"Maanpuolustusvelvollisuus on Suomen perustuslain 127. pykälässä määritelty velvollisuus, jonka mukaan jokaisella kansalaisella on velvollisuus osallistua isänmaan puolustukseen tai avustaa sitä lain tarkemmin määräämällä tavalla"

12 luku

Maanpuolustus

127 §

Maanpuolustusvelvollisuus

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sodannkäynnin luonnemuuuttuu.

Siitä kunn jenkkien armeeija loi netiin niin teknologia ja tiedonvälitys on jo sen kautta muuttunut radikaaalisti.

Suomalaiinen oli ensimmäinen joka loi tekstiviestin.

Linuxi on myöös suomalainen.

Osa ruotsiakin

Linux on hyvä, mutta nykyään vain hyvin vähän suomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi. Katso kartasta.

Mutta mitä tämä tarkoittaa tämä Suomen puolustaminen? Tämähän on vaan maaplänttiä ja järviä. Tuskin se nyt näiden puolustamista tarkoittaa, ja siis ketä vastaan myös.

Nämä ovat hyviä kysymyksiä. Joku velvollisuus on, mutta tämän velvollisuuden täyttämisestä saa ties mitä rasismi- ja pahoinpitelysyytteitä (viittaan siihen, että maahan tulee jotain m u t i a i s i a).

Haloo? Miksi en saa puolustaa maata ulkopuolisia vastaan vaikka tämmöinen velvollisuus kuulemma on?

Uppia

Ruotsissa nämä taas juuri tällä hetkellä riehuvat, mutta sielläkään näitä vastaan ei saa puolustaa maata.

Jos joskus tulee liikekannallepano, ammun ensimmäisenä nämä Afrikan ja Lähi-idän väet pois kronologisesti.

Tuohan on oikeastaan aika mielenkiintoinen pointti. Onko "isänmaa" lakiteknisesti pätevä termi?

Sukupuolineutraalius puuttuu selvästi. Äidinmaa vai Isänmaa. Henkilömaa? 

Isäni ei omista ollenkaan maata. Onko minulla siis isänmaata?

Tontti joutaa mennä ja taloni aion tuikata vielä lähtiessäni palamaan .

Siihen päättyy  minun velvollisuuteni täällä ja suuntana on sitten  syntymämaani Brasilia.

(ihan hämäläis-karjalaisen avioliiton suomalaisia olivat kyllä vanhempani , mutta olivat siellä  siirtolaisina aikanaan ja vanhempi veljeni on siellä yhä.) 

Koska olen syntynyt siellä, on minulla oikeus saada maan passi halutessani.

Perheettömänä ja yksinäisenä minulla ei olisi täällä mitään puolustettavaa, enkä aio jäädä tänne kuolemaan, tai ehkä

vammautumaan pysyvästi.

Riski siihenhän on silloin erittäin  suuri.

Ja sitten sodan jälkeenhän olisivat taas esillä ne jälleenrakennuksen , säännöstelyn ja puutteen ajat, joille vuosille  sanon jo ne näin etukäteen ennakoiden  : 'Ei kiitos, ei minulle.

Olen kyllä  hengessä mukana, mutta en aio tuhlata täällä omaa elämääni'. 

Eli jos ihan  realistisesti katsottuna alkaa näyttämään siltä, että hyökkäys tänne on mitä todennäköisin ja vain enää ns. ajan kysymys, niin aion hankkia johonkin rahtilaivaan matkalipun ja vilkuttaa satamassa jäähyväiset tälle maalle.

Siksi seuraan kyllä tilannetta täällä jatkuvasti,esim Yleis radiosta, mutta mahdollisimman realistisesti ja sortumatta mihinkään muuhun, siis pelkkään sotahysterian lietsojien  (vain esim. jonkun lehden myyntiä edistämään tähtäävään) informaatioon ja 'mässäilyyn' aiheella .   

Totuutta tulevaisuudestamme täällä ei tietenkään voi sanoa  kukaan, mutta oma mielipiteeni on että ainakin tästä hetkestä katsottuna pidän itänaapurimme hyökkäystä tänne kyllä  äärimmäisen  epätodennäköisenä tulevaisuuden toteutumisen  vaihtoehtona.

Vierailija kirjoitti:

U p

Jos on Suomen perustuslaista kyse, niin eikö se isänmaa ole silloin se Suomi?

Mikä muu maa se voisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Niin, mitä ne kymmenettuhannet "nuorukaiset" tekevät, jos....?

Ne luikkivat ensimmäisinä pakoon. Silloin se lähi- itä onkin yht' äkkiä oudon turvallinen. Ruuhka rajalla, kun geelitukat jonottavat pois pääsyä.

Carioca kirjoitti:

Tontti joutaa mennä ja taloni aion tuikata vielä lähtiessäni palamaan .

Siihen päättyy  minun velvollisuuteni täällä ja suuntana on sitten  syntymämaani Brasilia.

(ihan hämäläis-karjalaisen avioliiton suomalaisia olivat kyllä vanhempani , mutta olivat siellä  siirtolaisina aikanaan ja vanhempi veljeni on siellä yhä.) 

Koska olen syntynyt siellä, on minulla oikeus saada maan passi halutessani.

Perheettömänä ja yksinäisenä minulla ei olisi täällä mitään puolustettavaa, enkä aio jäädä tänne kuolemaan, tai ehkä

vammautumaan pysyvästi.

Riski siihenhän on silloin erittäin  suuri.

Ja sitten sodan jälkeenhän olisivat taas esillä ne jälleenrakennuksen , säännöstelyn ja puutteen ajat, joille vuosille  sanon jo ne näin etukäteen ennakoiden  : 'Ei kiitos, ei minulle.

Olen kyllä  hengessä mukana, mutta en aio tuhlata täällä omaa elämääni'. 

Eli jos ihan  realistisesti katsottuna alkaa näyttämään siltä, että hyökkäys tänne on mitä todennäköisin ja vain enää ns. ajan kysymys, niin aion hankkia johonkin rahtilaivaan matkalipun ja vilkuttaa satamassa jäähyväiset tälle maalle.

Siksi seuraan kyllä tilannetta täällä jatkuvasti,esim Yleis radiosta, mutta mahdollisimman realistisesti ja sortumatta mihinkään muuhun, siis pelkkään sotahysterian lietsojien  (vain esim. jonkun lehden myyntiä edistämään tähtäävään) informaatioon ja 'mässäilyyn' aiheella .   

Totuutta tulevaisuudestamme täällä ei tietenkään voi sanoa  kukaan, mutta oma mielipiteeni on että ainakin tästä hetkestä katsottuna pidän itänaapurimme hyökkäystä tänne kyllä  äärimmäisen  epätodennäköisenä tulevaisuuden toteutumisen  vaihtoehtona.

Tässä esimerkki rohkeasta miehestä. Verratuna Ukrainalaisiin tosimiehiin, jotka eivät luikkineet pakoon, vaan jäivät puolustamaan maataan.

EI! VAIN ne, jotka ovat ASEVELVOLLISUUS nykyisiä ja käyneet Armeijan!

Ensimmäisinä luikkisivat pakoon nämä v. 2015 tulleet, ns. turvap a i kan hakijat, jotka jättivät naiset ja lapset taakseen, itse paetessaan lännen lihapatojen äärelle. Toisin kuin Ukrainan miehet, jotka puolustavat maataan valloittajalta.