Mitä pitää opiskella jos haluaa rakentaa aurinkopaneelin
Tai muuten edistää ympäristön hyvinvointia?
Teini sanoi että haluaisi kehittää aurinkopaneelin jotta ei tarvitsisi enää lisätä maapallon hiilikuormitusta, ja alkoi samalla pohtia mitä pitäisi opiskella jotta voisi tehdä niin.
Ihana idealisti se on, menee ysille nyt. Mutta koska minäkään en tiedä mitä pitää opiskella jotta pääsee rakentamaan aurinkopaneelia, niin kysyn täältä, yksinkertsinen kun olen :D. Google ei antanut mitään hyvää vastausta.
Ekoasia ei siis ole mikään ohimenevä juttu vaan lapsi on ollut asiasta innostunut jo 5 vuotta. Kerännyt roskia ja pitänyt kirpputoreja, kaikkea tällaista pientä mutta hänelle tärkeää.
Ja kun sillä nyt reilun puolen vuoden päässä on se yhteishaku, niin mietin jos sille löytyisi jokin ala missä se voi yhdistää tuon ekoasiansa työhön, uskon että hän olisi onnellinen ja viihtyisi sellaisessa työssä. Jos nyt ei ihan aurinkopaneelia voi rakentaa niin jotain muuta aiheeseen liittyvää. Itse olen vaan ihan tietämätön kaikesta koulutukseen liittyvästä ja mitä kaikkea amiksessa nykyään onkaan tarjolla, tai voihan se lukioonkin toki mennä ja sieltä jotain korkeakouluun.
Yhtä mieltä tytön kanssa ollaan että halutaan katsoa aloja jo valmiiksi ettei tule sitten päivää ennen yhteishakua shokki ettei tiedä minne hakee.
Kommentit (20)
Tulipas kökkö tönkön kuuloinen otsikko. Inhottava 80 merkin rajoitus.
Jotain kaikenmaailman fysiikoita ja energiansiirtoteorioita ja matematiikkoja.
Sano että ryhtykööt insinööriksi.
Niitä nyt on jo vuosia sitten rakenneltu kursseilla, esim. Lapualla ammattikoululla, mikä se nykyään onkaan nimeltään. Kansalaisopistotyyppisesti niitä tehdään omiin tarpeisiin, ei ole kovin vaikea tehdä. Varmaan netistäkin löytyy siihenkin ohjeet tee-se-itse-miehille.
Jos asia oikeasti kiinnostaa, niin sillä amiksella ei tässä tehdä mitään. Lukioon, ja siellä pitkä matematiikka, pitkä fysiikka, pitkä kemia ja pitkä englanti. Pitkiä luonnontieteitä tarvitaan siksi, että opitaan oikeanlainen abstrakti ajattelutapa ennen kuin on liian myöhäistä. Englanti auttaa kovasti, koska oikeissa kouluissa aika suuri osa opinnoista on englanniksi.
Lukion jälkeen ainoa oikea suunta on Aalto-yliopisto ja diplomi-insinöörin paperit. Pari eri osoitetta palvelee tässä.
Insinööritieteiden korkeakoulusta löytyy energia- ja-lvi-tekniikka, jonka alla on vaikka mitä pääaineita: http://studyguides.aalto.fi/eng/2015-di/fi/energia-ja-lvi-tekniikka/paaaineet.html Näillä tiedoilla voidaan sitten käsitellä asiaa aika korkealla, yhteiskunnallisella tasolla. Mutta myös kertyy sellaista matalan tason osaamista, jonka avulla voidaan suunnitella ihan konkreettisia järjestelmiä.
Jos nuorta kiinnostaa nimenomaan se aurinkopaneelien toimivuus, suunnittelu ja kehitys, niin Aallosta löytyy myös perustieteiden korkeakoulu, josta löytyy mm. teknillinen fysiikka -nimellä kulkeva DI-ohjelma. Tuolla selviää miten ne paneelit oikeasti toimivat ja paljon muuta materiaalien ominaisuuksista. http://studyguides.aalto.fi/sci/2015-engphys/majors.html Tämä on siis paljon alemman tason hommaa, ja muodikkaat hiilinanoputket ja muut outoudet menevät tänne. Suurimmat tulevaisuuden mullistukset lähtevät juuri teknillisestä fysiikasta. MRI (magnettikuvat) ja muutkin vastaavat menevät tähän kategoriaan.
