maalla asuvat?
Itse asun maaseudulla. Kylläkin naapuri näkyy
ja katuvalot alkaa 300 m päästä meistä. En ole saanut täältä ystäviä ja kaikki oma elämä on kaupungissa. Keväällä ja kesällä tykkään olla täällä, mutta syksyllä ja talvella huomaan, jopa masentuvani täällä. Ei oikein viitsis lähteä edes ulos silloin, kun pimeys on todellista.
Miten te selviätte syksyn ja talven yli?
Ongelma tästä on muodostunut nyt, kun yritetään miehen kanssa korjata parisuhdetta ja tajuan, että jos asuttaisi kaupungissa, niin monet asiat olisi toisin.
Mies ei missään nimessä halua muuttaa kaupunkiin. Tuntuisi hölmöltä erota sen takia, jos muuten saataisiin asiat korjattua.. Mistä vois löytää iloa myös syksyyn ja talveen, kun nyt tuntuu, että täällä menee puoli vuotta , joka vuosi elämästä ihan hukkaan?
Kommentit (20)
Elämästä pitää osata nauttia siellä missä on. Kaupungissa olis taas toiset ongelmat. Ei voi aina haikailla johonkin. Ala harrastamaan. Ihan mitä vain. Siellä tapaa ihmisiä. Kansalaisopisto tms. Martat spr kyläyhdistys partio. Kysy tarvitaanko vaoaaehtosia. Ei kukaan tule dua kotoa hakemaan. Lapsi uo myös elämään helposti uusia ihmisiä. Mut niille pitää antaa mahdollisuus. Oöla avoin ja puhua myös omista jutuista eikä vain odottaa et sua pyydetään kylään ja mukaan.
Elämästä pitää osata nauttia siellä missä on. Kaupungissa olis taas toiset ongelmat. Ei voi aina haikailla johonkin. Ala harrastamaan. Ihan mitä vain. Siellä tapaa ihmisiä. Kansalaisopisto tms. Martat spr kyläyhdistys partio. Kysy tarvitaanko vaoaaehtosia. Ei kukaan tule dua kotoa hakemaan. Lapsi uo myös elämään helposti uusia ihmisiä. Mut niille pitää antaa mahdollisuus. Oöla avoin ja puhua myös omista jutuista eikä vain odottaa et sua pyydetään kylään ja mukaan.
Koulua kävin kaupungissa se aika riitti mulle kaupunkielämää, liikenteen jatkuva meteli, tungos kaikkialla minne menit, huono ilmanlaatu (saasteet), naapuri seinän takana ei kiva, ahdasta ei omaa tilaa ulkona, juopot.
Maalla on mukavempi asua, on oma rauha, tilaa olla ja elää, hiljaisuus, juopot ei maleksi nurkissa.
Harrastukset, tuttavat. Kyllä talvi on vaikeampaa, kun on vähemmän paikkoja, minne mennä. Itsekin olen muuttanut tänne muualta, ja hyvät ystävät ovat kaukana. Viihdyn kyllä täällä.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 08:41"] Ongelma tästä on muodostunut nyt, kun yritetään miehen kanssa korjata parisuhdetta ja tajuan, että jos asuttaisi kaupungissa, niin monet asiat olisi toisin.
[/quote]Miten parisuhde ja kaupungissa/maalla asuminen liittyvät toisinsa? Me asume maalla (tosin taajamassa), enkä keksi miten kaupungissa asuminen vaikuttaisi mitenkään positiivisesti parisuhteeseemme. Olemme kuitenkin asuneet kaupungissa yli puolet yhteiselostamme.
Minusta maalla on jopa helpompi tutustua toisiin kuin kaupungissa. Koska väkeä on niin vähän, kaikki tuntevat kaikki. Helposti kysytään jossain käläyhdistyksen tapahtumassa että tulisitko mukaan Nuoriin marttoihin tai Lions Ladyihin tms. Kansalaisopistolla on kursseja, joille mennessä huomaa, että hei, mähän tunnen nämä kaikki muutkin pilates-kurssilaiset (lasten koulukavereiden vanhempia, "naapureita" yms.).
Tuo siinä maalla asumisessa vähän just on. Itsekin asun, mutta olen nyt muuttamassa takas kaupunkiin kun mieskin lähti ja en jaksa yksin kököttää. Tuttu tuo tunne, että istut pimeässä tuvassa keskellä pimeyttä 6 kk, ja elämä menee hukkaan. Kukaan ei edes tiedä että kökötät siellä eikä sillä ole mitään merkitystä :D
Eri asia ehkä miehen kanssa, silloin on sentään jotain seuraa. Yritä saada tuttavia tulemaan käymään? Tai vuokraatte pimeimmiksi kuukausiksi jonkun halvan kaupunkiasunnon, ja oleilette siell välillä? 300-400 e varmaan saisi jo jostain laitakaupungilta, jota käyttää tukikohtana harrastuksiin mennessä?
