Jostain luin, että terveessä parisuhteessa pitää pystyä pitämään positiivinen tunneyhteys toiseen, vaikka ei toista näe. Katson, että tämä ongelma ei ole parisuhteen ongelma, vaan minun oman pääkoppani ongelma. Eli mikä trauma minulla on?
Kommentit (4)
Kiitos kakkonen. Autoit minua jäsentämään ajatuksiani, vaikka en ole koskaan ajatellut, että itsetuntoni olisi mitenkään tavallista huonompi.
Minulla on takana parikymmen vuotinen avioliitto, jossa en koskaan (?j riittänyt toiselle. Pientä, jatkuvaa kritiikkiä. Vaatimuksia. Lopulta mies vaihtoi minut lennosta toiseen,mselityksenä "meillä ei ole yheisiä harrastuksia, niin tässä ei ole mitään järkeä".
Olin eron jälkeen liki kolme vuotta yksin. Kokosin itseni uudestaan, ja olin onnellinen kun erosta toivuin. Tiedän pärjääväni omillani, sain kehuja myös muilta kuin miehiltä. En halua enää yhtään riippuvuussuhteeseen perustuvaa parisuhdetta, vaan haluan kumppanuuden.
nyt minulla on siis uusi avioliitto. Tämä mies ei koskaan kritisoi eikä vaadi kuten edellinen. En ollut ajatellut, että ihmissuhde voisi näin perusteellisesti rikkoa jotain, mutta ehkä olet oikeassa. Kun mies on hiljaa,,niin alitajuisesti odotan, että hän pohtii yksinään jotain negatiivista...
ap
Muita ymmärtäjiä tai kyökkipsykologeja?
Voisi olla minun kirjoittama.
Minulla tämä alkoi vasta reilu vuosi sitten monien juttujen summana. Ei mitään katastrofaalista (pettämisiä yms), mutta ilmeisesti tarpeeksi "traumaattisten".
Saa nähdä loppuuko tämä koskaan vai onko ero ainoa vaihtoehto.
Tosin luulen ettei uusikaan parisuhde auttaisi tähän.
Luulen että kyse on heikosta itsetunnosta (ennen ei ollut heikko ja silloin ei ollutkaan tällaisia ajatuksia) ja luulet että yksin oleminen ja ns positiivisen huomion saaminen ja sitä myöten terveen itsetunnon kasvattaminen olisi ratkaisu tähän.
Ja en,tarkoita mitään "seksuaalista" huomiota vaan sitä että tajuat pärjääväsi omillasikin ja saisit kehuja pärjäämisestä ja myöskin vaikka ulkomuodosta.
Ehkä se mikä murtaa on se että tietää ettei koskaan riitä toiselle.