Ei kannata pelästyä vaikeita nimiä tai outoja sanoja, vaan kannattaa antaa palaa juuri siihen suuntaan mihin oma sisäinen tuli vie. Jos nyt mennään ysille, on tässä vielä ainakin kolme vuotta aikaa miettiä, ennen kuin tarvitsee tehdä yhtään päätöstä. Oli miten oli, kannattaa ottaa tosissaan se matikka/fysiikka/kemia -yhdistelmä lukiossa. Niiden oppiminen myöhemmin on pirun vaikeaa, ja valitettavasti tieteen ja tekniikan kieli pohjautuu aika lailla juuri näihin.
Töitä alalla riittää, ja jos asia oikeasti kiinnostaa on uusien asioiden luominen ja tutkiminen erittäin palkitsevaa. Pääsee mukaan sellaiseen maailmaan josta ei voinut edes uneksia ennalta.
Melkein millä vain alalla voi tehdä töitä ekologisemmin. Lapsesi voi olla vaikka vaatesuunnittelija joka luo muotia kierrätysmateriaaleista ja näin tarjoaa kuluttajille ekologisemman vaihtoehdon. Taivas vain on rajana alaa valitessa. Tai ekokampaamoyrittäjä. Luomuravintoloitsija. Toki omaa viitseliäisyyttä tarvitaan.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 23:05"]
...
Lukion jälkeen ainoa oikea suunta on Aalto-yliopisto ja diplomi-insinöörin paperit.
...
[/quote]
Hyvä vastaus. Meinasin vastata, mutta mitäpä tässä toistamaan, kun ehdit ensin.
Teknillinen fysiikka/energiatekniikka/materiaalifysiikka on hyvin mielenkiintoinen ala, jos rahkeet riittävät.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 22:38"]
Tai muuten edistää ympäristön hyvinvointia?
Teini sanoi että haluaisi kehittää aurinkopaneelin jotta ei tarvitsisi enää lisätä maapallon hiilikuormitusta, ja alkoi samalla pohtia mitä pitäisi opiskella jotta voisi tehdä niin.
Ihana idealisti se on, menee ysille nyt. Mutta koska minäkään en tiedä mitä pitää opiskella jotta pääsee rakentamaan aurinkopaneelia, niin kysyn täältä, yksinkertsinen kun olen :D. Google ei antanut mitään hyvää vastausta.
Ekoasia ei siis ole mikään ohimenevä juttu vaan lapsi on ollut asiasta innostunut jo 5 vuotta. Kerännyt roskia ja pitänyt kirpputoreja, kaikkea tällaista pientä mutta hänelle tärkeää.
Ja kun sillä nyt reilun puolen vuoden päässä on se yhteishaku, niin mietin jos sille löytyisi jokin ala missä se voi yhdistää tuon ekoasiansa työhön, uskon että hän olisi onnellinen ja viihtyisi sellaisessa työssä. Jos nyt ei ihan aurinkopaneelia voi rakentaa niin jotain muuta aiheeseen liittyvää. Itse olen vaan ihan tietämätön kaikesta koulutukseen liittyvästä ja mitä kaikkea amiksessa nykyään onkaan tarjolla, tai voihan se lukioonkin toki mennä ja sieltä jotain korkeakouluun.
Yhtä mieltä tytön kanssa ollaan että halutaan katsoa aloja jo valmiiksi ettei tule sitten päivää ennen yhteishakua shokki ettei tiedä minne hakee.
[/quote]
DI:ksi
Olen kehittänyt paneeleita ja se ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä. Itse lukenut teknillisellä puolella yliopistolla, mutta ihan asentajan taidoilla perus kokoaminen onnistuu. Lämpöpaneeli vaatii putkiosaamista ja termodynamiikan ymmärrystä. Sähköpaneelissa kemia on itseasiassa termodynamiikan kanssa hyödyllisempiä kuin sähkötekninen osaaminen, lisäksi pinnoitusten ja optiikan tuntemuksesta on molemmissa hyötyä.
