Huvittaa kukkahattutädit, joiden mielestä mies ryöstää nuoruuteni.
Olen 21-vuotias ja mies 33. Hän ei todellakaan käytä minua hyväkseen. Jos kauhistelijat vain tietäisivät, kuinka nauramme heidän kummallisille luuloilleen.
Kommentit (22)
Montako kertaa päivässä tämä sama aloitus tarvitaan?
päivitä tilanne 20 vuoden päästä ;)
mee panemaan se äijän kanssa ja lopeta palstalla valittaminen
Trolli etkö saanut lapsena tarpeeksi rakkautta ja huolenpitoa? Nyt teet aloituksia jotta edes joku lukisi ja aloittaisi keskutelun kanssasi?
Musta on älytöntä, että tuollainen ikäero häiritsisi jotakuta. Haluan ehdottomasti kuulla perustelut, että miksi ihmeessä.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:29"]
Musta on älytöntä, että tuollainen ikäero häiritsisi jotakuta. Haluan ehdottomasti kuulla perustelut, että miksi ihmeessä.
[/quote]Miksi alapeukku?
12 v on aika iso ikäero t. Toinen alapeukuttaja
Saiski [quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:29"]Musta on älytöntä, että tuollainen ikäero häiritsisi jotakuta. Haluan ehdottomasti kuulla perustelut, että miksi ihmeessä.
[/quote]
Saisiko perustelut, miksi on älytöntä?
Suvussa on tämäntapainen pariskunta ja kyllä se tytön kannalta vähän niin ja näin on. Tyttö on noin 20 vee ja jo äiti. Kun tutustuivat, miehellä oli koulut käytynä, nuoruus elettynä ja vakityöpaikka. Joten just koulusta päässyt tyttö ei sitten mennytkään mihinkään opiskelemaan itselleen ammattia, vaan syntyi lapsi.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:47"]
Saiski [quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:29"]Musta on älytöntä, että tuollainen ikäero häiritsisi jotakuta. Haluan ehdottomasti kuulla perustelut, että miksi ihmeessä. [/quote] Saisiko perustelut, miksi on älytöntä?
[/quote]Koska aikuisten ihmisten asiat eivät kuulu muille. Ymmärrän että ikäero voi vanhuuden päivillä tuntua, mutta se ei ole sinun ongelmasi. Suurten ikäerojen suhteet syntyvät ihan samalla tavalla kuin suhteet yleensäkin. Kyseessä voi olla rakkaus tai sitten ei. Ihan kuin saman ikäistenkin suhteissa. Ei saa tuomita pelkän ikäeron perusteella, jos pariskunta on onnellinen yhdessä.
Ikis. Taas. Ikäeroneito esittää taas uutta roolia. Ikis on niin läpinäkyvä
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:16"]Olen 21-vuotias ja mies 33. Hän ei todellakaan käytä minua hyväkseen. Jos kauhistelijat vain tietäisivät, kuinka nauramme heidän kummallisille luuloilleen.
[/quote]
Hei IKIS. Tällainen alotus tällä kertaa. Voi voi
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:52"]
Suvussa on tämäntapainen pariskunta ja kyllä se tytön kannalta vähän niin ja näin on. Tyttö on noin 20 vee ja jo äiti. Kun tutustuivat, miehellä oli koulut käytynä, nuoruus elettynä ja vakityöpaikka. Joten just koulusta päässyt tyttö ei sitten mennytkään mihinkään opiskelemaan itselleen ammattia, vaan syntyi lapsi.
[/quote]
Kuvauksesi täsmää minuun 2 v sitten. Mies oli silloin 30 ja minä 20. Lapsemme oli syntynyt hieman aiemmin ja olimme tavanneet kun olin melkein 19.
Mutta arvaa mitä, tänä keväänä pääsin yhteishaussa opiskelemaan yliopistoon juuri sitä alaa, jota olen aina halunnut opiskella. En olisi saavuttanut sitä ilman lastani ja mieheni tukea.
Miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää että kaikki eivät halua elämältä samoja asioita? Kaikki eivät halua kreisi bailaa koko nuoruutta ja yrjötä aivosoluja pihalle.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:52"]Suvussa on tämäntapainen pariskunta ja kyllä se tytön kannalta vähän niin ja näin on. Tyttö on noin 20 vee ja jo äiti. Kun tutustuivat, miehellä oli koulut käytynä, nuoruus elettynä ja vakityöpaikka. Joten just koulusta päässyt tyttö ei sitten mennytkään mihinkään opiskelemaan itselleen ammattia, vaan syntyi lapsi.
