"Ystävyyssuhteet solmitaan yleensä johonkin elämän tilanteeseen ja vaiheeseen ja sen motiivit ei auttamatta täyty sinne hautaan asti"
Tämä lauseenpätkä ällöttää minua :D Sitä aina hoetaan ystävyysketjuissa, ja juuri noin sanasta sanaan! Ihan ulkoa opeteltu rimpsu.
Minusta vaikka siinä on lohdullinen viesti olevinaan, eli joskus ystävyydet vaan loppuu ja se on yleistä, sen piiloviesti on myös että:
1) Ystävyys on joillekin hyväksikäyttöä tai todella pinnallista. Se "motiivi" joka ei täyty enää voi esim olla että vaihtaa harrastusta tai työpaikkaa. Eipä tainnut ystävä ollakaan se harrastushengailuihminen vaan jotain ajantapposeuraa? Miksi tätä sanotaan ystävyyssuhteeksi?
2) Tai miksi ystävyyksien annetaan mennä heti jos elämäntilanne on vähän eri? Kaikillahan elämä koko ajan muuttuu. Miksi se haittaa? Miksei pidetä kiinni vanhoista ystävistä vaikka toisella esim.vauva ja toisella ei? Herran jestas eikö muka muusta voi puhua kuin sen hetkisestä elämäntilanteesta, kumpikaan osapuoli?
3) Ylipäätään oksettavaa lässynläätä
Kommentit (13)
Ystävyyssuhteet solmitaan yleensä johonkin elämän tilanteeseen ja vaiheeseen ja sen motiivit ei auttamatta täyty sinne hautaan asti. #blessed #livelovelaugh
"Äiti, miksi isä ei halua tavata meitä?"
"Kultaseni, vanhemmuussuhteet solmitaan yleensä johonkin elämän tilanteeseen ja vaiheeseen ja sen motiivit ei auttamatta täyty sinne hautaan asti"
Ehkä ihmiset ajattelee tosi eri tavoin ystävyydestä. Minä esimerkiksi en ajattele, että ystävyys yhtäkkiä solmitaan vaan se rakentuu pikkuhiljaa, ja siinä sivussahan elämäkin muuttuu, ei sen pitäisi vaikuttaa ystävyyteen. Se, että ystävät tai puolisot itse muuttuvat ihmisinä on sitten eri asia.
Vierailija kirjoitti:
"Äiti, miksi isä ei halua tavata meitä?"
"Kultaseni, vanhemmuussuhteet solmitaan yleensä johonkin elämän tilanteeseen ja vaiheeseen ja sen motiivit ei auttamatta täyty sinne hautaan asti"
Just tämmönen lässytys vastaus :D
Vierailija kirjoitti:
"Äiti, miksi isä ei halua tavata meitä?"
"Kultaseni, vanhemmuussuhteet solmitaan yleensä johonkin elämän tilanteeseen ja vaiheeseen ja sen motiivit ei auttamatta täyty sinne hautaan asti"
Juuri tämä 😂
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ihmiset ajattelee tosi eri tavoin ystävyydestä. Minä esimerkiksi en ajattele, että ystävyys yhtäkkiä solmitaan vaan se rakentuu pikkuhiljaa, ja siinä sivussahan elämäkin muuttuu, ei sen pitäisi vaikuttaa ystävyyteen. Se, että ystävät tai puolisot itse muuttuvat ihmisinä on sitten eri asia.
Samoin ajattelen itse. Ja ymmärrän kyllä että joskus ihmiset vaan kasvaa erilleen, ettei vaan millään keksi enää puhuttavaa tai yhteistä, jotain sellaista. Mutta tuossa lauseessa mitä aina jaetaan puhutaan ihan selvästi motiiveista ja elämäntilanteista. Pakko vain hämmästellä että miten näin pinnallista p*skaa jaetaan näin mukadiippinä kelana..
Ymmärrän pointtisi, mutta yleensä ihmiset lähentyvät sen mukaan, mitä enemmän ovat tekemisissä toistensa kanssa. Ja etääntyvät, jos yhteydenpito vähenee. Eli jos nyt olet lasten kanssa kotona ja vietät päivittäin aikaasi naapurissa asuvan toisen äidin kanssa, väkisinkin suhteenne lähentyy. Et kuitenkaan odota lastesi kanssa iltaan asti ja lähde vasta sitten hiekkalaatikolle tai leikkipuistoon istumaan sen ystäväsi kanssa, joka on päivät töissä. Iltalenkilläkin todennäköisesti käyt sen ystäväsi kanssa, joka asuu lähellä, etkä sen, joka muutti 500 kilometrin päähän.
