Lue keskustelun säännöt.
Jos kokisimme sodan, maslovin tarvehierarkian vähemmän tärkeät asiat menisivät syrjään.
06.03.2022 |
Siis useimmilla ja moneksi vuodeksi.
Nyt meillä on ollut mahdollisuus nauttia niistä vähemmän tärkeistä asioista. Sota aiheuttaisi sen, että hyvä kun perustarpeet tyydyttyy.
Olemme kokeneet käsittämättömän yltäkylläisyyden.
Kommentit (22)
Ei, kyllä influensserien merkitys tulee säilymään. Kukapa nyt ei haluaisi sodan keskellä nähdä Sofia Blörffiä Dubaissa keikistelemässä. Ja kyllä sodassakin uusin iPhone on olemassaolon edellytys. Ja ilman avocado-goji voimasmoothieta ei rynkky nouse eikä sinko ammu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* MasloW'n
Ja lisäksi: toi "tarvehierarkia" on kirjaimellisesti pelkkä pyramidihuijaus. Jos tutkii vähänkään oikeaa sotahistoriaa, huomaa kyllä että ihmiset ovat tehneet taidetta nälkäkuolemankin uhatessa.
Maslow'n tarvehierarkia, johon monesti vedotaan, on höpöhöpöä. Jopa Maslow'n itsensä mielestä. Pyramidi on romahtanut jo aikaa sitten.
"Vuonna 1943 amerikkalainen psykologi Abraham Maslow julkaisi artikkelin, jossa hän hahmotteli ihmisten tarpeiden hierarkian. Useimmat meistä muistavat sen jo kouluajoilta.
Maslow’n mukaan tarpeemme ovat kuin pyramidi. Meillä on perustarpeet, joiden päälle muut tarpeet rakentuvat.
PYRAMIDI rakentuu viidestä tasosta. Ensimmäisenä ovat fysiologiset tarpeet, jotka liittyvät hengissä säilymiseen. Sen päälle tulevat turvallisuuden tarve, sosiaaliset tarpeet ja arvostetuksi tulemisen tarve.
Aivan ylimpänä keikkuu itsensä toteuttamisen tarve. Luovuus, moraali ja ongelmanratkaisukyky. Kulttuuri ja taide.
Tätä ylintä, korkeinta tarvetta voi Maslow’n mukaan tyydyttää vasta, kun perustarpeet on täytetty.
VIELÄ tänäkin päivänä Maslow’n tarvehierarkia on maailman tunnetuin motivaatioteoria.
Se on sitä, vaikka teorialla ei ollut mitään empiiristä tutkimuspohjaa. Jopa Maslow kritisoi omaa teoriaansa.
Silti Maslow’n tarvehierarkiaa pidetään arkipuheessa jopa jonkinlaisena ihmisten tarpeiden universaalina peruskuvauksena, vaikka motivaatioteoriat ovat menneet vuosikymmeniä eteenpäin.
Luin osana Aalto-yliopiston johtajuuskurssia tutkija Susan Fowlerin Harvard Business Review’ssä jo vuonna 2014 julkaistun artikkelin. Sen mukaan meidän olisi korkea aika hylätä pyramidimalli ja pohjata tekeminen uudempaan tutkimukseen."
"Kaikenlaisilla ihmisillä ympäri maailmaa on tarpeita, joita Maslow piti hierarkian korkeimpina. Ne ovat heille lähes elintärkeitä, vaikka heidän hierarkian alimmat perustarpeensa eivät ole täyttyneet.
Ihmiset tekevät taidetta, vaikka heidän tilanteensa on turvaton.
Ihmiset auttavat muita, vaikka heillä itsellään ei ole työpaikkaa.
Ihmiset menevät naimisiin, vaikka heidän sairautensa hoito on jo tuloksettomana lopetettu.
Pyramidi on romahtanut."
Toki itsestään selvää, mutta överiksi on menneet ihmisten itsekkäät vaatimukset oman täydellisen mielihyvän saavuttamiseksi.
Tärkeiden asioiden ymmärtäminen palaisi sodan myötä.
