Lue keskustelun säännöt.
Minulla on kaksi mieltä
02.08.2015 |
Ennen aamukahvia ja aamukahvin jälkeen.
Ensimmäinen tahtoo käpertyä peiton alle ja nukkua, nukkua, nukkua. Näkee välillä uhkana aivan mitättömiäkin asioita ja skannaa loputtomasti läpi elämän worst case scenariot jostain valveen rajamailta käsin. Se on toisaalta luotettavin mahdollinen hetki tehdä niin, mutta toisaalta täydellisesti pahin mahdollinen. Siinä miettii lähinnä että mitä varten. Mitä tämä on. Että mikä helvetin pallo, siis tämä maapallo. Mikä minäkin oikein olen. Olenko minä. Jos kuuntelen tuota ennen kahvia minääni, jopa perun asioita, peräännyn, en tee, en mene. Se kehottaa pysymään aina turvassa, mikä ei ironista kyllä noin valintoina välttämättä sitä olekaan. Mutta sitten kahvin jälkeen minä. Eka kuppi herättelee, alkaa tuntua vähän kivalta. Toka kuppi, ja olen jälleen oma itseni. Voisi jo mennä, haluan elää, haluan lisää kokemuksia jne. Ja se on toista kuin se mytty peiton alla, joka oikeastaan pitäisi raahata korvasta kuntoradalle jo varhain. Miten kahvi voi vaikuttaa minuun näin voimakkaasti??
Kommentit (6)
:) En tunnista itsessäni mainittavasti hoitajaa/hoivaajaa. Ei. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:D ! Mitäh, olenko kirjoittanut tämän itse? Täällä toinen samanlainen. Unen ja valveen rajalla toinen minäni ihmettelee elämääni, miksi, miten, mitä, en halua. En halua. Käynnistyn iltaa kohti, ja aamulla alkaa taas päiväni murmelina...
Kiitos avauksesta! :)
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 14:03"]
:D ! Mitäh, olenko kirjoittanut tämän itse? Täällä toinen samanlainen. Unen ja valveen rajalla toinen minäni ihmettelee elämääni, miksi, miten, mitä, en halua. En halua. Käynnistyn iltaa kohti, ja aamulla alkaa taas päiväni murmelina...
Kiitos avauksesta! :)
[/quote]
Ooh, kadonnut sielunkumppanini. ;)
ap
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 14:07"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 14:03"]
:D ! Mitäh, olenko kirjoittanut tämän itse? Täällä toinen samanlainen. Unen ja valveen rajalla toinen minäni ihmettelee elämääni, miksi, miten, mitä, en halua. En halua. Käynnistyn iltaa kohti, ja aamulla alkaa taas päiväni murmelina...
Kiitos avauksesta! :)
[/quote]
Ooh, kadonnut sielunkumppanini. ;)
ap
[/quote]
:D
Ja viikonloppuisin... päivän kulun määrää se, jäänkö sinne peiton alle odottamaan Enhaluan- ohimenoa, vai ponkaisenko heti ylös, tartun asioihin, työnnän enhaluanin pois...
Mahtavaa, en olekaan yksin :D
Ettet vain olisi serkkuni, joka on samanlainen :)
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 12:21"]
Lulu?
[/quote]
Hänellähän oli kolme mieltä...
Lulu?