Tällä hetkellä kaikkein tärkein kehitettävä kohde on lämpö- ja sähköpaneelin sopiva yhdistelmä. Sähköpaneelien suurin ongelma on materiaalien hinta ja heikot hyötysuhteet siihen nähden. Lisäksi, kun nykymateriaaleilla sen tuottavuus tippuu lähes nollaan panelin lämmetessä, jota tapahtuu joka tapauksessa lämpimimpinä aurinkoisina päivinä. Yhdistelmän etu on, että siinä vettä lämmitettäessä saadaan jäähdytettyä sähköpiirejä ja tuottavuus pysyy parempana. Lämpöpaneli itsessään tuottaa todella hyvin, takaisinmaksu on hyvä. Yhdistelmäpanelissa kuitenkaan lämpö ei saisi sähkön hyötysuhteen takia nousta mielellään päälle 40, eli vesi olisi hyvää lattialämmitykseen, mutta kuka sitä kaipaa lämpimimmillä säillä, kun tuotto on parasta. Käyttöveteen, eli hanassa 40 on vielä haaleaa.
Jos saisi sähköpanelin, joka tuottaisi lähelle sen nominaalituoton yli 70 asteessa, se toimisi loistavasti yhdistelmäpanelissa, koska siitä saisi kunnolla hyödynnettyä lämmönkin.
En tiedä tuohon vastausta mutta yhtenä aamuna juuri heränneenä tuli mietittyä saisiko tuulivoimaloiden siipiin liitettyä aurkinkopaneeleitakin...
Kannattaa mennä Sunerille töihin! :O Vai menikö se konkkaan...
Muutama, vähän helpommin lähestyttävä linkki tuonne Aaltoon:
http://www.aalto.fi/fi/studies/education/programme/teknillinen_fysiikka_matematiikka/
http://www.aalto.fi/fi/studies/education/programme/energia_ymparistotekniikka/
Jälkimmäisessä on joku pieni mainosvideokin.
Juu, jos lapseni lukioon päätyy niin luonnontieteiden ja matikan takia hän sinne menisi. Niiden tunneilta ala-asteella hänellä tuo ympäristöasia-kiinnostuskin alkoi, ja kymppejä on saanut aina, kaipa koska häntä niin kovasti kiinnostaa nuo ympäristöasiat niin samalla kiinnostaa myös ne aineet.
Häntä kuitenkin pelottaa koska hän tietää että hänen kiusaajansa aikovat siihen lukioon, ja hän pelkää myös äidinkielen opettajaansa (joka laittaa kaikki oppilaat pitämään pitkiä esitelmiä yksin ja kiusattua ja ujoa lastani joskus jopa itkettää jos on esitelmä tulossa. Tämä ope siis pitää kursseja myös lukion puolella). Pitää puhua lapsen kanssa asiasta. Itsekin tavallaan toivon että hän menisi lukioon, keskiarvokin on hänellä päälle ysin, ilman taideaineita vielä parempi, mutta lopullinen päätös on toki yksin hänen. Jotenkin en vaan halua että toisinaan hysteerisen pelkoinen tyttäreni joutuisi olemaan kiusaajien kanssa samassa oppilaitoksessa pitempään kuin pakollista. Olen koettanut saada kiusaamista loppumaan mutta koulu ei tee mitään lukuisista yhteydenotoistani huolimatta. Meni taas vähän aiheen vierestä. Toki voisin yrittää saada lapsen toiseen lukioon. Matka vaan olisi suht pitkä.
En oikein tiedä mitä tässä tekisi, mitä lapselle pitäisi sanoa ja mikä olisi parasta hänelle. Vaikeaa. Haluan tosin että hän itse tekee päätöksen, enkä halua häntä painostaa. On minulla silti häneen valtaa tahtomattanikin, koska olemme niin paljon tekemisissä ja vanhempi on aina jonkinlainen esimerkki.
Ap
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 23:19"]
En tiedä tuohon vastausta mutta yhtenä aamuna juuri heränneenä tuli mietittyä saisiko tuulivoimaloiden siipiin liitettyä aurkinkopaneeleitakin...
