en ymmarra sellaista lapsen vanhempaa/huoltajaa, joka ei osallistu lapsensa paivakodin/koulun vanhempainiltoihin,,,, vaikka olisi mahdollista. tunnetko tallaisia vanhempia?

Ja kyse ei todellakaan ole sitä, ettenkö välittäisi lapsestani erittäin paljon. Välittämisen osoitan kyllä lapselle ihan suoraan, en päiväkodin henkilökunnalle tai muille vanhemmille.

Luokan yleisestä ilmapiiristä, mahdollisista ongelmista ja kiusaustapauksista puhuttaessa on paikalla normaalisti vain kiusattujen vanhemmat tai sivustakatsojien vanhemmat.

Riehupetterin tai Vinkuiinan äidit pelkäävät ilmeisesti, että heidän henkilökohtaisiin ongelmiinsa puututaan kaikkien vanhempien läsnäollessa, mikä ei ole totta.

jos et ole kiinnostunut paikasta jossa lapsi viettää suuren osan hereilläoloajastaan niin mielestäni sinua ei kiinnosta lapsesi elämä.



Pk ja koulu on lapselle tosi iso juttu

Vierailija:

Olen todella ujo ja kaikki äidit tuntevat toisensa vuosien takaa ja kahvittelevat harva se päivä toistensa kanssa.

En ole halunnut/päässyt V. I. P äitien ja isien juorukerhoon.

Minä en tunne heitä kunnolla(olen muuttanut neljä vuotta sitten), tuttavapiirini on lähinnä nykyisiä työkamuja,opiskeluaikaisia kavereita,lapsuudenystäviä.

3

Minulla on samoja kokemuksia. En ole erityisen ujo, mutta inhoan tällaisia kuppikuntia ja sisäpiirejä. Muutimme sitten isoon kaupunkiin eikä täällä ole enää tätä ongelmaa.

Vanhempainillan tarkoitushan ei kai olekaan olla toisten vanhempien kanssa, mutta kyllä se vaan tuntuu vastenmieliseltä, jos kukaan ei vaivaudu tervehtimään ja muut vain keskustelevat keskenään. Myös hoitajat olivat monen vanhemman kanssa tuttuja tai naapureita ja toivat sen myös esille ja se vielä vahvisti ulkopuolisuuden tunnettani.

Olin juuri tarhan tapaamisessa ja siellä käsiteltiin ryhmäkoot, uudet ja vanhat lapset, kiusaamistapaukset (miten ne hoidetaan), syksyn ohjelma, ohjaajat (heidän koulutus) jne.

Sain paljon hyvää tietoa.



Ei siellä ehdi omasta lapsesta jutella, mutta eihän se ole tarkoituskaan.



Ihmettelen aiemmin vastannutta, joka meinasi, että ei viitsi edes lapsensa kehityskesusteluissa käydä, koska haluaa karsia " kaiken turhan" . Minusta nämä henkiökohtaiset keskustelut ovat mitä tärkeimpiä.

Juttelen päivittäin ohjaajien kanssa, mutta asioita on hyvä käydä listan kanssa läpi, sillä AINA tulee esille jotain, mistä itse ei ehkä tiedä (niin hyvää, kuin pahaakin). On hyvä tarkistaa, että itsellä ja ohjaajilla on samat linjat (kasvatusasioissa esim.).

On myös mukavaa kuulla, miten oma lapsi on kehittynyt juuri tarhan piirissä ja miten kaverisuhteet ovat kehittyneet.

Itse olen ap:n tavoin ihmetellyt, miksi jotkut eivät vanhempainilloissa käy. Nyt tämän syksyisen vanhempainillan jälkeen tuli minullekin sellainen olo, että aika turhaa on...En saanut mitään irti koko illasta. Päiväkodin henkilökunta järjestää typeriä vanhempien hauskuutusjuttuja, jotka pelkästään nolottavat.

Ja se keskustelu sitten...aaargh! Aivan turhanpäiväistä suun aukomista 2 tuntia. Vanhemmat maalailevat ruusunpunaisia kuvioita lapsen yksilöllisestä huomiomisesta kun päiväkodin henkilkökunta koettaa pitää silmien pyörittelynsä kurissa. Kaikki hymyilevät ja nyökyttelevät ja ovat mahd. teennäisiä.