Tämä on huono esimerkki. Tykkään kyllä koirista. Verratkaa ilotulitusrakettien pelästyttämiä koiria ja vaatimuksia sen vuoksi rakettien lopettamiseksi suhteessa siihen, mitä koirat kärsivät sodassa.
Vierailija kirjoitti:
* MasloW'n
Ja lisäksi: toi "tarvehierarkia" on kirjaimellisesti pelkkä pyramidihuijaus. Jos tutkii vähänkään oikeaa sotahistoriaa, huomaa kyllä että ihmiset ovat tehneet taidetta nälkäkuolemankin uhatessa.
Maslow'n tarvehierarkia, johon monesti vedotaan, on höpöhöpöä. Jopa Maslow'n itsensä mielestä. Pyramidi on romahtanut jo aikaa sitten.
"Vuonna 1943 amerikkalainen psykologi Abraham Maslow julkaisi artikkelin, jossa hän hahmotteli ihmisten tarpeiden hierarkian. Useimmat meistä muistavat sen jo kouluajoilta.
Maslow’n mukaan tarpeemme ovat kuin pyramidi. Meillä on perustarpeet, joiden päälle muut tarpeet rakentuvat.
PYRAMIDI rakentuu viidestä tasosta. Ensimmäisenä ovat fysiologiset tarpeet, jotka liittyvät hengissä säilymiseen. Sen päälle tulevat turvallisuuden tarve, sosiaaliset tarpeet ja arvostetuksi tulemisen tarve.
Aivan ylimpänä keikkuu itsensä toteuttamisen tarve. Luovuus, moraali ja ongelmanratkaisukyky. Kulttuuri ja taide.
Tätä ylintä, korkeinta tarvetta voi Maslow’n mukaan tyydyttää vasta, kun perustarpeet on täytetty.
VIELÄ tänäkin päivänä Maslow’n tarvehierarkia on maailman tunnetuin motivaatioteoria.
Se on sitä, vaikka teorialla ei ollut mitään empiiristä tutkimuspohjaa. Jopa Maslow kritisoi omaa teoriaansa.
Silti Maslow’n tarvehierarkiaa pidetään arkipuheessa jopa jonkinlaisena ihmisten tarpeiden universaalina peruskuvauksena, vaikka motivaatioteoriat ovat menneet vuosikymmeniä eteenpäin.
Luin osana Aalto-yliopiston johtajuuskurssia tutkija Susan Fowlerin Harvard Business Review’ssä jo vuonna 2014 julkaistun artikkelin. Sen mukaan meidän olisi korkea aika hylätä pyramidimalli ja pohjata tekeminen uudempaan tutkimukseen."
"Kaikenlaisilla ihmisillä ympäri maailmaa on tarpeita, joita Maslow piti hierarkian korkeimpina. Ne ovat heille lähes elintärkeitä, vaikka heidän hierarkian alimmat perustarpeensa eivät ole täyttyneet.
Ihmiset tekevät taidetta, vaikka heidän tilanteensa on turvaton.
Ihmiset auttavat muita, vaikka heillä itsellään ei ole työpaikkaa.
Ihmiset menevät naimisiin, vaikka heidän sairautensa hoito on jo tuloksettomana lopetettu.
Pyramidi on romahtanut."
On tuokin totta. Kiinnostavaa.
Ap
Loppuisi se vihervassarointi ja ihmisten kyttääminen ja kyykyttäminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pidän tätä henkisesti terveenä kehityksenä. Nyt kun on ollut liikaa mahdollisuuksia ja kaikenlaista turhuutta on syntynyt ihan käsittämättömiä ilmiöitä. On hyvä jos tällaiseen ei ole varaa, niin joutuu elämään todellisuudessa vaihteeksi.
Toisen maailmansodan aikaan Leningradia (nyk. Pietari) piiritettiin satojen päivien ajan, ihmiset alkoivat kuolla nälkään, kissat ja koirat syötiin ja jopa kuolleiden ruumiista katosi kappaleita.