[/quote]
Saa. Ongelmana on kuitenkin se kustannus etenkin tuottoon nähden. Tuulivoimalan lapojen suuntaa ei optimoida auringon mukaan, vaan ilman virtausten ja se kääntyy sen mukaan. Kun pinta ei ole kohtisuorassa, tuotto alenee siitä kohtisuoraksi projisoidulla pinnalla.
Sama kuin vaikka neliön 100x100 cm levy maan pinnalla. Jos kallistat kohtisuorassa aurinkoon olevaa levyä 10 cm alaspäin, aurinko osuu samalla sädemäärällä enää 90x100 cm paneliin. Jos kallistat vaikka 50 cm alaspäin, sama määrä auringon säteitä saa talteen kuin kohtisuorassa olevassa panelissa 50x100 cm alalla, eli hyötysuhde on alle puolet. Kun vielä käännät panelia 20 cm, se vähenee tuosta 50x90 cm:iin.
Eli pienellä sivuttaiskäännöllä ja 45 asteen kulmalla saat säteistä enää 40% talteen. Kun huomioi vielä alle 20% hyötysuhteen tuotto olisi tuolla kulmalla alle 8%. Aurinko paistaa vuorokaudessa keskimäärin 12 tuntia, joten vuorokausituotto panelin tuottokyvystä on alle 4% ja kun suureksi osaksi kulma on vielä heikompi, jää lavassa tuotto mitättömäksi.
Sitä pientä tuottoa varten pitäisi lapojen pyöriviin akseleihin lisätä vähähäviöinen sähkönsiirtomenetelmä. Jos kokonaisuutena ajattelee, on paljon paikkoja jonne panelit saa sijoitettua paremmin suunnattuna, helpommin ratkaisuin ja vähemmällä työllä.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 23:26"]
Juu, jos lapseni lukioon päätyy niin luonnontieteiden ja matikan takia hän sinne menisi. Niiden tunneilta ala-asteella hänellä tuo ympäristöasia-kiinnostuskin alkoi, ja kymppejä on saanut aina, kaipa koska häntä niin kovasti kiinnostaa nuo ympäristöasiat niin samalla kiinnostaa myös ne aineet.
Häntä kuitenkin pelottaa koska hän tietää että hänen kiusaajansa aikovat siihen lukioon, ja hän pelkää myös äidinkielen opettajaansa (joka laittaa kaikki oppilaat pitämään pitkiä esitelmiä yksin ja kiusattua ja ujoa lastani joskus jopa itkettää jos on esitelmä tulossa. Tämä ope siis pitää kursseja myös lukion puolella). Pitää puhua lapsen kanssa asiasta. Itsekin tavallaan toivon että hän menisi lukioon, keskiarvokin on hänellä päälle ysin, ilman taideaineita vielä parempi, mutta lopullinen päätös on toki yksin hänen. Jotenkin en vaan halua että toisinaan hysteerisen pelkoinen tyttäreni joutuisi olemaan kiusaajien kanssa samassa oppilaitoksessa pitempään kuin pakollista. Olen koettanut saada kiusaamista loppumaan mutta koulu ei tee mitään lukuisista yhteydenotoistani huolimatta. Meni taas vähän aiheen vierestä. Toki voisin yrittää saada lapsen toiseen lukioon. Matka vaan olisi suht pitkä.
En oikein tiedä mitä tässä tekisi, mitä lapselle pitäisi sanoa ja mikä olisi parasta hänelle. Vaikeaa. Haluan tosin että hän itse tekee päätöksen, enkä halua häntä painostaa. On minulla silti häneen valtaa tahtomattanikin, koska olemme niin paljon tekemisissä ja vanhempi on aina jonkinlainen esimerkki.
Ap
[/quote]
Mielestäni lapsen kannalta parasta on kuitenkin mennä lukioon. Ymmärrän toki että on raastavaa katsella kun oma lapsi kärsii, mutta tuo sinun lapsi on lahjakas, ja pidemmän päälle varmasti onnellisempi jos saa toteuttaa itseään sopivien haasteiden parissa. Lukiosta saa myös miettimisaikaa. En toki ole absoluuttinen totuus.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 23:41"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 23:19"]
En tiedä tuohon vastausta mutta yhtenä aamuna juuri heränneenä tuli mietittyä saisiko tuulivoimaloiden siipiin liitettyä aurkinkopaneeleitakin...
