Tiedän että olen vielä aika herkillä synnytyksen jäljiltä mutta..
Mua itkettää. Vauva nyt 2 viikkoinen. Kolmas lapsemme. Hän ei ollut suunniteltu. Ei kyllä myöskään "ei toivottu". Ennen kun aloimme yrittämään esikoista, puhuimme kolmesta lapsesta, tokan jälkeen alkoi tuntumaan että tämä on nyt tässä ja sitten sattuikin "vahinko".
No nyt sitten tuijotan kokoajan tuota täydellistä, ihanaa maailman kauneinta vauvaa ja mietin, mitä jos tuota "vahinkoa" ei olisi tapahtunutkaan? Tämä ajatus saa pääni melkein räjähtämään. Tuntuu hirveän pahalta. Ja tuossa hän kuitenkin on.
Huh mitä juuri synnyttäneen sekoilua. Olen niin onnellinen.
Kommentit (5)
Meille kävi täsmälleen samoin! Nyt tuntuu, että näin oli tarkoitettu :). Ihana ja niin rakas tyttömme <3. Välillä iskee syyllisyys siitä, mitkä oli tunteet raskauden tultua ilmi. Mutta toisaalta ne oli reaktio siihen pelkoon, että kuinka tulemme pärjäämään.
Ne ihanat vauva-hormonit, joo en kaipaa sitä aikaa. Mä olin just tommonen itsekin kun vauva oli pieni, itkin kaikkea mahdollista ja mahdotonta :D Onnea pikkuisesta!
Mulla oli vähän eri tilanne sikäli, että kuvittelin, etten koskaan halua lapsia. No, mies käännytti mut puheillaan, ja lapsen ollessa muutaman viikon ikäinen, itkeskelin sitä, että jos olisinkin ollut taipumaton, tuo pieni ihana tyttö olisi jäänyt syntymättä. Kummallista :D
Onnea vauvasta!
Onnea vauvasta!
Tuskin niin sekopäinen olet, että lahjoittaisit tuosta vaan 300 €.... ;)