Tästäkin huolimatta kaupunki ja sen asukkaat suojelivat Eremitaasia sekä yhtä maailman tärkeimmistä taidekokoelmista oman henkensä uhalla. Museoon evakuoitui n. 2000 kaupungin asukasta, jotka jokaisen pommituksen jälkeen auttoivat siivoamaan lasinsirpaleita ja tiilenkappaleita pois ja suojaamaan taide-esineitä, joita ei voitu kuljettaa suojaan. Museon koko hengissä oleva henkilökunta, joka ei ollut rintamalla, asui piirityksen ajan museossa ja antoi opastuskierroksia siviileille ja sotilaille, kuvaillen ääneen tauluja, jotka olivat olleet nyt tyhjissä kehyksissä.
"The Hermitage lost some treasures and sustained enormous damage during the siege, but the incredible foresight, planning, organization and hard work of a very small staff that was helped by soldiers, sailors, and citizens of Leningrad, saved one of the most important collections of art in the world."
"Over two thousand people lived in the shelters of the Hermitage and the rest of the Winter Palace during the siege. After each bombardment, soldiers and those that lived there boarded the destroyed windows, cleaned the debris and tried to salvage chandeliers and ornaments from the walls. Director Orbeli and other guides managed to give tours to the soldiers describing the paintings that would have been hanging from those empty frames in the different galleries. One example of the situation inside the Hermitage’s shelters was narrated as follows: “By this time the daily bread ration in Leningrad was 125 grams per person. This sketch depicts a thin, bony palm stretched out holding four small crumbs of bread. The fingers are long, thin, and crooked, perhaps representing rheumatism that many Hermitage workers, including Director Orbeli, suffered from throughout the siege”."
Kun museon putket jäätyivät talvella ja halkesivat kellarissa, museon oppaat (perinteisesti vanhoja naisia) menivät pelastamaan esineitä täydellisessä pimeydessä, jäätävän kylmässä pakkasessa.
"There were countless acts of bravery displayed to protect and salvage the art collection during those months of the siege. Ludmilla Voronikhina, an art historian at the Hermitage tells one of them: “In the winter, freezing water from a burst pipe flooded the cellar. A team of elderly lady museum guides came to the rescue, descending to the ice-cold underground lake in total darkness, treading gingerly in rubber waders to avoid crushing the submerged vases, dinner services, and Meissen shepherdesses underfoot.”"
https://www.meb3art.com/blog/the-hermitage-and-its-extraordinary-evacua…
Joten kyllä, jos kokisimme sodan, huomaisimme, mikä on todella tärkeää - eikä se välttämättä olisi ruoka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvehierarkia on puutaheinää, kyllä on tosiaan taidetta tehty kuoleman partaalla jne.
Vaikka on sitä itsekin miettinyt, että olisin ihan tyytyväinen jos en enää ikinä pääsisi ulkomaille (rakastan matkustelua!), jos vaan turvassa saisi elää. Mutta eipä sitä saa tuollaista vaihtokauppaa tehdä, että jos lupaa ettei matkusta niin sitten ei sotaa voi tulla.
Eikös mm. Tolkien luonnostellut tarinoitaan sotatantereella?
Niin, Maslow jo nimenä venäläinen. Tärkeä pointti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maslovin tarvehierarkia on käsitteellinen rakennelma, joka ei perustu koeteltuun empiriaan vaan nojatuolipsykologiaan. Nyt kun tämä on saatu alta pois, niin juu, samaa mieltä siitä, että täällä päin maailmaa asiat ovat olleet käsittämättömän hyvin. Se epävarmuus mitä olemme parin viime vuoden aikana kokeneet, on normaalia arkipäivää kehdosta hautaan suuressa osassa maailmaa.
Khaleed al-Assad ei ole ns. taviksille tuttu nimi, mutta suomalaisissakin arkeologiapiireissä hänet tunnettiin. Hän oli syyrialainen arkeologi, jonka elämäntyönä oli ikivanhan Palmyran kaupungin tutkiminen ja suojelu. (Palmyra on Unescon maailmanperintökohde.) Al-Assad kiersi ympäri maailmaa ja Eurooppaa luennoimassa antiikin ajoista.
