Olenko ainoa joka ikävöi aikoja kun ihmiset oli onnellisenpia?

Ikävöin aikaa ennen somea ja kaikkea siihen liittyvää omakehu-älämölöä. Muuten internet on hieno juttu kyllä.

Sinä taidat nyt kyllä sekoittaa oman henkilökohtaisen elämäsi ja kokemuksesi koskemaan jotenkin ihan kaikkia muitakin ihmisiä. SINÄ olit onnellisempi 80 ja 90-luvuilla kuin nyt, keskity miettimään miksi. Esim jotkut ihmiset keski-iässä alkaa muistella nuoruutta ja lapsuutta ja kokevat sen ajan onnellisempana kuin tylsän arjen taaperruksen nykyhetkessä. Mutta se ei tarkoita sitä, ettäkö menneet ajat olisi muka yleisilmeeltään olleet jotenkin kaikille onnellisempaa elävää tuottavia- ei ihmisen henk koht onneen vaikuta millään lailla esim se, miten paljon television huumoriohjelmissa saa pilkata ihmisiä..ja itse olen ainakin ihan normaalisti flirttaillut tälläkin viikolla, ei se jäänyt 90 luvulle.

Nykyajassa kaikilla on ihan hirveät paineet tehdä oletusten mukaisesti ja suorittaa elämää. Loukkaannutaan kaikesta, etsitään syyllistä, kytätään muiden elämää ja avaudutaan somessa.

Pari vuosikymmentä sitten kaikki oli jotenkin yksinkertaisempaa ja rennompaa. Elämän rytmi oli aivan toisenlainen kun ei ollut kaikilla puhelimet taskussa ja kirjettäkin piti malttaa odottaa pari päivää. Nykyään tuntuu ettei mikään riitä ja mistään ei pysty nauttia, vähintään pitää kaikki kuvata someen niin että näyttää hyvältä.

Sinä saatoit olla onnellisempi vuonna X muttei se tarkoita että muut olivat.

90-luvulla oli lama ja ne keihin se iski, eivät tainneet olla onnellisia.

Itse olin nuori 80- ja 90- luvulla ja kuvia katsellessa nauravainen. Nuoruus oli kivaa aikaa, muutaman viime vuoden aikana on hymy kadonnut kasvoilta. Oletkohan samaa ikäluokkaa?

Minä kaipaan nuoruuteen ja huolettomalle 80-luvulle takaisin.

Aika kultaa muistoja

Nykyään some ja netti hieroo naamaan 24/7 kaikki maailman kauheudet.

Ennenkin toki oli maailmassa kamalia asioita, mutta ne olivat usein jossain kaukana muualla ja välähdyksinä puoli ysin uutisissa.

Vierailija kirjoitti:

Ikävöin aikaa ennen somea ja kaikkea siihen liittyvää omakehu-älämölöä. Muuten internet on hieno juttu kyllä.

Samoilla linjoilla. Internet muuten mahtava, mutta herranjestas mitä vahinkoa se some saa aikaiseksi. Ihan suoranaisen vaarallistakin huttua, koska siellä on kaikenlaisille pahveille yleisö, jotka sitten vain sulkeutuvat tähän omaan kuplaansa pönkittäen toistensa pahvipäisyyttä. Nuorten itsetunto-ongelmat tosi kivalla tolalla kans kun kaikenmaailman influensserit siellä jakamassa kiiltokuvamaisia "viisauksiaan".

Vierailija kirjoitti:

Nykyajassa kaikilla on ihan hirveät paineet tehdä oletusten mukaisesti ja suorittaa elämää. Loukkaannutaan kaikesta, etsitään syyllistä, kytätään muiden elämää ja avaudutaan somessa.

Pari vuosikymmentä sitten kaikki oli jotenkin yksinkertaisempaa ja rennompaa. Elämän rytmi oli aivan toisenlainen kun ei ollut kaikilla puhelimet taskussa ja kirjettäkin piti malttaa odottaa pari päivää. Nykyään tuntuu ettei mikään riitä ja mistään ei pysty nauttia, vähintään pitää kaikki kuvata someen niin että näyttää hyvältä.

Juurikin tämä. Sitä omaa itsearvoa suunnilleen rakennetaan vain sillä perusteella kuinka paljon saa somessa tykkäyksiä. Naurettavaa. 

80-90-luku oli äärimmäisen surkeaa aikaa elämässäni nuorena. Vasta internet-ajasta voi sanoa todellisen valistuksen alkaneen.

Elämäni onnellisin aika olikin juuri siinä taitteessa, jolloin ei ollut vielä modernin aikakauden haittoja, vain hyödyt.

Kehitystä tarvitaan sen suhteen, että tulee seuraava onnellinen aika, vaikka edelleen on paljon paremmin kuin pimeällä aikakaudella, joka oli eräänlaista tiedotonta nurkkakuntaisuutta, plus tupakkaa ja alkoholia (ja huumeita), joka oli elämäntapa silloin.

Ylivoimaisesti Suomen historian surkeinta aikaa sitten sotien, jos ei niitäkin surkeampaa.