[/quote]
Saa. Ongelmana on kuitenkin se kustannus etenkin tuottoon nähden. Tuulivoimalan lapojen suuntaa ei optimoida auringon mukaan, vaan ilman virtausten ja se kääntyy sen mukaan. Kun pinta ei ole kohtisuorassa, tuotto alenee siitä kohtisuoraksi projisoidulla pinnalla.
Sama kuin vaikka neliön 100x100 cm levy maan pinnalla. Jos kallistat kohtisuorassa aurinkoon olevaa levyä 10 cm alaspäin, aurinko osuu samalla sädemäärällä enää 90x100 cm paneliin. Jos kallistat vaikka 50 cm alaspäin, sama määrä auringon säteitä saa talteen kuin kohtisuorassa olevassa panelissa 50x100 cm alalla, eli hyötysuhde on alle puolet. Kun vielä käännät panelia 20 cm, se vähenee tuosta 50x90 cm:iin.
Eli pienellä sivuttaiskäännöllä ja 45 asteen kulmalla saat säteistä enää 40% talteen. Kun huomioi vielä alle 20% hyötysuhteen tuotto olisi tuolla kulmalla alle 8%. Aurinko paistaa vuorokaudessa keskimäärin 12 tuntia, joten vuorokausituotto panelin tuottokyvystä on alle 4% ja kun suureksi osaksi kulma on vielä heikompi, jää lavassa tuotto mitättömäksi.
Sitä pientä tuottoa varten pitäisi lapojen pyöriviin akseleihin lisätä vähähäviöinen sähkönsiirtomenetelmä. Jos kokonaisuutena ajattelee, on paljon paikkoja jonne panelit saa sijoitettua paremmin suunnattuna, helpommin ratkaisuin ja vähemmällä työllä.
[/quote]
Näppäilyvirhe... Kun 100 cm ottaa 20 cm pois, tulee 80 cm. Eli kuului olla 50x80 cm eikä 50x90 cm. Myöhempi 40% on laskettu tuon 80 cm mukaan.
Lapsiparka. Itsekin kiusattuna kuitenkin sanon että ei kannata antaa kiusaamisen vaikuttaa mihinkään. Muuten kiusaajat saavat sen mitä sadistisuudessaan haluavatkin eli pilaavat lapsesi elämän. Yli ysin keskiarvolla lukioon kannattaa varmaan mennä. Jotkut ylempänä linkkasi jotain aiheeseen sopivia korkeakouluohjelmiakin.
Löysin tällaisen koulutusohjelman AMK:n puolelta jota voi myös harkita. Yliopistoista jotkut jo linkkasikin.
Teknillinen fysiikka, optiikka, materiaalitekniikka, termodynamiikka on esimerkiksi aihealueita, joissa tuohon paneudutaan. Todellisuudessa oikeastaan parhaiten maanviljelyksessä ja etenkin kasvihuoneiden puolella tunnetaan ainakin sen tuottavan puolen, auringon hyödyntäminen.
Olen itse ollut di:nä lämpöalalla auringon kanssa paljonkin tekemisissä ja jos olen jotain oppinut ihmisten kanssa keskustelussa, maanviljelijöiden auringon hyödyntämis osaamista ei kannata aliarvioida. Osaaminen on korkeammalla tasolla kuin monella, jotka työkseen ovat tekemisissä panelien kanssa.
Vitonen, voisiko olla tämä? En löytänyt muuta.
http://www.ammattikoulut.fi/education/sahko-ja-automaatiotekniikan-perustutkinto-sahkoasentaja-131214
Näytin lapselle nuo linkkien sivut, ja kerroin myös tuon mitä seiska sanoit että voi olla ekoyrittäjä monella alalla. Lapsi selaili eri koulutuksia pitkään ja hartaasti, ja totesi lopulta että haluaa sittenkin mennä lukioon. (Ennen on halunnut amikseen)
Aiotaan toki vielä katsella asiaa lapsen opon kanssa. Ja kiitos kaikille avusta.
ap