[/quote][quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:52"]Suvussa on tämäntapainen pariskunta ja kyllä se tytön kannalta vähän niin ja näin on. Tyttö on noin 20 vee ja jo äiti. Kun tutustuivat, miehellä oli koulut käytynä, nuoruus elettynä ja vakityöpaikka. Joten just koulusta päässyt tyttö ei sitten mennytkään mihinkään opiskelemaan itselleen ammattia, vaan syntyi lapsi.
[/quote]
Minä menin yliopistoon ja valmistuin 23-vuotiaana maisteriksi, vaikka mieheni on minua 11 vuotta vanhempi. Tapasimme, kun oli 18-vuotias. Jos nuorta naista kiinnostaa yhtään opiskelu, tuskin vanhempi mies asiaa miksikään muuttaa. Tietysti jos lähtökohtaisesti ei itsensä kehittäminen ja opiskelu kiinnosta, voi käydä toisinkin. Minun mieheni on aina tukenut opintojani ja myös uraani. Lapset sain vasta ollessani kolmenkympin molemmin puolin.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:52"]
Suvussa on tämäntapainen pariskunta ja kyllä se tytön kannalta vähän niin ja näin on. Tyttö on noin 20 vee ja jo äiti. Kun tutustuivat, miehellä oli koulut käytynä, nuoruus elettynä ja vakityöpaikka. Joten just koulusta päässyt tyttö ei sitten mennytkään mihinkään opiskelemaan itselleen ammattia, vaan syntyi lapsi.
[/quote]
Kuvauksesi täsmää minuun 2 v sitten. Mies oli silloin 30 ja minä 20. Lapsemme oli syntynyt hieman aiemmin ja olimme tavanneet kun olin melkein 19.
Mutta arvaa mitä, tänä keväänä pääsin yhteishaussa opiskelemaan yliopistoon juuri sitä alaa, jota olen aina halunnut opiskella. En olisi saavuttanut sitä ilman lastani ja mieheni tukea.
Miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää että kaikki eivät halua elämältä samoja asioita? Kaikki eivät halua kreisi bailaa koko nuoruutta ja yrjötä aivosoluja pihalle.
[/quote]
Mistä tiedät haluatko kreisibailata yliopistolla kun et ole kokeillut, se on kuule yllättävän hauskaa :). Ja ihan hiukkasen simuloivampaa kuin kouluikäisten sekoilut viinan kanssa, ei tarvitse edes yrjöä aivosoluja pihalle jos ei halua.
Täällä taas Ikiksen hengenheimolaiset liikkeellä. Miksi keskustelu ei voi olla asiallista vaan pitää aina yleistää ja vähätellä?
En kauhistele ketään. Mutta tiedän jotakin aiheesta, koska olen itsekin seurustellut 18-vuotiaana 28-vuotiaan miehen kanssa. T. Kukkahattutäti, nykyään onnellisesti yhdessä ikäisensä kanssa.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:59"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:52"]
Suvussa on tämäntapainen pariskunta ja kyllä se tytön kannalta vähän niin ja näin on. Tyttö on noin 20 vee ja jo äiti. Kun tutustuivat, miehellä oli koulut käytynä, nuoruus elettynä ja vakityöpaikka. Joten just koulusta päässyt tyttö ei sitten mennytkään mihinkään opiskelemaan itselleen ammattia, vaan syntyi lapsi.
[/quote]
Kuvauksesi täsmää minuun 2 v sitten. Mies oli silloin 30 ja minä 20. Lapsemme oli syntynyt hieman aiemmin ja olimme tavanneet kun olin melkein 19.
Mutta arvaa mitä, tänä keväänä pääsin yhteishaussa opiskelemaan yliopistoon juuri sitä alaa, jota olen aina halunnut opiskella. En olisi saavuttanut sitä ilman lastani ja mieheni tukea.
Miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää että kaikki eivät halua elämältä samoja asioita? Kaikki eivät halua kreisi bailaa koko nuoruutta ja yrjötä aivosoluja pihalle.
