Mikä ihme tää aikuisten värityskirja -villitys on???

En minä osaa piirtää.

Nykyään lapset aikuistuu liian pian . Aikuiset taas pysyvät lapsina. Kaiketi kyseessä on täydellinen keskittym inen käsillätekemiseen , sitä kautta rentoutumiseen.

Itse en ole värityskirjaa ostanut, enkä pitkään aikaan mitään väritellyt, mutta se on kyllä hauskaa puuhaa! Värittäminen on ihan erilaista kuin piirtäminen, piirtämisessä pitäisi saada aikaan jotain esittävää. Värittämisessä riittää se liike, mielikuvitustaan saa käyttää värien sommitteluun ja siten luoda jotain kaunista.

#vainäitylijutut

Harrastus ja ajanviettokeino se on samalla tapaa kuin netissäolo, liikunta tai käsityöt. Kokeile, niin tiedät. Itsekin naureskelin sille, kunnes kokeeksi rupedin värittämään kaverin kuvaa ja sehän oli ihan hauskaa. Ja paljon rentottavampaa kuin AV-palstalla roikkuminen.

 Meilläkin aikuinen tytär ja miniä ovat koukussa siihen. Hienosti väritttävät  ,minä en vain vois keskitttyä.

No värittääkö täällä joku joka voisi vastata?

Mietin vaan että onko kyse vain rentoutumisesta, ajasta pois tietoteksniikan ja facebookin parista, ja kun ei osata tehdä käsillä muuta niin ainakin väritys onnistuu, jossa voi tuntea onnistumisen tunteita? Esitellään sitten niitä hienoja "töitä" muille?

Piti googlettaa kun en ennen ole moisesta kuullut. Ajattelin eka aikuisia värittämässä saman tason kuvia kuin lasten ja nauratti ajatus, mutta noihan on todella monimutkaisia ja tarkkuutta vaativia, ja jos osaa värittää niin tulee todella upeita...

Kyllä minä ainakin osaan tehdä käsillä muutakin, ja teenkin, mutta joskus tykkään värittää. Se vaan on kivaa stressaavan elämän keskellä :) minä en kyllä esittele tuotoksiani kellekään.

Mä teen hiekkakakkuja vissiin innokkaammin kuin mun lapset.. oon myös huomannu värittäväni niiden värityskuvia ajatuksissani, ihanaa, ja joo, olen katsellut kaupassa niitä aikuisten värityskirjoja.

Koska kun yksi älypää somessa saa "huippuidean" niin muut "trenditietoiset" tulee perässä ja laittaa kaiken someen.

Mä olen aina diggaillut värittämisestä. Teininä värittelin sisaruksieni kirjoja. Sitten mutsi alko ostamaan mulle omat kirjat ja värit.
Eli oon harrastellut jo 30 vuotta. Noi aikuisille suunatut kirjat ovat tervetullut lisä. Yksityiskohtaisempia kuin lasten kirjat. Tulihan sitä mandaloita yms. printtailtua, mutta se etsimisen vaiva ja mustetta säästyy.

Mä luulin aluksi että se on "aikuisten värikirja" eli sisältää jotain k-18 matskua, jota väritetään.

Mutta siis aiheeseen, eli uskon itse että se on tämän ikuista nuoruutta ja lapsuutta palvova yhteiskunta, joka rakastaa näitä nostalgiapiikkejä ja hakee sitä lapsuuden onnellisuutta, tunnetta ja pitää lapsena koettuja tyytyväisyydentunteita niinä aidoimpina ja puhtaimpina tunteina, vaikka todellisuudessa aikuisena koettu tunne on aivan yhtä aito ja täyttävä.

Musta ehkä jopa vähän surullista että me tarvitaan aikuisille noin ohjattu keino toteuttaa itseään edes vähän luovasti.

Näitä villityksiä tulee ja menee. Yleensä samat tyypit aina hurahtaa näihin..

Värittäminen on niin ihanaa aikuisenakin, kokeilkaa!:)

Olisikohan kysyntää originalleille värityskuville? Sellaisille jotka toteutetaan toiveesta?

Entä K- 18 värityskuville?  Terv. Miettii markkinoita.

Mukavaa yhteistä tekemistä lasten kanssa. Makoillaan mökin lattialla kaikki kolme ja ihanassa hiljasuudessa kynät vaan suhisee. Paljon paremmin oma mielenkiinto säilyy kun nyt on noita haastavampia aikuisten värityskuvia saatavilla. Onki jo jokunen vuosi tullu väriteltyä prinsessoja sun muita. Tosin tytötki halus nyt tollaset zen värityskirjat, kun on kivaa se pikku yksityiskohtien nysvääminen heistäkin (8v ja 5v). Tosin väritän mie nykysin ilman lapisaki iltasin. Ihanan rauhottavaa puuhaa.

Näin noita värityskirjoja Tokmannilla, ei ole kyse luovuutensa toteuttamisesta vaan jonkinlaisesta 'Mind fullnessista' käsittääkseni, meditaatiota tms.

Minä piirtelen viiksiä naistenlehtien kuviin, on varmaan vähän sama asia.

Väritän. Ostin värityskirjan ja värit itselleni, asetuin pöydän ääreen värittelemään ja hetkessä lapsetkin innostuivat värittelemään omia kirjojaan. Teen paljon käsitöitä, mutta en voi kovin kauaa tehdä tai monena päivänä peräkkäin, koska fyysiset rajoitteet tulevat vastaan. Kaipaan kuitenkin värejä ja tämä värittäminen on oiva apu siinä, että saa luoda jotain värikästä ilman, että varsinaisesti tarvitsee mitään tehdä tai osata piirtää. Tuon aikuisten värityskirjan bongasin kerran kirjakaupan ikkunassa, kun kuljin siitä sunnuntaikävelyllä ohi. Asia jäi mieleeni koko loppupäiväksi ja seuraavana päivänä oli pakko mennä kauppaan tutkimaan asiaa. Siitä sen sitten itselleni ostin. Voisi kai sitä täytellä lastenkin värityskirjoja, mutta ne eivät ole niin haastavia, mitä nämä aikuisille suunnatut ovat.