Mä ajattelen niin, ettei ystävyys lopu, mutta se muuttaa muotoaan, jos ollaan tekemisissä yhä harvemmin ja harvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi, mutta yleensä ihmiset lähentyvät sen mukaan, mitä enemmän ovat tekemisissä toistensa kanssa. Ja etääntyvät, jos yhteydenpito vähenee. Eli jos nyt olet lasten kanssa kotona ja vietät päivittäin aikaasi naapurissa asuvan toisen äidin kanssa, väkisinkin suhteenne lähentyy. Et kuitenkaan odota lastesi kanssa iltaan asti ja lähde vasta sitten hiekkalaatikolle tai leikkipuistoon istumaan sen ystäväsi kanssa, joka on päivät töissä. Iltalenkilläkin todennäköisesti käyt sen ystäväsi kanssa, joka asuu lähellä, etkä sen, joka muutti 500 kilometrin päähän.
Mä ajattelen niin, ettei ystävyys lopu, mutta se muuttaa muotoaan, jos ollaan tekemisissä yhä harvemmin ja harvemmin.
Ehkä tuo on ihan luonnollista vielä. Mutta sitten on niitä jotka tätä lausetta jakaa, jotka ihan tylysti vaan antaa sen vähän etääntyneen ystävyydenkin kuolla. Nämä ghostaajat ja muut. Heiltä voi tätä lässytystä myös kuulla. Motiivit ei täyty enää kun kaveri muutti, joten numero roskiin. Ja sitä elämänneuvoa sitten jaellaan tosi syvälliseen tyyliin.
Vaikka minusta se ei ole mikään syy heittä ystävyyttä pois tuolla tavalla. Tapaa vaan sitten harvemmin, ja ehkä joskus lähentyy taas, jos niin käy. Ystävän merkitys ei kuitenkaan katoa sillä sekunnilla kun elämät menee eri suuntiin.
Mutta siis pakko vaan todeta että ehkä tosiaan ajattelen ystävyydestä vähän eri tavalla kuin he. Mielestäni suoraan sanottuna syvällisemmin kuin nuo mukasyvälliset lauseen jakajat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi, mutta yleensä ihmiset lähentyvät sen mukaan, mitä enemmän ovat tekemisissä toistensa kanssa. Ja etääntyvät, jos yhteydenpito vähenee. Eli jos nyt olet lasten kanssa kotona ja vietät päivittäin aikaasi naapurissa asuvan toisen äidin kanssa, väkisinkin suhteenne lähentyy. Et kuitenkaan odota lastesi kanssa iltaan asti ja lähde vasta sitten hiekkalaatikolle tai leikkipuistoon istumaan sen ystäväsi kanssa, joka on päivät töissä. Iltalenkilläkin todennäköisesti käyt sen ystäväsi kanssa, joka asuu lähellä, etkä sen, joka muutti 500 kilometrin päähän.
Mä ajattelen niin, ettei ystävyys lopu, mutta se muuttaa muotoaan, jos ollaan tekemisissä yhä harvemmin ja harvemmin.
Ehkä tuo on ihan luonnollista vielä. Mutta sitten on niitä jotka tätä lausetta jakaa, jotka ihan tylysti vaan antaa sen vähän etääntyneen ystävyydenkin kuolla. Nämä ghostaajat ja muut. Heiltä voi tätä lässytystä myös kuulla. Motiivit ei täyty enää kun kaveri muutti, joten numero roskiin. Ja sitä elämänneuvoa sitten jaellaan tosi syvälliseen tyyliin.
Vaikka minusta se ei ole mikään syy heittä ystävyyttä pois tuolla tavalla. Tapaa vaan sitten harvemmin, ja ehkä joskus lähentyy taas, jos niin käy. Ystävän merkitys ei kuitenkaan katoa sillä sekunnilla kun elämät menee eri suuntiin.
Olen kanssasi ihan samaa mieltä, varsinkin tuosta jälkimmäisestä kappaleestasi.
Jos hyvä ystäväni, jonka kanssa olen paljon tekemisissä, muuttaisi vaikka Marokkoon, haluaisin kyllä edelleen kuulla usein, mitä hänelle kuuluu, vaikka live-tapaamiset toteutuisivatkin enää kerran viidessä vuodessa.
Copy pastettaako kaikki tuon aina jotka tuota jakaa, eihän kukaan sano oikeassa elämässäkään tuollaista? Luen tuon sellaisella ylimielisen "voimaantujan" ja "eheytyjän" lässyn lää äänellä.