[/quote]
Mistä tiedät haluatko kreisibailata yliopistolla kun et ole kokeillut, se on kuule yllättävän hauskaa :). Ja ihan hiukkasen simuloivampaa kuin kouluikäisten sekoilut viinan kanssa, ei tarvitse edes yrjöä aivosoluja pihalle jos ei halua.
[/quote]
Kuka estää minua osallistumasta opiskelijabileisiin? :)
Ei tietääkseni mikään - mieheni on jo vauva-ajasta asti hoitanut lasta vähintään yhtä paljon kuin minäja tähänkin asti olen juhlinut kavereideni kanssa yhtä paljon kuin minua kiinnostaa. Toisinaan jopa kaksi kertaa viikossa ja sitten taas on kausia kun ei huvita moneen viikkoon käydä. Silloin kuin käyn niin käyn hyvällä omalla tunnolla mukavassa seurassa. En usko että tämä tulee muuttumaan yliopistoaikoina, totta kai aion panostaa opiskeluun, joten se rajoittaa juhlimistani jonkun verran, mutta mikään muu - tuskin :)
Ja kyllä mä olen poikkitieteellisissä bileissä salakavalasti käynyt jo pari vuotta - helposti soluttaunut jengiin kavereiden päästyä yliopistoon jo vuosi pari sitten :)
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:59"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:56"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 21:52"]
Suvussa on tämäntapainen pariskunta ja kyllä se tytön kannalta vähän niin ja näin on. Tyttö on noin 20 vee ja jo äiti. Kun tutustuivat, miehellä oli koulut käytynä, nuoruus elettynä ja vakityöpaikka. Joten just koulusta päässyt tyttö ei sitten mennytkään mihinkään opiskelemaan itselleen ammattia, vaan syntyi lapsi.
[/quote]
Kuvauksesi täsmää minuun 2 v sitten. Mies oli silloin 30 ja minä 20. Lapsemme oli syntynyt hieman aiemmin ja olimme tavanneet kun olin melkein 19.
Mutta arvaa mitä, tänä keväänä pääsin yhteishaussa opiskelemaan yliopistoon juuri sitä alaa, jota olen aina halunnut opiskella. En olisi saavuttanut sitä ilman lastani ja mieheni tukea.
Miksi joidenkin on niin vaikea ymmärtää että kaikki eivät halua elämältä samoja asioita? Kaikki eivät halua kreisi bailaa koko nuoruutta ja yrjötä aivosoluja pihalle.
[/quote]
Mistä tiedät haluatko kreisibailata yliopistolla kun et ole kokeillut, se on kuule yllättävän hauskaa :). Ja ihan hiukkasen simuloivampaa kuin kouluikäisten sekoilut viinan kanssa, ei tarvitse edes yrjöä aivosoluja pihalle jos ei halua.
[/quote]
Kuka estää minua osallistumasta opiskelijabileisiin? :)
Ei tietääkseni mikään - mieheni on jo vauva-ajasta asti hoitanut lasta vähintään yhtä paljon kuin minäja tähänkin asti olen juhlinut kavereideni kanssa yhtä paljon kuin minua kiinnostaa. Toisinaan jopa kaksi kertaa viikossa ja sitten taas on kausia kun ei huvita moneen viikkoon käydä. Silloin kuin käyn niin käyn hyvällä omalla tunnolla mukavassa seurassa. En usko että tämä tulee muuttumaan yliopistoaikoina, totta kai aion panostaa opiskeluun, joten se rajoittaa juhlimistani jonkun verran, mutta mikään muu - tuskin :)
Ja kyllä mä olen poikkitieteellisissä bileissä salakavalasti käynyt jo pari vuotta - helposti soluttaunut jengiin kavereiden päästyä yliopistoon jo vuosi pari sitten :)
[/quote]
Good for you mutta taitaa toimia vain opiskelupaikkakunnilla jo valmiiksi elävillä. Tämä oma sukulaistyttöni asustaa maaseudulla ja opiskelemaan lähtö millekään alalle edellyttäisi kahta taloutta tai miehen muuttoa perään, eli toisin sanoen kodin myymistä ja niin edelleen. En tiedä mikä on tällaisessa tapauksessa tytön tulevaisuus?
Tämä oli jo päivällä. Miksi laitoit uudestaan?