Muutimme maalle, kylään, missä emme tunteneet ketään. Menin kaikkiintapahtumiin ja juttelin ihmisille ja loin sosiaalisen piirin. Kovin nyt ei toki jaksa, kun töissä kuljen. Mutta kylllä ihmisiin tutustuu, kun menee vain matkaan.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 08:57"]
Tuo siinä maalla asumisessa vähän just on. Itsekin asun, mutta olen nyt muuttamassa takas kaupunkiin kun mieskin lähti ja en jaksa yksin kököttää. Tuttu tuo tunne, että istut pimeässä tuvassa keskellä pimeyttä 6 kk, ja elämä menee hukkaan. Kukaan ei edes tiedä että kökötät siellä eikä sillä ole mitään merkitystä :D
Eri asia ehkä miehen kanssa, silloin on sentään jotain seuraa. Yritä saada tuttavia tulemaan käymään? Tai vuokraatte pimeimmiksi kuukausiksi jonkun halvan kaupunkiasunnon, ja oleilette siell välillä? 300-400 e varmaan saisi jo jostain laitakaupungilta, jota käyttää tukikohtana harrastuksiin mennessä?
[/quote]
Mitä eroa on sillä että kököttää yksin jossain kerrostaloyksiössä? Joo, ympärillä asuu saman katon alla 100 ihmistä, mutta kukaan niistä ei tiedä että istut yksin omassa yksiössäsi, eikä tule kyllään, vaikka tietäisikin.
Minulla on pari tuttua jotka muuttaa jatkuvasti. Eivät ole tyytyväisiä elämäänsä ja uskottelevat itselleen että se johtuu asunnosta tai asuinpaikasta. Kyllä se ratkaisu on jossain ihan muualla.
Talvellahan on hyvä syy kattoo elokuvia ku illat hämärtyy eikä "oo mitään tekemistä". Ja lumisina talvina on ihana ulkoilla koiran kanssa ku näkee sen olevan niiiin innoissaan lumesta ja pakkasesta. Omalla pihalla kun voi miten vaan pyöriä sielä hangessa, mitä kaupungissa ei voi kyllä tehdä. Ite ainaki osaan etsiä hyviäki puolia "synkästä talvesta" maaseudulla.
Talvi ja syksy on mulle rauhoittavaa aikaa. Nautin vain kauniista maisemista ja himjaisuudesta. Toki käyn koulua ja salilla(24km suuntaansa) samalla, mutta kun kotia pääsee niin ei siinä enää harrastusta kaipaa. Koirien lenkitystä ja vaikka luistelua :) Itse rakastan tätä maaseudun rauhallista tunnelmaa. T. Katuvalot 10km päässä
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 09:01"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 08:57"]
Tuo siinä maalla asumisessa vähän just on. Itsekin asun, mutta olen nyt muuttamassa takas kaupunkiin kun mieskin lähti ja en jaksa yksin kököttää. Tuttu tuo tunne, että istut pimeässä tuvassa keskellä pimeyttä 6 kk, ja elämä menee hukkaan. Kukaan ei edes tiedä että kökötät siellä eikä sillä ole mitään merkitystä :D
Eri asia ehkä miehen kanssa, silloin on sentään jotain seuraa. Yritä saada tuttavia tulemaan käymään? Tai vuokraatte pimeimmiksi kuukausiksi jonkun halvan kaupunkiasunnon, ja oleilette siell välillä? 300-400 e varmaan saisi jo jostain laitakaupungilta, jota käyttää tukikohtana harrastuksiin mennessä?
[/quote]
Mitä eroa on sillä että kököttää yksin jossain kerrostaloyksiössä? Joo, ympärillä asuu saman katon alla 100 ihmistä, mutta kukaan niistä ei tiedä että istut yksin omassa yksiössäsi, eikä tule kyllään, vaikka tietäisikin.
Minulla on pari tuttua jotka muuttaa jatkuvasti. Eivät ole tyytyväisiä elämäänsä ja uskottelevat itselleen että se johtuu asunnosta tai asuinpaikasta. Kyllä se ratkaisu on jossain ihan muualla.
[/quote]
Oletko itse asunut maalla? Ei sieltä niin vaan lähdetä salille yhtäkkiä ajelemaan tunti suuntaansa. Jos ei muuten niin bensakulut vähän rajoittaa. Kyllä se musta on ihan normaalia, että ihminen kaipaa myös iltaisi mahdollisuutta tavata muita ym. Tietysti vähän eri asia, jos asuu kylällä josta on itse kotoisin - sukua, perhettä ja kavereita asuu siellä. Nää on subjektiivisia juttuja.
Vaikea neuvoa, kun mulla on just päinvastoin kuin aapeellä. En kaipaa kaupungista oikein mitään. Ja ihmiset, jotka minua miellyttävät, tuppaavat omaavan jonkinlaisen yhteyden maaseutuun aina.