Kun ISIS valtasi Palmyran vuonna 2015, se vangitsi al-Assadin jotta saisi tietää, minne kaupungista kaivettuja arvokkaita antiikkiesineitä oli piilotettu sodan alkuaikoina. Al-Assad ei kertonut mitään edes kidutettuna. ISIS teloitti hänet julkisesti.
Khaleed al-Assad oli 81-vuotias. Palmyran aarteet säilyivät piilossa loppuun asti.
"Mr Karim said IS militants had tried to extract information from Mr Asaad about where some treasures were hidden.
He described Mr Asaad as "one of the most important pioneers in Syrian archaeology in the 20th Century".
The murder has been denounced as a "horrific act" by Unesco, the UN cultural organisation.
"They killed him because he would not betray his deep commitment to Palmyra," Unesco Director General Irina Bokova said in a statement.
"His work will live on far beyond the reach of these extremists," she said. "They murdered a great man, but they will never silence history.""
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisetkin ahdistuisi oikeista ongelmista Afrikan tähden sijaan. Kukaan ei tarvitsisi sen takia kriisiapua enää.
Vierailija kirjoitti:
Niin, Maslow jo nimenä venäläinen. Tärkeä pointti.
Onko Putin-trolli?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hard times create strong men
Strong men create good times
Good times create weak men
Weak men create hard times
And the cycle goes on and on...
Mikähän kausi menossa...🤔
Se, että ihmiset ovat valmiita jopa kuolemaan puolustaakseen maataan ja demokratiaa, osoittaa koko teorian järjettömyyden. Jos ihmiset perustaisivat elämänsä tarvehierarkialle, he pitäisivät turvaa ja ruokaa tärkeämpinä, eivätkä ottaisi tuollaista riskiä.
Liittyisiköhän turva ja ruoka mitenkään tähän yhteiskunnalliseen kehitykseen? Olisiko kuitenkin ihmiset oivaltaneet, että järjestäytyneessä yhteiskunnassa ruokaa ja turvaa riittää paremmin kaikille, jos ei eletä aina vain vahvimman oikeudella? Toki samalla nähdään, että ihmisen luonteeseen kuuluu silti aina ainakin piilossa tämä itsekäs oman edun tavoittelu ja sen edestä muiden tallominen. Kun tämä osuu suurvallan valtiopäämieheen, ollaan kaikki kusessa. Ikuinen konflikti.
Palattaisiin elämässä oleellisimpiin asioihin.
Nyt on kyltymätön oman nautinnonhaun ilmapiiri. Eikös roomakin luhistunut nautinnonhaluisuuttaan. Siellä kansalaisia nautiskelivat ja orjat teki työt. Vähän eri systeemi kuin nykyään. Nyt koneet tekee työt ja muut nauttii.
En tosiaan toivo sotaa. Se on kauheaa. Tarkastelen vaan tilannetta.
Julkisen talouden kannalta ensi arvoisen tärkeää on nyt että kevään palkkanouvotteluissa JHL saa tavanomaisten palkankorotusten päälle haluamansa vuosittain maksettavat 5,6% korotukset, Tehy ja Super normipalkankorotusten päälle haluamansa 3,7% viideksi vuodeksi maksettavat ylimääräiset korotukset ja OAJ saa vastaavat kuoppakorotukset. Kustannusvaikutukset noille korotuksille on jotain 2 miljardin euron luokkaa, mutta ne ovat ehdottomasti prioriteettilistalla korkeimmalla. Kustannusvaikutuksissa ei ole mukaan laskettu vielä aluehallintomuutosten aiheuttamia palkkaharmonisointikustannuksia.
Jokainen sukupolvi tarvitsee oman sotansa. Sota asettaa asiat kontekstiin. Ehkä sen jälkeen niitä perusasioita, kuten lämpöä, turvallisuutta ja ruokaa osaisi arvostaa. Baarien aukiolot ei olisi listalla tärkeimpänä.
No ootpas fiksu kun osaat itsestäänselvyyksiä tänne jaaritella.