Lue keskustelun säännöt.
Sulkeutunut lapsi
28.09.2006 |
Minulla on lapsi, 3.5vuotias, oikein ihana ja todella kiltti, ollut aina, vauvasta saakka.
Nyt olen miettinyt, että onko hän jotenkin jälkeen jäänyt tai en mä tiedä, tää epävarmuus on kamalaa.
Itse olen sitä mieltä, että lapsi on ihan normaalisti kehittynyt. Hän puhuu paljon ja ymmärrettävästi, mutta ei kuitenkaan niin selkeästi kuin monet muut hänen ikäisensä ts. kieliopillisia virheitä on paljon eikä osaa kuvailla asioita (osaa sanoa minkä värinen joku on, mutta ei osaa kertoa, mitä on tapahtunut jne.) sanavarasto on kuitenkin laaja.
Lapsi aloitti päiväkodissa liki vuosi sitten, ja siellä ollaan huoleltuneita, lapsi ei puhu siellä mitään, ei sanaakaan. Jos se jotain sanoo, sanoo sen kuiskaamalla. Häneltä on turha kysyä mitään, sillä hän ei varmasti vastaa.
Hän ei osaa noudattaa ohjeita, sillä ei kuuntele niitä. Vaikka kaikki muut lapset osaavat jo tietyt rutiinit, lapsemme ei niitä tunnu osaavaan. Kaikkeen mitä tehdään, hänet täytyy " herätellä" koskettamalla häntä ja hän " palaa maan pinnalle" ikäänkuin ei olisi aiemmin ollutkaan paikalla.
Leikit ryhmässä ei onnistu, sillä lapsi ei kuuntele ohjeita. Kirjoja hän haluaa " kuunnella" eli pitää siitä, että hänelle luetaan, mutta ei osaa kertoa mitään, mitä sadussa tapahtui, eli ei keskity lainkaan. Mietinkin, että hänellä olisi keskittymishäiriö, mutta toisaalta hän kokoaa jo yli 50palan palapelejä 3-4peräkkäin ja keskittyy niihin, hän rakentaa pitkäjännitteisesti legoista ja on todella hyvä mm. muistipelissä.
Onko tuo sulkeutuminen ja puhumattomuus ihan normaalia? Päiväkodissa he eivät tiedä lainkaan mitä lapsemme osaa, esim. sitä, tunnistaako hän värejä, kyllä tunnistaa.
Miten lasta voi auttaa? Miten voimme rohkaista häntä?
Lapsi oli aluksi pienemmässä ryhmässä, mutta siirtyi nyt todella isoon ryhmään. Nykyään lapsi on todella hidas kaikessa mitä tekee, vaikka pienemmässä ryhmässä toimi hyvin. Olisiko ratkaisu, jos yrittäisimme pienempää ryhmää (mm. ryhmäperhepäivähoitoa?) vai jatketaanko tuolla? Lapsi kuitenkin sanoo pitävänsä päiväkodissa olosta ja menee kiukuttelematta hoitoon.
Miten oikeasti voikin olla näin huolestunut lapsesta? Vaikka kotona siis lapsi on mielestäni täysin normaali 3vuotias
Kommentit (3)
niin hän on tehnyt mm. kettutestin lapselle josta lapsi suoriutui kaikkea muuta kuin hyvin, tähän ei ole syynä se, etteikö lapsi olisi osannut vaan se, ettei hän puhu vieraille ihmisille!
(minulle näytettiin se vihko ja kotona kaikessa rauhassa pyysin lasta tekemään kaiken, mitä siinäkin ja hän osasi ne hienosti)
Pienempi ryhmä ei ole enää tuttu, sillä sieltä siirtyi suurin osa lapsista mukana (reilusti yli puolet) eli tässä ryhmässä on ne tutut lapset, mutta myös niitä vieraampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän mahtaa kuulua aloittajalle ja lapselle tänäpäivänä? Olisi mielenkiintoista saada tietää.
mitä mieltä he ovat, oisko siirto takaisin siihen pienempään, tuttuun ryhmään avuksi. Uuden ryhmän etsiminen taas voi olla vaan pahempi juttu. Tai näkisivätkö he tarpeellisekski pyytää paikalle ERTO tekemään arviota lapsesta? Koska ilman hänen palautettaan kunnalta päin on turha odottaa mitään apuja.. Ja ei varmana ERTOkaan riitä, tarvitaan lekuria, mutta olisi edes alku. Voisiko olla vaan niin ujo lapsi, että ei sopeudu tuohon isoon ryhmään ja sen huiskeeseen? Ja sen takia ei osaa myöskään keskittyä kuuntelemaan ohjeita? Kun kuitenkin osaa keskittyä, kun on rauhallinen tilanne.