Mutta. Aion käydä joka ikisessä vanhempainillassa (mieheni on pyytänyt säästämään hänet...ja suon sen armon hänelle niin kauna, kuin en itse pääse, silloin mies joutuu menemään), joka lapsilleni järjestetään. Sen vuoksi, että se on lapselle tärkeää tietää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita hänen asioistaan. Lapsen vuoksi istun illan läpi.

miten päiväkodin väki on illan järjestänyt. Siinä näkee vähän eri vinkkelistä, millaisia tyyppejä he ovat ja osaa sitten taas paremmin kommunikoida heidän kanssaan. Minusta on myös tärkeää ymmärtää yleisemmin just näitä ryhmäkoko, paljonko uusia lapsia, mitkä mallit ongelmatilanteisiin puuttumisiin jne., ymmärtää sitten paremmin koko ryhmän toimintaa.



Ja tosiaan lapselle on tärkeää, että vanhemmat käy niissä päiväkodin ja koulun jutuissa. Ainakin meidän lapsille on. Mutta ehkei sitten niitten lapsille, jotka välittää sen viestin jo pienille, että " me otetaan kaikki irti mikä meille kuuluu ja muuten touhusta viis välitetään" .

Veikkaan kuitenkin olevani paremmin selvillä hoitopaikasta kuin monet muut. Jään meinaan joka päivä hoitopaikkaan keskustelemaan n. puoleksi tunniksi. Samalla tapaan muita vanhempia ja saan keskustelua kaikesta tapahtuneesta ja nään yleisen ilmapiirin. Eli viikossa vietän aikaa n. 2h hoidossa, kuukadessa n. 8h..



Sallikaa mun nauraa kun tuutte väittämään etten välitä lapsistani tai etten ole selvillä heidän elämästään, vaikken vanhempainilloissa enää istu. En saanut niistä mitään irti.

Minähän olen hyvä vanhempi, kun käyn lapseni vanhempainilloissa istumassa. Ei hyvää päivää! Kyllä se ap niin on, että hyvään vanhemmuuteen tarvitaan paljon kaikkea muuta!

Ja syy on se että olen yh, enkä yksinkertaisesti ole saanut lapsenvahtia kyseiselle ajalle...



Ja tuo yksi kerta, jolloin pääsin oli sellainen, että päiväkodin porukka oli järjestänyt liukuvan " vanhempainillan" klo 15-16.30 välisenä aikana, jolloin lapset jäivät pihalle leikkimään muutaman hoitajan kanssa ja muutama hoitaja veti tilaisuutta, jossa sai keskustella päiväkodin asioista ja esittää toivomuksia ja niin edelleen..



Ja tuo kieltämättä toimi hyvin ;) Kun lasta tuli hakemaan, kävi samantien tilaisuudessa ja sen jälkeen pysty lähteen kotiin, eikä tarvinnut enään iltaa vasten lähteä mihinkään ;)

Vierailija:

Veikkaan kuitenkin olevani paremmin selvillä hoitopaikasta kuin monet muut. Jään meinaan joka päivä hoitopaikkaan keskustelemaan n. puoleksi tunniksi. Samalla tapaan muita vanhempia ja saan keskustelua kaikesta tapahtuneesta ja nään yleisen ilmapiirin. Eli viikossa vietän aikaa n. 2h hoidossa, kuukadessa n. 8h..

.

Juuri tällaisten vanhempien takia on joskus vaikea hoitopäivän aluksi tai lopuksi saada puhua jostain tärkeästä hoitajien kanssa, jos joku " varaa" itselleen yksityisajan puoleksi tunniksi. Joskus voi olla asioita, joita haluaa sanoa vain hoitajalle, ei kellekään vieressä kuuntelevalle äidille tai isälle.

Ja joka perheestä osallistu jompikumpi vanhempi ;) Eli ei hullumpi idea...

Joskus aikanaan kävin koululaisten vanhempainilloissa - tarhassa ei ole yksikään lapsistamme ollut. Tyhjänpäiväistä lötinää, joissa juuri samat henkilöt aukovat päätään ja vetkuttelevat ja pitkittävät joutavilla kommenteillaan ja kyselyillään muutenkin puuduttavaa iltaa. Tai sitten opettaja keksii typeriä ryhmätöitä, ja minä en ujona ihmisenä niistä tykkää yhtään. Vanhempainvarteissa saa kuulla, että lapsella menee hyvin koulussa ja kavereita on, ovat sosiaalisia ja kilttejä. Tämän tiedän ilman koululle raahautumistakin. Jos tulee jotain mieltäpainavaa, saan opettajaan yhteyden, mutta toistaiseksi ei sellaisia tilanteita ole tullut. Ja lapsistamme välitän ihan varmasti ja myös osoitan sen heille.