Minulla ei ole tällä paikkakunnalla enää yhtään kavereita kun kaikki ovat muuttaneet opiskelujen perässä muualle. Eli olen aina kahdestaan mieheni ja koiran kanssa, ja hyvin pärjätään. En edes kaipaa mitään kavereita, sillon muinoin kun niitä tuppasi aina yhtäkkiä käymään niin huomasin sen vaan ahdistavan. Siksi varmaan sovinkin maaseudulle kun tykkään omasta rauhasta :D
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 09:05"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 09:01"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 08:57"]
Tuo siinä maalla asumisessa vähän just on. Itsekin asun, mutta olen nyt muuttamassa takas kaupunkiin kun mieskin lähti ja en jaksa yksin kököttää. Tuttu tuo tunne, että istut pimeässä tuvassa keskellä pimeyttä 6 kk, ja elämä menee hukkaan. Kukaan ei edes tiedä että kökötät siellä eikä sillä ole mitään merkitystä :D
Eri asia ehkä miehen kanssa, silloin on sentään jotain seuraa. Yritä saada tuttavia tulemaan käymään? Tai vuokraatte pimeimmiksi kuukausiksi jonkun halvan kaupunkiasunnon, ja oleilette siell välillä? 300-400 e varmaan saisi jo jostain laitakaupungilta, jota käyttää tukikohtana harrastuksiin mennessä?
[/quote]
Mitä eroa on sillä että kököttää yksin jossain kerrostaloyksiössä? Joo, ympärillä asuu saman katon alla 100 ihmistä, mutta kukaan niistä ei tiedä että istut yksin omassa yksiössäsi, eikä tule kyllään, vaikka tietäisikin.
Minulla on pari tuttua jotka muuttaa jatkuvasti. Eivät ole tyytyväisiä elämäänsä ja uskottelevat itselleen että se johtuu asunnosta tai asuinpaikasta. Kyllä se ratkaisu on jossain ihan muualla.
[/quote]
Oletko itse asunut maalla? Ei sieltä niin vaan lähdetä salille yhtäkkiä ajelemaan tunti suuntaansa. Jos ei muuten niin bensakulut vähän rajoittaa. Kyllä se musta on ihan normaalia, että ihminen kaipaa myös iltaisi mahdollisuutta tavata muita ym. Tietysti vähän eri asia, jos asuu kylällä josta on itse kotoisin - sukua, perhettä ja kavereita asuu siellä. Nää on subjektiivisia juttuja.
[/quote]En ole aiempi kirjoittaja, mutta maallahan on juuri paljon tekemistä. Metsä ja pelto on nurkan takana, joten pääsee helposti koiralenkille, marjastamaan, sienestämään ja hiihtämään. Täällä on jopa yleisessä käytössä olevia luistinratoja, joilla on aina väkeä iltaisin. Mikä pakko on juuri kuntosalille päästä. On täällä tosin kuntosalikin, sellainen perinteinen versio.
Minun arkeni on niin kiireistä, että en todellakaan kaipaa tuttujen tapaamista iltaisin. En ehtisi. Lasten ja omat harrastukset, kokeisiin kuulustelu ja kotityöt yms. vievät kaiken ajan.
Minä asun maalla, ei näy naapurit eikä katuvalot. Käyn töissä, enkä ehdi talvellakaan ahdistua muusta kuin siitä, että saan olla kotona liian vähän...
Olen myös käynyt kerran viikossa harrastuksessa 50 km:n päässä, mutta töiden jälkeen se on vähän liian väsyttävää. Siksipä se kansalaisopisto olisi ihan hyvä vaihtoehto.
Ap, kuinka pitkä matka sinulla on kunnan keskustaan? Pienestäkin kunnasta löytyy yleensä
- kansalaisopisto
- urheiluseurojen harrastusryhmiä
- MLL
- SPR
- Martat
- kyläyhdistyksiä
- nuorisoseuroja
- kirjasto
- koulujen vanhempainyhdistys
Mukaan vaan toimintaa ja tutustumaan ihmisiin. Ei kaupungissakaan kukaan tule kotoa hakemaan.
Hanki lamppu. Sillä väistyy pimeys ainakin siitä lähimmältä alueelta. Miksi sinä et käy ulkona päivällä, kun on valoisaa? Jos joudut työn vuoksi olemaan sisätiloissa valoisaan aikaan, niin onhan sinulla vapaapäiviä. Iltaisin pimeään aikaan istutaan sisällä vilttiin kääriytyneenä villasukat jalassa ( nämä maalaistalot ovat kylmiä) ja laitetaan takkaan tuli, katsotaan elokuvia, luetaan hyviä kirjoja, tehdään käsitöitä ...
Paikkakuntalaisiin tutustut kun lähdet reippaasti liikkeelle sinne, missä muutkin kyläläiset liikkuvat. Kansalaisopistojen kurssit ovat hyviä, mutta niitäkin on nykyään vähemmän pienimmissä maaseutukylissä. Punttisalille tai karaokeen ei tarvitse lähteä lähikaupunkiin, kun voit hankkia kotiisi peruskalustoa.
Hommaa kaukoputki ja ihaile tähtitaivasta, jota valosaaste ei pilaa.