Minkä ikäisenä muutit pois kotoa?
Olen 21 ja muutan pois opiskelujen perässä ensi viikolla.
Kommentit (53)
15 vuotiaana. Ei kotona välitetty paskan vertaa.
mitäh?olisiko tässä pitänyt muuttaa jo pois kotoa,miten minulla on tämä vaihe mennyt kokonaan ohi.Höh kaikesta jää aina paitsi kun lakkaa seuraamasta kuvioita.
Hitsi,tulkaa joku hakemaan mut pois täältä kotoa.Apuva!
T:mammanpoika 49v
16-vuotiaana silloisen poikaystävän kanssa. Nykyään ollaan vaan kavereita, ja asutaan samassa kämpässä. N21
Muutin Suomen sisällä yksin ensimmäistä kertaa 15-vuotiaana. Sitten olen muuttanut eri maihin (tai no majaillut milloin missäkin) 17-vuotiaasta.
20-vuotiaana toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Sopiva ikä. Alkoi jo kaivata itsenäistymistä.
20-vuotiaana muutin toiseen kaupunkiin opiskelemaan (muutin tosin takaisin alle puolen vuoden kuluttua).
18v viikoiksi oppilaitoksen asuntolaan (tätä en vielä oikeastaan laske muutoksi) ja 19v sitten yliopistokaupunkiin 350 km:n päähän kotoa.
Olen 20v ja asun vielä kotona Helsingissä. En ole aikeissa muuttaa pois sillä on taloudellisesti kannattavampaa sekä minulle että vanhemmilleni että asun kotona ja maksan osan laskuista. Muutan pois varmaan viimeistään yliopistosta valmistuttuani.
15-vuotiaana poikaystävän luokse.
17, muuten yhteen nykyisen aviopuolisoni kanssa. Olin raskaana.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 15:54"]
[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 15:23"][quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 14:58"] WT-perheissä muutetaan tosi nuorena, yleensä jo eka lapsi masussa ja ammattikouluun. Muissa perheissä muutetaan opiskelemaan 18-19 vuotiaana. [/quote] DDD Nih. Ja tämä on av-totuus, joka ei pala tulessakaan. Wt ja sit ne muut. No minäpä se olen ihka aidosta wt-perheestä. Mikä meni oikein? Jep, muutin heti kun pääsin eli 14-vuotiaana, enkä taakseni vilkaissut. Entäs muut? Minnekään amikseen mulla ollut varaa ja lasta en tähän päivään mennessä ole tähän maailmaan tehnyt (olen nyt 50 v.), ei olisi tullut mieleenikään. Töihin se oli mentävä. Muutin Helsinkiin sieltä korvesta, sain paikan toimistosta sihteerikkönä ja menin iltalukioon. Lukion jälkeen oli varaa suorittaa sitten se 'amis' ja olinkin sitten jokusen vuoden hyväpalkkaisessa duunissa, oman kämpänkin sain hankittua. Sitten jatkoin yliopistoon, koko ajan olin duunissa. Rankkaa oli välillä, mut kun valmistuin ei ollut opintovelkaa ja kämppäkin oli maksettu melkein kokonaan. Että sellainen oli tän wt-tytön tarina. Muutkin sisareni selvisivät kunnialla siitä lasisesta lapsuushelvetistä, paitsi yksi. RIP. [/quote]Lämpimät halit sulle! Ihanaa kuulla että muillakin samanlaista. Mutta hyvin olemme selvinneet! Terveisin nainen 40+ ...lutkaksikin minut jo tällä totuuden palstalla haukuttin !
[/quote]
jaxsuhalit molemmille.Meiltä kaikilta