Minkä ikäisenä lapsi on helpoin?
Onko se vauva-aika, kouluikä? Milloin lapset ovat helpoimmillaan?
Kommentit (32)
Riippuu ihan lapsesta. Yleensä ala-asteikä.
Meillä 5- ja 7-vuotiaat. Esikoinen on jo jotenkin helppo. Mutta minusta just vuodet 2-7 on ihan aaargghhht.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:22"]
Siinä viidenkympin tienoilla
[/quote]
:D
No jaa...
Sanoisin että 16-vuotiaat alkavat olla jo ihan mukavia.
Tuo teini-ikä nimenomaan riippuu ihan lapsesta. Joillakin voi olla se kaikkein pahin vaihe, joillakin taas helpoin. Riippuu aletaanko aikuistua vai kapinoida.
Yleensä vaan helpottaa joka ikinen vuosi lisää ja lisää. Teini-iässä pieni lasku sinne vaikeampaan, mutta ei enää koskaan niin rasittavaa mitä pikkulapsiaikana. Teinikin sentään haluaa olla edes joskus irti äitistä ja isistä. :D Se ei ole enää sitä jatkuvaa vahtausta ja ÄITIIIIIII ÄITIIIII ei enää ikinä ah!
Meillä on kuuden erilaisen lapsen kokemus, eli taidan tietää mistä puhun. Siihen mahtuu rauhallisia ja temperamenttisia, koliikkivauvaa ja "helppoa" vauvaa. Ei kyllä ole ikävä pikkulapsiaikaa, vaikka toki ihania söpöjä muistoja on kiva muistella. :) Olen niin onnellinen kun kaikki lapset ovat nyt isoja, pieninkin jo kouluiässä.
Kyllä tsempit täällä pikkulasten äideille ja iseille, se helpottaa kyllä. Nyt tuntuu, että kaikki pikkulasten vanhemmat ovat jotain supersankareita, itse en enää jaksaisi! :D
6v ja kaikki siitä yli, kapinoiva teini ei ole mitään siihen verrattuna mitä pikkulapset, vaikka osa sen unohtaakin miten kokonaisvaltaista sellaisen lapsen hoitaminen vielä on, etenkin useamman.
Tai no jos ei yhtään ole osannut kasvattaa niin voi se teinikin olla aivan kamala, meillä on sen verran löytynyt kunnioitusta puolin ja toisin, että kapinoiminenkaan ei ole ihan yli mennyt. Ollaan kyetty keskustelemaan ja yritän ymmärtää teini-ikäisiäni. Sillä päästään hyvin eteen päin, valitse sotasi...
Pienten lasten vanhemmille hatunnosto! Jaksakaa vielä hetki, pian se helpottaa. :)
Siinä iässä, kun itse on kuollut.
No 10-11 on ainakin ihanaa aikaa. Lapsella on järki päässä mutta se on vielä pieni ja ihmettelee maailmaa koko ajan. Käy halimassa joka päivä, ei ole enää sillä lailla kiinni vanhemmissa että voi jäädä yksin kotiin osaksi päivää. Meidän mukula on vielä niin hirmuisen söpökin ulkonäöltään niinkuin elämen suloinen pentu, mutta ehkä tämä on taittovirhe joka on jokaisella äidillä ja isällä.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:38"]
No 10-11 on ainakin ihanaa aikaa. Lapsella on järki päässä mutta se on vielä pieni ja ihmettelee maailmaa koko ajan. Käy halimassa joka päivä, ei ole enää sillä lailla kiinni vanhemmissa että voi jäädä yksin kotiin osaksi päivää. Meidän mukula on vielä niin hirmuisen söpökin ulkonäöltään niinkuin elämen suloinen pentu, mutta ehkä tämä on taittovirhe joka on jokaisella äidillä ja isällä.
[/quote]Samat ajatukset. Tosin tuon ikäisiä meillä on pitänyt kuskata harrastuksiin hirveästi. Joten kaikki vapaa-aika on mennyt siinä.
6 v., koska silloin lapsella on yleensä hyvä itseluottamus ja on innokas oppimaan melkein mitä tahansa. Koulu sitten jostain syystä alkaa murtaa tätä uskoa omiin kykyihin.
Kouluun kun mennään. Pikkulapsiaikaa en jaksaisi enää päivääkään. Aikamoista häsläämistä se onkin kun kaupoissa ym näkee.
Poikana.
Ollaan miehen kanssa havainnoitu, että alle kouluikäisten tyttöjen elämä täyttyy turhasta itkusta, vinkunasta, valituksesta ja prinsessakilareista. Aivan todella rasittavaa. Ja kouluun mennessä alkaakin murrosikä ihan justiinsa...
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:28"]Mites teini-ikä?
[/quote]
Se on meillä helppoa toistaiseksi
Teinit 13 ja 15
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 23:38"]No 10-11 on ainakin ihanaa aikaa. Lapsella on järki päässä mutta se on vielä pieni ja ihmettelee maailmaa koko ajan. Käy halimassa joka päivä, ei ole enää sillä lailla kiinni vanhemmissa että voi jäädä yksin kotiin osaksi päivää. Meidän mukula on vielä niin hirmuisen söpökin ulkonäöltään niinkuin elämen suloinen pentu, mutta ehkä tämä on taittovirhe joka on jokaisella äidillä ja isällä.
[/quote]
Meillä siihen aikaan oli esiteini-ikä. Kiukkua ja itkeskelyä jä äiti oli kaiken pahan alku.
Onneksi meni ohi nopeasti ja teininä on ollut kuin ihmisen mieli
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:51"][quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 07:14"] Poikana. Ollaan miehen kanssa havainnoitu, että alle kouluikäisten tyttöjen elämä täyttyy turhasta itkusta, vinkunasta, valituksesta ja prinsessakilareista. Aivan todella rasittavaa. Ja kouluun mennessä alkaakin murrosikä ihan justiinsa... [/quote] NIIN ei pidä paikkansa - ainakaan meillä. Ihan törkeetä yleistystä! T:pojan ja tytön äiti [/quote] Juu, perustuu vain ja ainoastaan mun ja miehen kokemuksiin omista lapsista, lähipiirin lapsista ja lapsista, joita näkee/kuulee yleisillä paikoilla. Kuten jo alkuun mainitsin. Sama kuin saisit kilarit siitä, että jonkun mielestä 10-vuotiaat on helppoja: "NIIN ei pidä paikkansa"
[/quote]
Joo, okei, ymmärrän. Osu vaan arkaan paikkaan kun oon tässä koko kesäloman miettinyt että miten yhdellä pienellä pojalla voi olla sata miljoonaa liikkuvaa osaa ja tunnetilaa, kun tytöllä nitä tuntuu olevan kaksi...